Sivut

tiistai 17. joulukuuta 2013

487. Kansalliskirjailia ja nykypolitiikka

Englannin kansalliskirjilijan sanojen käytön ja näytelmien kirjoittamisen taidot perustuivat tutkijoiden mukaan hyvin pitkälle lahjojensa lisäksi siihen, että hän eli läpi koko silloisen Englannin elämän tapojen ja muotojen kirjon. Hän näki kaupunkien muurien ulopuolisten miekkailutaistelujen surmaniskut ja koki  hovin juonittelujen salaisuuksien syleilyn.

Ennen häntä teatteriesitykset olivat olleet lähinnä uskonnollisia mysteerionäytelmiä, joissa eri ammattikunnat olivat vuosisatoja näytelleet kaavan mukaan tietyt roolit, kellosepät idän tietäjiä. Hän muokkasi ja uudisti keiltä, otti kansan osakasi näytelmiinsä ja oli elävällä  teatterillaan vaikuttamassa yhteiskunanan kehitykseen, muiden muassa katolilaisuuden väistymiseen.

Hänen silloisella tulo näytelmämarkkinoille saattaisi toimia kaukaisena esimerkkinä tämän päivän politiikalle. Se ainakin syrjäytti vallitsevaa ja  loi uutta. Puoluekoneistot tuottavat nyt markkinoille mysteerionäytelmien nuoria ammattipoliitikkoja, joiden työkokemus saattaa olla vuoronperää kesäharjoittelua ja puoluetyötä elämän kokemuksen olessa vailla monipuolisuutta, puhumattakaan siirtymistä sosialiluokista toisiin.

Modernin nykypolitiikan ei tietenkään saisi olla veristä dramaa, mutta koulutusyhteiskunnan kasvateille olisi nyt laajalla rintamalla mahdollisuus kehitellä poliittisia innovaatioita, kansalaisyhteiskunnan toistelun sijasta.

On jossain määrin padoksaalista, että samalla kun puolueet saavat valtion tukea demokratian tukemisen nimissä, tuki osaltaan mahdollistaa lapsipoliitikkojen tulon markkinoille valmiine fraaseineen. Herää kysymys, miksei edustuksellisen demoratian ja poliittisen toiminnan kehittämisessä tehdä innovaatioita.

Kuvavaa on, että niinkin vaatimaton uudistus kuin väestöpohjaltaan pienien vaalipiirtien ydistäminen vuonna 2012 oli kiven takana. Ideonti voisi lähteä liikeelle esimerkeiksi demokratian välineistä, kuten puoluejärjestelmästä, vaalipiireistä, vaalimentelmistä, uudenlaisista edustuksellisen demokratian  elimistä ja  budejttivallan ja lainsäädöntö vallan delegoinnista niihin.    
                     

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti