Sivut

maanantai 23. joulukuuta 2013

501. Provosointia suomalaisuudesta

Kun puhutaan Suomen menemisestä maailman pöytiin, ehkä kannattaa muistella muutamia historian  suuria näkökohtia. Ne ehkä osaltaan auttavat ymmärtämään, miksi olemme sellaisia kuin olemme.

Nykyisen Espanjan alueen pienet kristityt kuningaskunnat lopettivat moni sata vuotisten taistelujen jälkeen 1400-luvulla maurien vallan. Syntyi Espanja. Maalla oli mullistavaa kirjallisuutta ja häkellyttäviä maalauksia.

Nykyisen Saksan alueella pikkuiset ruhtinaskunnat tappelivat satoja vuosia, kunnes Bismarckin komennossa syntyi tuhansien taide- ja kulttuuriaarteiden ja keksintöjen Saksa.

Englantilaisten julma 1000-vuotinen juonittelu- ja seikkailutalous loivat valtavan imperiumin.

Nykyisellä Suomen alueella 1800-luvuvlla asuneet talonpojat eivät olleet kuulleetkaan sanaa suomi. Suomea ei olut. Suomi käsitettä ideoitiin vasta 1850-luvulla Lauantaiseurassa. Sen jäsen Snellman alkoi ajaa aatetta eteen päin puheillaan ja kirjoituksillaan. Häntä säestivät Runeberg runoillaan, Topelius saduillaan ja Lönnrot taruillaan.

Olimme vuosisatoja suurvalta Ruotsin osa.  Se  rikastutti meitä  taloudellisesti ja henkisesti yhteyksillään länteen. Keisarillinen Venäjä salli meidän kypsytellä Ruotsin kautta tulleita länsivirtauksia ja soveltaa niitä omiin kansallisiin prosesseihimme.

Tässä kontekstissa me suomalaiset olemme nuori kansakunta. Ehkä myös tästä johtuu, että olemme jonkin verran intorverttejä ja vielä osittain kypsymässä maailman kansalaisiksi. Olisiko myös niin, että kykymme markkinoida ja myydä tuotteitamme on vasta nyt  kehittymässä länsimaiselle tasolle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti