Tänään HS:n vieraskynäosiossa Antti
Keinänen ja Petri Uusikylä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007620407.html)
käsittelivät ansiokkaasti suomalaisen lainvalmistelun tasoa. Tämä on toinen julkisen
vallan kylmentyneistä ongelmista. Toinen on vaikuttavuuden arviointi.
Lainsäädännöllä sanottu on olevan verrokkikohteita matematiikkaan. Siinä on
hieman perää.
Matemaattisen lauselman ongelman, (yhteiskunnallisen epäkohta) todistaminen
(poistaminen) perustuu hyvin pitkälle aiemmin todistettujen aksiomien varaan.
Aksioomaa ei tarvitse todistaa, koska se on jo todistettu. Pitkässä lauselmassa
(laissa) riittää osata operoida aksiomeilla ja oikeaksi todistetuilla säännöillä.
Etenemällä näin saadaan laskutoimitus ratkaistua.
Uusia lakeja säätämisellä poistetaan pulmia, minkä jälkeen pulma poistuu, mutta
tulee uusia pulmia ja niitä korjaamalla tulee taas uusia. Tässä kohta tulee
esille yhteys matematiikkaan.
Lainsäätäjä ei olekaan lain
kirjoittaja, vaan yhteiskunnallinen näkijä. Hän hallitsee ja näkee
mahdollisimman kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan prosessit, jonka varassa ja
energialla kansalaisvaltio toimii (aksioomat ja periaatteet). Koska hänen työkalunaan
ovat uudet lait ja vanhojen purkaminen tai korjaaminen, hänen pitää halita myös
pakkinsa sisältö ja työkalujen käyttö (aksioomat ja laskuoperaatiot).
Lainsäädännön tason nostaminen vaatii mm.
sosiologian ja kasvatustieteen aineksien lisäämistä juristikoulutuksen.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti