Tänään HS:n vieraskynäosiossa Antti
Keinänen ja Petri Uusikylä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007620407.html)
käsittelivät ansiokkaasti suomalaisen lainvalmistelun tasoa. Tämä on toinen julkisen
vallan kylmentyneistä ongelmista. Toinen on vaikuttavuuden arviointi.
Lainsäädännöllä sanottu on olevan verrokkikohteita matematiikkaan. Siinä on
hieman perää.
Matemaattisen lauselman ongelman, (yhteiskunnallisen epäkohta) todistaminen
(poistaminen) perustuu hyvin pitkälle aiemmin todistettujen aksiomien varaan.
Aksioomaa ei tarvitse todistaa, koska se on jo todistettu. Pitkässä lauselmassa
(laissa) riittää osata operoida aksiomeilla ja oikeaksi todistetuilla säännöillä.
Etenemällä näin saadaan laskutoimitus ratkaistua.
Uusia lakeja säätämisellä poistetaan pulmia, minkä jälkeen pulma poistuu, mutta
tulee uusia pulmia ja niitä korjaamalla tulee taas uusia. Tässä kohta tulee
esille yhteys matematiikkaan.
Lainsäätäjä ei olekaan lain
kirjoittaja, vaan yhteiskunnallinen näkijä. Hän hallitsee ja näkee
mahdollisimman kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan prosessit, jonka varassa ja
energialla kansalaisvaltio toimii (aksioomat ja periaatteet). Koska hänen työkalunaan
ovat uudet lait ja vanhojen purkaminen tai korjaaminen, hänen pitää halita myös
pakkinsa sisältö ja työkalujen käyttö (aksioomat ja laskuoperaatiot).
Lainsäädännön tason nostaminen vaatii mm.
sosiologian ja kasvatustieteen aineksien lisäämistä juristikoulutuksen.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti