Vaikka kyse on vain yhden kaupungin tiedoista, tilanne näyttää hämmästyttävän ikävältä. Tilanne voi olla monin paikon Suomessa samankaltainen.
Työ- ja hyvinvointilaitos on tehnyt kouluterveyskyselyn osana Porin kaupungin teini-ikäisille tytöille kyselyn, ovatko he kokeneet seksuaalista väkivalta ja häirintää. Neljäsosa vastasi myöntävästi. Valtaosa häirinnästä tapahtuu sosiaalisessa mediassa. ”Joku kummallinen tyyppi ilmestyi”, oli kuvaava lausahdus. (Yle, alueuutiset 15.1)
Tässä yksi näyte vastauksesta:
*vanhemmat eivät tiedä viikonloppujen viettämisestä
*keskustelut vaikeata vanhempien kanssa
*perhe ei syö yhteisiä aterioita iltapäivällä eikä illalla
*läheisen alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia
*kokenut fyysistä uhkaa noin vuoden ajan
*kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus toistuvasti.
Ensiapuna tilanteeseen on tietenkin, että terveydenhoitaja kertoo luokalle, miten toimia, kun häirintää on, sekä terveydenhoitajan puheille pääsy kahdenkeskiseen keskusteluun. Koulussa pitää olla joku aikuinen, johon turvautua. Valitettavasti näitä oppilashuoltovirkoja ollaan juuri lakkauttamassa.
Mutta näyte antaa myös viitteitä, että koulun puuttuminen seksuaalisen väkivallan torjumiseen on rajallista. Tässä yhteydessä tulee mieleen Imatran kunnallinen lastensuojeluteko-palkinnon saanut varhaisen puuttumisen malli. Mitä varhaisemmin saadaan tukea, sen parempi.
Työ- ja hyvinvointilaitos on tehnyt kouluterveyskyselyn osana Porin kaupungin teini-ikäisille tytöille kyselyn, ovatko he kokeneet seksuaalista väkivalta ja häirintää. Neljäsosa vastasi myöntävästi. Valtaosa häirinnästä tapahtuu sosiaalisessa mediassa. ”Joku kummallinen tyyppi ilmestyi”, oli kuvaava lausahdus. (Yle, alueuutiset 15.1)
Tässä yksi näyte vastauksesta:
*vanhemmat eivät tiedä viikonloppujen viettämisestä
*keskustelut vaikeata vanhempien kanssa
*perhe ei syö yhteisiä aterioita iltapäivällä eikä illalla
*läheisen alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia
*kokenut fyysistä uhkaa noin vuoden ajan
*kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus toistuvasti.
Ensiapuna tilanteeseen on tietenkin, että terveydenhoitaja kertoo luokalle, miten toimia, kun häirintää on, sekä terveydenhoitajan puheille pääsy kahdenkeskiseen keskusteluun. Koulussa pitää olla joku aikuinen, johon turvautua. Valitettavasti näitä oppilashuoltovirkoja ollaan juuri lakkauttamassa.
Mutta näyte antaa myös viitteitä, että koulun puuttuminen seksuaalisen väkivallan torjumiseen on rajallista. Tässä yhteydessä tulee mieleen Imatran kunnallinen lastensuojeluteko-palkinnon saanut varhaisen puuttumisen malli. Mitä varhaisemmin saadaan tukea, sen parempi.
Kommentit
Lähetä kommentti