Suomeen rakennettiin
vimmalla lähiöitä suuren maamaaltamuuton seurauksena. Helsingin
liepeille syntyi tuhansia betonisia elementtitaloja. Äänieristys ei kasvun
kiihkossa tuntunut tärkeältä. Nyt se
vaivaa monia. Talot ovat muutenkin peruskorjauksien tarpeessa, ainakin
putkiston.
Nyt ei voi muuta kuin haikailla se perään, kun ei ollut
silloin käytettävissä clt-rakentamista. Siinä kerrostalo tehdään puisista
ristikkäin liimatuista elementeistä, levyistä. Ne muodostavan kantavan
rakenteen. Puurunko toimii myös höyrysulkuna. Erillistä sulkua ei siis tarvita.
Omistaja voi käydä paikan päällä katsomassa rakennusvaiheen aikana, millainen
asunto syntyy, miltä ulko- ja sisäseinät näyttävät, mukavaa ja kätevää.
Kemin ammattikorkeakoulu Lappia kehittää Suomessa
rakennustapaa eteen päin. Aiemmin lainsäädäntö on rajoittanut puurunkoisten
talojen rakentamista.
Metsävaltaisessa Suomessa olisi toivonut tällä alalla
kehityksen menevän nopeammin eteen päin, myös lainsäädännön. Suuret rakentajat
ovat ehkä käyttäneet keppihevosena lainsäädännön rajoituksia torjuessaan
puurakenteiset kerrostalot. On ollut mukava ja helppoa tehdä omilla koetuilla
konsteilla taloja, huonolla laadulla.
Tarvittiinko todella ammattikorkeakouluja potkimaan asiaa
eteen päin. Kiitos niille. Missä viipyvät suuret rakennusliikkeet?
Kommentit
Lähetä kommentti