Siirry pääsisältöön


529. Vapaakauppasopimuksen (TTIP) riskit

Yksi osa maailman politiikkaa on julkisuudessa paljon ollut Yhdysvaltain harjoittama tiedustelu, vakoilu. Yhdysvalloilla on yli 400 salaista maanalaista virastoa urkkimassa kansalaisiaan ja liittovaltioiden sheriffit apuna ilmiantajina. Ilmiantotietojen keräämisen avustajina toimivat lukemattomat suuryritykset. Päivässä rekisteröidäänkin 1,5 miljardia urkintatietoa. Kaikki Euroopan suuret maat ovat olleet ja ovat urkinnan kohteina. Yhdysvaltain lennokkisota Lähi-Idässä on kasvanut kymmenessä vuodessa kymmenkertaisesti.

Yllä sanottu on vain yksi heijastus maailmapolitiikan nykytilanteesta, ei tietenkään täydellinen. Mutta sekin saa miettimään, missä ilmapiirissä  EU:n ja Yhdysvaltain välisen vapaakauppasopimuksen (TTIP) neuvotteluja tullaan  käymään. Siihen on väistämättä tullut säröjä.

Ulkoministeriö vakuuttaa verkkouutisissaan 30.9.2013 neuvottelujen menevän hyvässä hengessä ja kehottaa epäilijöitä ottamaa yhteyttä Suomen neuvottelijoihin tai rekisteröitymään Komission dialogitilaisuuksiin. Samaa avoimuutta ja sopimuksen hyödyllisyyttä vakuuttaa Yhdysvaltain Helsingin Suurlähetystössä toimiva Susan Elbow.

Pöydällä on monta asiaa, on energiaa, palveluja, sääntelyä. Investointisuojaa koskeva sopimuskohta on erittäin kriittinen kohta EU:lle ja pienelle Suomelle.

Jos kaikki onnistuu, niin EU:n BKT kasvaa  0,5 prosenttia vuoteen 2027  mennessä ja se toisi jokaiselle EU:n kasalaiselle 545 lisäeuroa.

Suurin pelko kuitenkin on se, että Yhdysvallat saattaa tietää urkintansa avulla EU:n kaikki neuvottelutaktiset lähtökohdat. Maa muotoilee valtavilla asiantuntijaresursseillaan sopimusluonnokset sellaisiksi, että EU:n neuvottelija lankeavat tavalla tai toisella EU:lle ja siinä samassa Suomelle epäedullisiin sopimuskohtiin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *