Yksi osa maailman politiikkaa on julkisuudessa paljon ollut
Yhdysvaltain harjoittama tiedustelu, vakoilu. Yhdysvalloilla on yli 400
salaista maanalaista virastoa urkkimassa kansalaisiaan ja liittovaltioiden
sheriffit apuna ilmiantajina. Ilmiantotietojen keräämisen avustajina toimivat
lukemattomat suuryritykset. Päivässä rekisteröidäänkin 1,5 miljardia
urkintatietoa. Kaikki Euroopan suuret maat ovat olleet ja ovat urkinnan kohteina.
Yhdysvaltain lennokkisota Lähi-Idässä on kasvanut kymmenessä vuodessa
kymmenkertaisesti.
Yllä sanottu on vain yksi heijastus maailmapolitiikan
nykytilanteesta, ei tietenkään täydellinen. Mutta sekin saa miettimään, missä
ilmapiirissä EU:n ja Yhdysvaltain
välisen vapaakauppasopimuksen (TTIP) neuvotteluja tullaan käymään. Siihen on väistämättä tullut säröjä.
Ulkoministeriö vakuuttaa verkkouutisissaan 30.9.2013
neuvottelujen menevän hyvässä hengessä ja kehottaa epäilijöitä ottamaa yhteyttä
Suomen neuvottelijoihin tai rekisteröitymään Komission dialogitilaisuuksiin.
Samaa avoimuutta ja sopimuksen hyödyllisyyttä vakuuttaa Yhdysvaltain Helsingin
Suurlähetystössä toimiva Susan Elbow.
Pöydällä on monta asiaa, on energiaa, palveluja, sääntelyä.
Investointisuojaa koskeva sopimuskohta on erittäin kriittinen kohta EU:lle ja
pienelle Suomelle.
Jos kaikki onnistuu, niin EU:n BKT kasvaa 0,5 prosenttia vuoteen 2027 mennessä ja se toisi jokaiselle EU:n
kasalaiselle 545 lisäeuroa.
Suurin pelko kuitenkin on se, että Yhdysvallat saattaa
tietää urkintansa avulla EU:n kaikki neuvottelutaktiset lähtökohdat. Maa
muotoilee valtavilla asiantuntijaresursseillaan sopimusluonnokset sellaisiksi,
että EU:n neuvottelija lankeavat tavalla tai toisella EU:lle ja siinä samassa
Suomelle epäedullisiin sopimuskohtiin.
Kommentit
Lähetä kommentti