Siirry pääsisältöön


1930. Monisairaat passitetaan kotiin

     Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia potilaita ovat dementiaa sairastavat, psykiatriset tapaukset, päihde riippuvaiset ja iäkkäät potilaat. Ruotsin kokemusten perusteella, jos tällainen ihminen saa sydän infarktin, hän ei pääse sydänklinikalle, vaan hänet passitetaan yleislääketieteen osastolle. Jos esimerkiksi osaston 13 paikasta viisi on vapaana, tämä sydän potilas pääsee sydänosastolle, jos viisi paikka on vapaana, mutta jos vapaana on vain kaksi, ne on varattu alle 60-vuotiaille slaagin saaneille terveen näköisille potilaille. Pitää olla siis myös hyvää tuuria mukana päästäkseen hoitoon.
     Jos potilaalla on kaikki neljä oiretta dementia, psyykkiset ongelmat ja päihderiippuvuus, järjestelmän mielestä parasta hoitoa on kotihoito.
     Suomen terveydenhoidossa on nämä hoitoon pääsy ongelmt vaan kertaantuvat siirryttäessä bisnesvetoiseen yhtiömuotoisen sote-hoitotuotantoon. Avain sana on korvausjärjestelmä eli millä perusteella sairaala saa maakunnilta hoitotyöstä rahaa.
     Koska hoitotuotannon laskutusperusteina ei voida käyttää hoidon vaikuttavuutta sen määrittämisen vaikeuden takia, laskutus tulee perustumaan hoidettavien potilaiden määrään vuodessa. Ei siis hoitopäiviin, koska se johtaisi vuodepaikoilla makuuttamisen.
     Tällöin lähetteiden antajat ja päivystysyksiköt ovat portinvartijoina, millaisia potilaita sairaalalle ohjataan. Osakeyhtiömallissa bisneslogiikkaa johtaa siihen, että sairaala pyrkii saamaan maksimaalien määrän helppo hoitoisia eli hoidettuja potilaista vuodessa. Lähetteiden antajat tietenkin pyrkivät passittamaan omalle ketjulle helpot potilaat. Vaikeat hoitopäiviä kartuttavat, mutta vähän hoidettuja potilaita tuovat potilaat, jäävät kiertämään mustapekkoina järjestelmässä.
     Suomeen tulossa olevassa bisnesmallissa kyse ei ole niinkään sairauksien parantamisesta, vaan  helppohoitoisten ja rahaa tuottavien potilaiden saamisesta sairaalan ja sen osastoille 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *