Viestintä taloyhtiössä muistuttaa eräin osin viestintää 1970-luvun oppikoulussa. Vaikka olin puhunut opettajan huoneessa enkelin kielellä ja laatinut runomitassa tiedotteen, kukaan ei kuunnellut ja lukenut. Joku kertoi vain huomanneessa jotain paperieta taululla.
Taloyhtiöistä ei voi puhua saman käsitettean alla viestinnästä. Pienessä 4-5 huoneiston yhtiössä pihatieto kulkee liianakin vilkkaana. Suuremmissa joudutaan toiseen mailaman. On yhtiöitä, joissa osa asukkaista häiriköi eikä maksa yhtiövastikkeitaan. Pahimassa tapauksessa yhtiö joutuu ottaman huoneiston haltuunsa. Silloin riitoja syntyy ja viestintä ontuu.
Joissain yhtiöisä on suhteellisen homogeenin asujamisto. Näissäkin voi olla eri yhtiösä ei tunnelma.
Pöytäkirjat pitää tietenkin jakaa, jokaiselle osakkeen omistajalle. Tiedottaminen isojen hankkeiden suunnittelusta on hyvä tapa. Vaarana kuitenkin on, että hallitus saa jatukvasti yhteydenottoja asukkailta, miten hankkeessa tulee toimia. Hyvä hallitus tietenkin on näissä tilanteissa vuoravaikutteinen.
Pahin ongelma on, että iso osa suuren yhtiön asukkaista ei halua osallistua talon hallintoon. Jäljelle jääneet valitaan puoli pakolla. Näin valittu hallitus voi olla aivan hyvä, mutta se ei välttämättä osaa ja jaksa kutsua asukkaita yhteisiin tiedotustilaisuuksiin.
Hallitus tekee on palkatonta työtä tai jos se palkaa saa, tämäkin voi olla suuri eripuran aihe .
Uusi asuntoyhtiölaki asettaa hallituksen ja etenkin puheenjohtajan suureen vatuuseen talon hoidosta, kunnossapidosta, remonteista ja investoinnista. Tämä karsii huomattavasti halukuutta osallistua yhtiön hallintoon.
Vähiten epäonnistuneessa taloyhtiössä on moitivoituneita ja päteviä hallituksen jäseniä. Silloin laadukas viestinä kuuluu osana hallitustyöskentelyyn.
Taloyhtiöistä ei voi puhua saman käsitettean alla viestinnästä. Pienessä 4-5 huoneiston yhtiössä pihatieto kulkee liianakin vilkkaana. Suuremmissa joudutaan toiseen mailaman. On yhtiöitä, joissa osa asukkaista häiriköi eikä maksa yhtiövastikkeitaan. Pahimassa tapauksessa yhtiö joutuu ottaman huoneiston haltuunsa. Silloin riitoja syntyy ja viestintä ontuu.
Joissain yhtiöisä on suhteellisen homogeenin asujamisto. Näissäkin voi olla eri yhtiösä ei tunnelma.
Pöytäkirjat pitää tietenkin jakaa, jokaiselle osakkeen omistajalle. Tiedottaminen isojen hankkeiden suunnittelusta on hyvä tapa. Vaarana kuitenkin on, että hallitus saa jatukvasti yhteydenottoja asukkailta, miten hankkeessa tulee toimia. Hyvä hallitus tietenkin on näissä tilanteissa vuoravaikutteinen.
Pahin ongelma on, että iso osa suuren yhtiön asukkaista ei halua osallistua talon hallintoon. Jäljelle jääneet valitaan puoli pakolla. Näin valittu hallitus voi olla aivan hyvä, mutta se ei välttämättä osaa ja jaksa kutsua asukkaita yhteisiin tiedotustilaisuuksiin.
Hallitus tekee on palkatonta työtä tai jos se palkaa saa, tämäkin voi olla suuri eripuran aihe .
Uusi asuntoyhtiölaki asettaa hallituksen ja etenkin puheenjohtajan suureen vatuuseen talon hoidosta, kunnossapidosta, remonteista ja investoinnista. Tämä karsii huomattavasti halukuutta osallistua yhtiön hallintoon.
Vähiten epäonnistuneessa taloyhtiössä on moitivoituneita ja päteviä hallituksen jäseniä. Silloin laadukas viestinä kuuluu osana hallitustyöskentelyyn.
Kommentit
Lähetä kommentti