Siirry pääsisältöön


437. Ministerit Tuomioja ja Stubb jäämerellekö

Ministeri ei ole ministeri, jos hän ei puolusta omaa riviiriään. Tämä on selvää kuin bläkki, kun katsoo, miten ministerit Stubb ja Tuomioja seisovat omien postiensa takana (10.11. HS). He  ovat vakuuttuneita siitä, että arktiset alueet tarvitsevat juuri heidän  ministeriöitään edustamaan maatamme arktisten alueiden ulkomaan ja -kaupan asioista.

Nämä asiat on tietekin hoidettava, ja mitä paremmin, sitä hyödyllisempi Suomelle.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma  on eri linjoilla ministerien määrästä tällä alueella. Hän vaatii alueille omaa arktista ministeriä.

Mutta katsopaampa hieman hisorian opetuksia, hvyässä ja pahassa. Kiinan ulkoministeri Zhou Enlai oli personaltaan kuin  luotu tasoittamaan  Mao Zedongin tylyyytä. Persoonallisuus ratkaisi.  Kekkonen junttasi Kostamukseen muiden muassa 10 tuhtaa flanelipaitaa, joita käytettin lopulta vain jalkarätteinä.  Se oli ulkopolitiikka ja kauppaa. Ahtisaari neuvotteli Namibiaan rauhan kuin tuhäjstä (valtava ja luova prosessi). Ihalainen on hvyä työminsteri, koska on habitukseltaan kuin potkut saanut lehdenjakaja. Kunnioitan häntä.

Suomen kannalta arktisissa alueissa on ennnen kaikkea kyse bisneksestä ja toisiaijaiseti ulkopolitiikasta. Ulkopolitiiikka voi olla bi- tai multilateraalista, mutta aito bisnes on tässä kaikkein  keskeintä ja  se on ennen kaikkea erilaista osaamista vaativaa kuin ulkokopolitiikka.  Arktinen bisnes voi olla suuri ennen näkemätön  ja  mahdollisuus Suomelle. Tästä ei saa vetää sitä  johtopäätöstä, etteikö ulkopolitiikalla olisi annettavaa, jopa kultaisiakin neuvoja,  bisnes to bisnes-toimintaan. Mutta jos bisnes-to-bisnes arktisilla alueilla hoidetaan vain ulko- ja kauppapoliittisen menetelmin, se pyörii vain bisneksen ulkokehillä.

Eli kun arktinen ministeri saappuu Venäjälle  bisnesdelekaation mukana , hänen on syytä myös näyttää juuri haalarit yltään riisuneelta duunaarilta eikä sloganeita heitteveltä ministeristatuksen omaavalta kauppamieheltä.   





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *