Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2013.


458. Matematiikan merkitys

Uusi Pisa-tutkimus antaa pahaenteisiä viitteitä opiskelijoiden kiinnostuksen hyytymisestä matematiikkaan. Tänään HS:ssä Munkkiniemen yhteiskoulun matematiikan opettaja Pekka Kontkanen huomautti, että lukioon tulevien oppilaiden matematiikan taidot ovat pitkään olleet laskusuunnassa eikä syytä tähän tiedetä. Matematiikka on tylsää, jos se koetaan pelkkinä laskusääntöinä ja niiden numeroilla soveltamisena. Matematiikan opiskelu on kuin hyvän kirjan lukekeminen, missä alku voi olla ankeaa, mutta se muuttuu lopulta mukaansa tempaavaksi. Niinpä on huomattava, että aluksi on   opittava puoli pakolla kuin kielen sanat yksinkertaiset metodit, joita myöhemmin laajennetaan arkisoveltamiseen, kuten esimerkiksi 25:lla kertomiseen. Siinä tulos saadaan kertomalla luku sadalla ja jakamalla tämän jälkeen neljällä. Tästä päästään nopeasti suurimiin kysymyksiin opituja sääntöjä ja lainalaisuuksia soveltaen. Suuruussuhteiden ja suhteiden välisten riippuvuukisen hahmottamiseen ei tarvita kui

457. Hallituksen vajepaketti

Hallituksen paketti kestävyysvajeen täyttämiseksi ja luottolukittajien rauhoittamiseksi on myös tarkoitettu   torjunta-aseeksi oppositiota vastaan tulevissa   EU- ja eduskuntavaaleissa. Konkreettisia leikkauksia ei tehdä, vaan ne on verhottu tehokkaampien toimintatapojen varaan, joita on tarkoitus toteuttaa tulevaisuudessa. Se on kuin apajille heitetty pyydys, jonka saalis on sattumanvarainen. Hyvää paketissa on kuntien saaminen valtion kehysohjaukseen ja valtionosuukisen nykyistä parempaan ennakointiin. Kuntia ohjaavia normeja kuitenknin löysätään tehokkuuden nimissä. Ihme ja kumma tässä syhteydessä sotesta ja kuntauudistuksesta ei puhuta juuri mitään, vain 50 miljoonan säästöjen verran. Tämä on merkittävä linjaus, sillä   jos nykyiselle kuntakentälle, jossa on satoja eri suuruisia kuntia, ja sotejärjestelmälle, annetaan vapaus tuottaa palveluja lähes täyisin oman harkintansa mukaan, kansalaisten eriarvoisuus kasvaa entisestään. Juuri nyt poreilevassa Paateron js Räsäse

456.Sisäministeriö ja poliisi

Poliisihallituksen perustaminen oli tärkeä periaatteellinen ja   myös merkittävä operatiivinen muutos poliisitoimen johtamisvastuiden uudistamisessa. Aiemmin sisämisteriö johti suoraan poliisia ja läänihallitusten poliisiosastoja, jotka johtivat poliisilaitoksia, KRP:n ja   SUPO:n sekä Helsingin polisilaitosken   ollessa suoraan ministeriön alaisuudessa. Nyt poliisihallitus johtaa koko poliisitointa. Julkisuudessa pulpahdelleet Räsäsen ja Paateron erimielisyydet on nähtävä myös tätä taustaa vasten. Kun ministriö oli kaiken yläpuolella, KRP:n ja Helsingin poliislaitoksen linjaerimielisyydet ja henkilöristiriidat ratkaistiin aina ministeriössä.   Nyt ne pitiäsi ratkaista poliisihallitukesessa. Vinkkimieskohu Paateron ja Helsingin poliisilaitoksen johtaja Riikosen   ympärillä aiheutuu jokin asteisesta sopeutumattomuudesta   näihin uusiin valtasuhteisiin. KRP ja Helsiningin poliisilaitos saattavat pitää poliisihallitusta enempi saman   arvoisena   kumppanina kuin esimiesvirasto

455. Kuutosten ehdotus kehysleikkauksiksi

Kuuden suurimman kaupungin talousjohtajat esittivät seuraavaa leikkaus-ja säästölistaa *vanhuspalvelut                                                         400 miljadria € *päivähoito                                                                  200 miljardia € *henkilöstövelvoitteet                                                3 00 miljardia € *palvelumaksujen korukset                                       100 miljardia € *vammaiskulejutus ja   avun määrä                                                                   100 miljardia € *toimeentulotuki Kelaan                                             100 miljardia € Hoitoketjun viimeisestä lenkistä leikkaaminen, vanhuspalvelut, on rationaalista, mutta se ei ole moraalissesti oikein, koska tämä rymäm on ainut, joka on etukäteen maksanut palvelunsa veroina.

454. ICT-ydinpommi

Maailmalla tapahtuva muutos ja yteiskunnista saatavat kokemukset ja selvitykset viitaavat siihen, että tieto- informaatiotekniikka on tekeämässa tepposet tietoyhteiskunnalle. Tietoyhteiskunta ikään kuin roikkuuu köydessä reen perassä valjakon mennessä omille urilleen. Ict:llä   kukkoilva puolustautuu luennoimalla, että tietoyhteiskunta on taas ymmärretty väärin. Vastustaja inttää, että niin se pitää ymmärtääkin. Kukaan ei voi tietää, mihin Himasen informationaalinen talous vie, koska kukaan ei saa tolkkua saatikka aisoihin digitaalisen maalman menoa. Silloin kun commodore 64-koneet nousivat tuhansien koululaisten öisisille pöydille, alkoi hitaan ydinpommin vallankumous työelämässä, taloudedessa ja viihteessä Suomessa, aiemmin muualla. Positiivinen laskeuma satoi kaikialle. Analyytikko tokaisee tässä välissä, että perustele, perustele. Älä nojaa Himaseen! Ict:n hitaa ydinpommin vaikutus perustuu siihen, että ict:n avulla pystyään yhä paremmin kuvantamaan, käsittel

453. Ilmastomuutoksen hirmuvalta

Viime syksyn Dohan ilmastokokous ei saanut aikaan mitään. Juuri päättynyt Varsovan kokokouksen tulos vielä heikompi, ei aikatauluja eikä päästötavoitteita.   Maapallon hiilidioksipäästöt ovat ennätystasolla. Päästökauppamekanismi ei toimi lainkaan. Nykyisen tiedon mukaan sään ennustetaan lämpenevän   kahdesta kuuteen astetta muutamassa vuosikymmenessä. Muutoksen vaikutuksia on kuvattu monissa medioissa, ja lopputulos on kamala. Viime tiedot auringossa tapahtuneista muutoksista hämentävät ilmastomutuoskeskustelua lisää. Näiden lähinnä protoneja sisältävien auringosta lähtevien protonisuihkeiden vaikutusta maan ilmakehään ei tunneta. Tämä antaa aseita väittää sään muutoksen olevan aurinkoperäistä, ainkin suuremmilta osin. Toivon pilkahdusta on. Akatemiaprofessori Markku Kulmalan johdolla on kehitetty   PSM-laite, jonka avulla pystytään seuraamaan ilmakehän molekyylien ja molekyyliryhmien syntyä. Jos tässä tutkimuksessa päästään niin pitkälle, että riittävällä varmuudella

452. Mistä näkökulmasta Suomen tilaa nyt ennen kaikkea pitäisi tarkastella

Ekonomi pitää yhtäaikaa piirustuspöydällään makrotaloutta ja mikrotaloutta. Hän ei osaa sanoa kumpaa pitäisi enemmän painottaa, sillä kulutus, kilpailukyky ja budjettivaje ovat hänlle yhtä tärkeitä. Viisana ihmisenä on unohtaa omaan arvoonsa maailman talouden mahdollisen elpymisen tuoman pelastuksen. Valtiotieteileijä ymmärtää myös historiaa ja uskoo suurten kriisien jälkeiseen  vakauteen. Kun yhteiskunnan pääpalikat, instituutiot, saadaan pelaamaan yhteen, kriisi voitetaan. Oikeustieteilijä sen lisäksi,että hän uskoo oikeuteen, hän luottaa sääntelyn voimaan. Tässä tilanteessa hän heiman herpaantuisi EU-säädöksistä ja kansallaisella ohjauksella houkuttelisi ihmisiä ostamaan kotimaisia tuotteita. Jopa EU-säädösten kanssa hienoinen venkoiulu saattaa tulee kyseeseen. Finanssimies ymmärtää myös ekonomia ja pitää viimmeiseen saakkaa kiinni siitä, ettei lypsävää lehmää kannata teurastaa. Pitkän pohdinnan jälkeen hän myy valtion omistamista pörssiyhtiöistä siivuja  luoden näin miljardie

451. Poliittisen nimityksen varjopuolia

Jos kuulet lauseen lopussa lisäyksen:  "mutta se ei saa olla myöskään nimityksen este", voit olla varmaa, että sanat putosivat poliitikon suusta. Kyllä sen pitäisi olla joskus myös nimityuksen este. Oteaan esimerkiksi normitapaus, ei räikein, mutta selvästi jäsenkirjaa vaativa syystä jota ei tiedetä. Olkoon kyse ministriön toimistopäälliköstä. Kansliapäällikkö perustaa toimistopäällikön johdolla työryhmän, jonka  tarkoituksena on  tehdä esitys ministeriön alaisen viraston organisaation muutoksesta. Hanke etenee vaihoehtoineen projektin päätöskokoukseen asti. Yhtäkkiä projektin esitykseen pulpahtaa outo vaihtoehto, jossa perustetaan uusi väliporras viraston piiriorganisaatioon. Tämä ratkaisu on teoreettissti joten kuten perusteltavissa, mutta muun ryhmän mielestä se on turha  lisäten vain byrokratiaa. Tämä  poliittisen toimistopäällikkön ehdotus toteutetaan. Samainen toimistopäälikkö nimitetään puoluetta lähellä olevan säätiön tilintarkastajaki, vailla tilintarkaustuskokem

450. Poliittisista nimityksistä poliittisiin eroamisiin

Kevan Ailuksen nimittäminen ja eroamien olivat poliittisia tekoja. Edellisen möynsi Ailus itse ja jälkimmäiseen johti Rädyn hätäily. Sipilä sanoi, ettei nimiä Ailuksen tilalle tipu. Mikko Paateron eroamisvatimus oli poliittinen näytelmä, jossa ministeri Räsänen nerokkaasti lupasi luottamusta  poliliisiylijohtajalle niin kauan, kun tämä on tehtävässään. Paatero perusteli virassa pysymistään yhtä nerokkaasti toteamalla näin voivansa kokoanisvaltaisesti johtaa poliisia. On jo kauan tiedetty, etteivät räikeimmät poliittiset nimitykset kestäisi korkeimmissa oikeusasteissa, jos niin pitkälle joku pääsisi. Oikeuskanslerit syystä tai toisesta eivät ole jo nimitysvaiheessa asiaan puuttuneet. Julkisuudessa on esitetty, että poliittiset nimitykset ovat vähentyneet. Jollakin taholla olisi tästä varmaankin esittää tilastoa. Joka tapauksessa ministeriöissä  poliittisten avaustajien määrä on kasvanut jo yli sataan. Ennen pitkään tämä on kestämätöntä kansliapäällikkön johdolla tapahtuvan virkami

449. Paatero, älä eroa!

Julkisuuteen ei ole tullut mitään sellaista, mikä pakottaisi Paateron eroamaan, sillä  laissa ei ole yksityiskohtaisesti määrätty, mitä  ja miten tietolähteistä tulee kirjata tai rekisteröidä. Toisaalta korkeimman poliisiviranomaisen virka on sellainen, että hänen ei välttämtää tarvite nauttia ministrinsä luottamusta kaikissa asioissa. Päin vastoin meillä on historiassa tapauksia, joissa poliisiylijohtajan ei olisi kannattanut luottaa sisäministeriin lainkaan.

448. Pörssi- ja eläkeyhtiöiden johtajien kohtuuttomat palakat kuriin Ben Zyskowiczin menetelmällä

Ben Zyskowicz on esittänyt loogisen tien, miten päästäisiin eroon pörssiyhtiöiden johtajien kohtuuttomista palkoista ja kaikenlaisista bonuksista kultaisine käden puristuksineen. Yli sadan miljardin eurojen sijoituksista päätävät eläkeyhtöiden johtajat käyttävät suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävää valtaa istumalla pörsiyhtiöiden hallituksissa. Nykymenon mukaan pörsiyhtiöiden johtajat ja eläkevakuutusyhtiöiden johajat istuvat ristiin toistensa hallituksisa ja korotavat sinulle-minulle-periaatteella palkkojaan ja bonuksiaan. Jos eläkeyhtiöiden johtajat sanoisivat ei kohtuuttomille palkankorotuksille kaikkissa edustamissaan hallituksissa, kohtuutomuuksista pääsäisiin väitellen laskevalle uralle. Merittävä havainto oli viime perjantain Pressiklubiohjelmassa, jossa Voimalehden päätoimittaja Susanna Kuparinen esitti viime vuoden lopulta kolmikannan yhteistyöasiakirjan. Siinä kolmikannan mikään osapuoli ei tuonut esiin pörssiyhtiöiden johtajien henkilökohtaisen pörsikaup

447. Soten pääpalikat ovat paikallaan ennen seuraavia eduskuntavaaleja

Eilinen sote-keskustelu A-talkissa kuvasi hyvin, missä hankkeessa nyt mennään. Opposition Juha Rehula ei tuonut sisältöön mitään uutta.   Hän vaan jankutti asian menevän päin päntyä ja uudistusta katsottavan vain keskittämisen näkökulmista. Ei muuta. Backman ja Orpo hyväksyivät Etelä-Karjalan Eksote-mallin, jonka mukainen sote voisi pääpiirtetitäin olla lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua ja muita isoja kaupunkeja. Professori Rimpelä oli kovasti kyllästynyt nykymenoon ja väitti siinä sotkettavan turhaan sote ja kuntauudistus. Thl:n pääjohtajalla Puskalla oli jo aiemmin selkä käsitys yksikanavaisesta rahoitusmallista ja asiakkaan valinnavapudesta. Yksityinen ja jullkinen rinnan. Todnnäköisesti uudistus mennee demarien ja kokomuksen tahdon ja aikataulun mukaan, jolloin sen perusta   vaadittavine lakiuudistuksineen valmistuu ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

446. Himasen raporin arviointa Suomen tilanteeseen

Aluksi on heti todettava, että raportin ajatusmallit ovat tarkoitettu täydentämään muiden muassa W. Beveriden ja P.Kuusen esittämiä hyvinvtointivaltion periaatteita. Tämä on sanottu raportin ensimmäisillä sivuilla. Raportissa on paljon tietoa, johon soisi päättäjien ainakin jollain tavalla perehtyvän. Pelkistäen rapotissa hyvinvointivaltio versio 1.0 on Beveriden ja Kuuseen malli ja hyvinvointiyhteiskunnan veriso 2.0 on malli, jossa on siirrytty *negatiivisesta positiiviseen *reaktiivisesta proaktiiviseen *objetkista subjetktiin *partiaalisesta holistiseen *hyvinvointivaltiosta informaatoajan hyvinvoinnin   yhteiskuntaan Tämä on käypä asetelma, muttei siitä avaudu uusia keinoja Suomen tilanteseen. Oli outoa havaita, että Castells esitti Espanjan veroviraston mallin esitäytetystä verolomakkeesta ainutlaatuisena. Onha meillä ollut pitkään tämä palvelu. Tärkeinä haasteian esitetään *elämäntavan haaste *talouden haastee *tietoyhteiskunnan haastee

445. Merkittävä ICT-laki voimaan 1.1.2014

Tämä merkittävä laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä on tarkoitus astua voimaan 1.2 2014. Tärkeä kohta 1   ”Ehdotetulla lailla koottaisiin yhteen valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen kehittämistä ja tuotantoa perustettavaan palvelukeskukseen. Samalla keskitettäisiin kaikkien valtion yhteisten tieto- ja viestinteknisten palvelujen palvelutuotannon ohjaus valtiovarainministeriöön.” Tärkeä kohta 2 ”Ministeriöillä ei lähtökohtaisesti olisi jatkossa mahdollisuutta päättää palvelujen tuottamistavasta tai palvelujen käytöstä. Ministeriöillä olisi kuitenkin jatkossakin ensisijainen vastuu siitä, että ministeriön hallinnonalalle on järjestetty tarpeelliset hallinnon toimintaa tukevat tieto- ja viestintätekniset palvelut.” Ongelmaksi saataavat nousta nyt paljon esillä olleet tietoturva- ja urkintakysymykset. Toinen ongelmakohta on, miten ministeriöt ja virastot voivat turvata omat nomisovellutuksen

444. Hallitus on ryhtynyt järeisiin toimenpiteisiin julkisen sektorin ICT:n hallintaan saamiseksi

Lakiesityksen mukaan valtion yhteisiin ICT-palveluihin kuuluisivat perustietotekniikkapalvelut, tietojärjestelmäpalvelut ja sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelut (noin 2 miljd.€). Paveluja on luokiteltu sen mukaan, kuinka nopeasti tai hitaasti ne muuttuvat ja kuinka nopeasti tai hitaasti muutuvissa ympäristöissä ne toimivat. Tämä on kannatettava periaate, koska tällä tavoin osittain varmistetaan, ettei enää syntyisi ikuisuusprojekteja, jotka eivät valmistu milloinkaan alkupään olessa vanha lopuupäätä työstettäessä.   Tori-palvelukeskuksen toiminnan haastavuus tulee oikeisiin mittasuhteisiin, kun muistetaan, kuinka 1980-luvun lopaulta lähtien julkisten   ICT-järjestelmien on sallittu haajaatuvan yhteensopimattomiksi. Voi vain arvailla, miten Tori- palvelukeksus pyyttää Hämeenlinnan siraanhoitopiiriä muuttamaan järestelmänsä yhteensopivaiksi kokonaisarkkitehtuurin kanssa, jota ei vielä edes ole olemassa Perustulain 68 §:n mukaan jokinen hallinnonala vastaa itse myös

443. Johtamisessa on eroja

Ministeriöiden ylin virkamiesjohto oli vielä 2000-luvulla epätasaista, vaikka kuinka sitä yritettiin kouluttaa kokonaisuuksia hallitseviksi johtajiksi ja   hyviksi henkilöesimiehiksi. Sama epätasaisuus vaivasi myös ministereitä. Huonoimmat kokemukset olivat pelkin poliittisin perustein valituista johtajista. Pahimillaan he olivat vain puolueiden sotureita. Parhaat kokemukset olivat omin avuin edenneistä johtajista, joille asioita eteenpäin vievä ote oli isestäänselvyys. Muutamaa tällaista kyllä piinasi kapea-alaisuus. Kokoomuksen tullessa hallituksiin virkamieskuntaan alkoi tulla virkistäviä ulkopuolisia johtajatyyppejä. Osa heistä ei heti kylläkään tajunnut, mikä on virkmiesroolin   ja bisnesmiehen roolien erot.

442. Lobbaus-marshing in

Elina Grundströn kertoi kolunmissaan taannoin Helsingin Sanomissa lobbauksen merkityksestä puoleille. Hänen mukaaansa erityseti kokoomus on nostanut lobbauksen uudelle tasolle politiikkansa totetuttamisessa. Kataisen erityisavustaja siirtyi   perustetun Miltton Networks toimitusjohtajaksi elokuussa 2012. Yrityksen tehtävänä on mm tarjota vaikuttajaviestintää   eli tehokasta lobbausta. Grunström toivoi, että Miltton Network myisi palvleuja myös vapaaentoisjärjestöille tai jopa muille puoluille ja että Milttonin toiminta oli mahdollisimman läpinäkyviä. Tämä toiveet saatavat jäädä kylmiksi haaveiksi. Jokaisen merkittävän puolueen pitäisi perustaa moderni lobbaus-marshing in. Sen perustan muodostaa tutkittu uusin tieto, jota puolueet saavat tilaamalla yliopistoilta ja tutkimulasitoksilta selvityksiä ja tukimuksia. Tietoraportteihinsa ja poliitiisiin tarkoitusperiinsä perustuen puolueiden on formulaitava taktiset ja strategiset aikeensa. Formulointi on vietävä niin pitkälle, e

441. Fatkoja julkisen sektorin ict-hajaannuksesta

1970-luvulla IBM oli kova sana koneissa ja ohjelmissa ja sen lobbaus ja tarjoulu oli hurjaa. 1980-luvulla VM:n atk-toimiston kontrolli it-laiteisiin lakkautettiin, minkä seurauksena virastot saivat hankkia vapaasti ohjelmistoja ja koneita. Valtionhallinnon tietokokeskus VTKK eli kukoistuskauttaan puitesopimuksineen ja pyristeli markkinajohtajaksi kansallisissa järjestelmissä., mm Teko-tekstinkäsitely 1990-luvullaVTKK lopetetiin ja syntyi TIETO OY. Samaan aikaan ict-sovellutuksia alettiin rustaamaan kaikkialla hallinossa ilman mitään koordiinaatiota. Ei ollut tahoa, joka olisi vahtinut kehitystä. 1990-luvulla aloitettu tulosohjaus ja kuntien vapauttaminen normeista vain kiihdytti hajaantumista. 2000-luvulla kehitystä ei ole saatu kuriin eikä ohjaukseen. Olin itse näissä touhuissa mukana. Kaduttaa kun en käyttänyt asemaani hyväkseni, momenttumiani. Olin v.1992 valtiovarainministeriön kehittämisosasto

440. Julkista päätöksentekoa yksityisfirmoille

Valtion taloudellisen tarkastuskeskuksen pääjohtaja Pöysti käytti HS:ssä tänään tärkeän puheenvuoron poliittisen päätöksenteon hyytymisestä. Ministeiden poliittisten esikuntien kasvaessa valmisteluvalta liukuu kasvottomille uraa luoville nuorille poliitikoille ja lobbareille.   Yhteiskunnan kyky ja halu käyttää sen omia poliittiaprosessa heikentyy, mikä johtaa politiikan rapautumiseen. Näyttää siltä, että yksityisektorin tunkeutumista demokraattiseen päätöksentekoon vain kiihdytetään. Hallitus käyttää päätöksen teossaan yksityisiä konsulttifirmoja, kuten Kreikka-asikirjojen julkisuuskysymyksessä.   Sijoitusiyhtiö Norvestia omistaa 20 % kansainvälisestä terveys- ja sosiaalialan Coronariasta ja Kataisen entisen avustajan Jussi Kekkosen 50%   lobbausyhtiö Miltton Networkista, jossa työskentelee myös Jutta Urpilaisen entinen avustaja Jussi Lähdeen mukaan lobbarit jo nyt valmistautuvat seuraavan hallitusohjelman laadintaan. Oikeusprofessori Jukka Kekkonen piti Häkämiehen tapaa me

439. Virkalääkäri vai attendolääkäri

Ei ollut tämän illan A-sutudion vika, että lääkärikäyntien hintojen laskelmat kokonaisuudessaan otivat ö-luokkaa.  Ketään yksittäistä henkiöä ei kannata panna  ruuvipenkkiin, mutta asetelma oli kuin Kaurismäellä "Mies vailla menneisyyttä". On on ymmärettävää, että paikalta puuttuivat 80-luvun kustannuslaskijaänkkyrät, jotka vetäisevät heti nuemrot paperossiaan sytytäessään. Hyi heitä. Pitää ensin opiskella, mikä on kusannuksen ja menon ero. Seuraavaksi pitää tarkastella taloudellisuutta lääkärin, terveysyksikön ja kangastuksena häämöttävän sote-alueen kannalta. Jossain välissä pitää tustua poistoihin, jos jääkiekko sallii. Jos sitten akvaarion pudistamiselta aikaa tointuu, pitäää syvään hengitellen fundeerata ja venttileerata vaikutuksia ja taas kerran vaihtoehtoja ja vaikutuksia. On Suomesta löytynyt naisia ja miehiä helpompienkin promleemien ratkaisemisee.

438. Johtamisen kirjat sekaisin

Yritysjohtaja ihmettelee   kirjakaupan hämyssä, mikä on vialla, kun kirjojen nimet vaihtelevat ”Kirkastuksen johtamisesta”   ”Kilpailijoiden johtamiseen”. Hän suuttuu, kun silmiin osuu kirja ”Mielikuvituksen johtaminen”. Teosta jaetusta johtammisesta hän otsa pelottavasti rypyssä ymmärtää, mutta vakavasti tarkoiettu teos ”Iloinen johtaminen” saa hänet heittämään oven kiinni. Kadulla hän kyllä muistaa, että jotkut arvostetut asiantuntijat soveltavat johtamisessaan tieteen keinoja. He puhuvat jopa tieteellisestä liikkeenjohtamisesta, mutta kun yksinkertaisuutta varjellaan kuin kultaista taljaa, hän suuttuu enmpi kuin pitäisi. Foorumin kohdalla jo hyräilee autossan Viitaa. - Puhuttiin kieltä viittä, kuutta. Miten oli asianlaita?

437. Ministerit Tuomioja ja Stubb jäämerellekö

Ministeri ei ole ministeri, jos hän ei puolusta omaa riviiriään. Tämä on selvää kuin bläkki, kun katsoo, miten ministerit Stubb ja Tuomioja seisovat omien postiensa takana (10.11. HS). He   ovat vakuuttuneita siitä, että arktiset alueet tarvitsevat juuri heidän  ministeriöitään edustamaan maatamme arktisten alueiden ulkomaan ja -kaupan asioista. Nämä asiat on tietekin hoidettava, ja mitä paremmin, sitä hyödyllisempi Suomelle. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma   on eri linjoilla ministerien määrästä tällä alueella. Hän vaatii alueille omaa arktista ministeriä. Mutta katsopaampa hieman hisorian opetuksia, hvyässä ja pahassa. Kiinan ulkoministeri Zhou Enlai oli personaltaan kuin  luotu tasoittamaan  Mao Zedongin tylyyytä. Persoonallisuus ratkaisi.  Kekkonen junttasi Kostamukseen muiden muassa 10 tuhtaa flanelipaitaa, joita käytettin lopulta vain jalkarätteinä.  Se oli ulkopolitiikka ja kauppaa. Ahtisaari neuvotteli Namibiaan rauhan kuin tuhäjstä (valtava ja luova prosessi).

436. Kevan Ailuksen puolustus

Ei voi olla parempaa puolustuta kuin silloin, kun se tapahtuu etukäteen. Tämän todisti jo von Klausevist aikoinaan 1890-luvulla. Näin kävi myös Ailukselle, joka tietämättään tai sattumalla otti esille 29.10.2013 tärkeän asian. Jos Ailus saa tämän sanomansa läpi poliitikoille, hän saa kaikki syntinsä anteeksi. Hän totesi Helsingin Sanomissa tällöin, että paljon olennaisempi kysymys eläkeikää on huoltosuhde, joka on nyt 55   lasta ja vanhusta 100:aa yöikäistä kohden. Se pysyttelee samana, vaikka nykyistä eläkeikää nostetaisin heti 67 vuoteen. Ailuksen laskelmissa ei ole otettu huomioon niitä, jotka jäävät ennen virallista eläkeikää huollettaviksi lisääntyvän työttömyyden ja syrjäytymisen takia. Tässä tilanteessa on erittäin vaikeaa uskoa demaarien suunnitelmia siitä, että työelämän laadun parantamisella ja työhön tuloiän matalenmisella päästäisin lähellekään 55:n huoltosuhdetta. Johtamisen kehittämisen vaikutus työssäkäynnin vuosien   määrän kohoamisessa on   vielä vaikeampaa u

435.Päivi Räsäsen kostaja-yhteiskunta

Päivi Räsänen sanoi puolueensa piiri kokouksessa IL:n verkkolehden 16.11 mukaan, että kolmen vuoden välein voi raiskata ensikertalaisena. Lausuma on ymmärretävä poliittisena retoriikkana ja   räikeänä tahallisena väärin ymmärtämiseä. Se kuitenkin kuvastaa, kuinka kovilla panokissa on julkisuusessa ammuttava tullakseen kuulluksi. Hän jatkaa vielä epätodesti, että vankeinhoidollisesti katsottuna ensikertalainen ei ole välttämättä tosielämässä ensikertalainen. On tunnettua, että eri   rikosnimikkeissä on erilaisia vanhentumisaikoja. Se antaa joustoa ja harkintaa tuomioihin. Vankeinhoidossa kertaisuus on: yksi häkki yksi kerta. Yleisesti ottaen vanhenemisajat ja tuomiot eivät ole syntyneet sattumalta, vaan perustuvat harjoitettuun pitkäjänteiseen kriminaalipolitiikaan ja tilastojen avulla arviotuihin uusimiriskeihin. Pohjoismainen käytäntö on myös hyväksi havaittu malli. Sen kokemusten mukaan rangaisten ankaruudella ei juuri ole mitään tekemistä uusimisen kanssa. Niihin jotka

434.Talvivaarasta tätä tärkeää ei ole kerrottu

Eilen 14.11. oli taas Talviaaran ilta A-studiossa. Kukaan ohjelman vieraista ei esittänyt järkevää kustannukset sisältävää metodia luopua kaivostoiminnasta turvallisesti. Vain professori Tuula Pohjola esittti positiivisen kaivostoimian säilyttävän toimintamallin.   Ministeri Vapaavuoren perustelut sille, miksi kaivos kiermurtelee pinteessä nyt olivat: nikkelin matala hinta, nyky tuotannon pienuus (noin 90 tuhatta tonnia vuodessa), dollarin kalleus,   ympäristöriskit ja kassan niukkuus. Toimitusjohtaja Perälä oli optimistinen: tuotantoprosessi toimii, dollarin ja nikkelin hinnan muuttokset ovat vain maailmankaupan normaaleja suhdannevaihteluita, osaaminen on parantunut ja   henkilökunta on motivoitunut. Puuttuu vain muutama kymmen miljoonaa euroa seuraavaan vaiheeseen, joka voi olla ratkaisevaa kannavuudelle. Tässä tilanteessa on sanottu monella suulla, ettei kaivoksen pelastamien ole itseisarvo sen runsaasta työllistämisetä huolimatta. Vähälle oon jäänyt se, että kai

433. Poliittinen nimitys ministeriössä

Tavallisen muistion laatiminen ministeriösä sattaa olla tylsää kuin Efell tornin huolto. Sitä vastoin nimistysmuisto kiinnostaa muuitakin on sillä takaraja. Ensin hakijoista karsitaan armotta muodollisesti epäpätevät henkilöt paitsi henkilö, joka voi poliitisella harkinnalla päästä jatkoon, mikä usein merkitsee myös valituksi tulemista. Tätä ennen minsterin esikunta on usein laatinut omat erityisosaamisvaatimukset valituksi tulevalle. Tunnettu konsulttitoimisto ei ainoastaan haastattele, vaan myös järjestää pävän testin lupaavimmin tuntuisille kandiadaateille ja tekee oman suosituksensa kolmen parhaan ryhmästä. Seuraavaksi astuu esiin ministerin esikunnan evästämänä esitteymuistion kirjoittaja. Hän on yleensä kokenut esittelija, virkamies. Esittelymuistio on asiakirja, johon perustuen valtioneuvosto tekee nimittämispäätöksen. Kokeneeen virkamiehen tekemänä laatiminen suujuu kätevästi, melkein kuin tanssi vailla partneria. Täytyy huomata, että tässä vaiheessa yleensä

432. Kevan sisäinen selitys

Kevan hallituksen puheenjohtaja Laura Räty kertoi tiedotustiliasuuduessa Yle Areenassa aamupäivällä Ailuksen tapauksesta, että   kyse on myös siitä, liikutaanko kohtuuden rajoissa. Hänen mukaansa ollaan rajamailla. Sisäiseksi selvittäjäksi hallitus asetti Kevan talousjohtajan, joka toimii selvityksen aikana itsenäisesti vapautettuna muista tehtävistään. Ailus totesi moneen kertaan, että prosessien pitää olla kunnossa ja selkeät. Hyvä näin. Tämän kaltasaisissa tilanteissa, kun arvioidaan kohtuutta ja kyse siitä, mitä tapaus näyttäa ulos päin, uskottavuuden kannalta on ehdotomasti parempi käyttää ulkopuolista konsulttia. Selkkausta saattaa nyt seurata 450 tuhatta kuntalaista. Sisäisen selvittäjän puoluettomuutta Räty perusteli tämä vapauttamista muista tehävistä siksi aikaa. Kun todennäköisesti talousjohatja on ollut osallisena proseseissa, jotka ovat johtaneet Ailuksen ympärillä vellovaan sekavaan tilanteseen, sitä suremmalla syyllä olisi tarvittu ulkopuolista selvitäjää.

431. Lukihäiriö ei parane kirjoittalla, mutta se auttaa.

Yksi sana on liian yksinkertaista. Aloitin kaksisanailla lauseilla. Äiti moitiskeli. Käskettiin lukea kirjoja. Kolmella sanalla keplottelin approbaturin. Lukihäiriössä pahin oli, kun sitä ei tunnistettu.   Kansakoulun salissa leijaili vain edellisen luokan höylän pölyt. Oppikoulussa lievitti, kun opettaja kutsui sitä sanasokeudeksi. Milloinkaan sitä ei kutsuttu lukihäriöksi. Kului kaksi vuosikymmentä. Sanat paperilla olivat harvinaisia kuin timantit. Jatkoin paksujen kirjojen lukemista, vain työasiota paperille. McIintoch oli taikuutta. Se salli tekstin pyörittelyn sinne tänne ja tarkisti oikeinkirjoitusta ja ehdotti hävyttömyyksiä. Se ei väsynyt, ei ilkkunut eikä   ikävistynyt mökkimatkoihin. Työasioisa kirjoittaminen johti suunnitelun opasvihkosiin. Lojaali esimies lohdutti kysymällä, kuka   niitä lukee. Puuhasteluni laajeni tietokirjojen kirjoittamiseen ja romaanien käsikirjoituksiin laatikkooni, kustantajien hylkääminä. Jälkeen päin ajatellen neuvo ryhtyä luk

430. Tehy ja hoiva-avustajat

Tehyn ei kannata pelästyä hoiva-avustajien koulutusta. Ammatit ja osaamisalueet muuttuvat. Se on dynaamisen yhteiskunnan merkki. Muutosta ei voi tarkasti ennustaa. Sekin osa dynamisuutta. Laajasti ottaen kyse on yhteiskuntamarkkinoista. Näillä markkinoilla työelämä tarvitsee joustavuutta ja sopeutumista kysyntään ja tarjontaan. Etujärjestöt ja valtio kumpinkin tahollaan pyrkivät määrittämään, mitä koulutusta annetaan ja kuinka paljon. Siinäkin markkinamekanismit, sekoittuneena korporatismiin, toimivat. Täydellistä tasapainoa on vaikeaa saavuttaa. Nyt lääkäreitä vähän, ekonomia liika. Yksi markkinalohko on vanhushuolto. Sen tärkeimpiä työntekijöitä ovat sairaan- ja lähihoitajat. Työn kysyntää on tulevaisuudessa paljon sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja myös henkilökohtaisella tasolla. Se on faktaa. Yhtä faktaa on myös, että tyävoimasta on pulaa. Työn jakaminen ja   vastuun jakaminen kulkevat käsikädessä ja niiden on oltava dynaamisessa tapainossa.   Eli k

429. Helsingin poliislaitos ja KRP

Helsingin poliisilaitos on jätttiyksikkö muuhun poliiisiin verrattuna. Sillä on omat erityistehtävänsä pääkaupungin turvallisuudessa. Laitoksessa noin 2000 henkilöä. Poliislaitos ja   KRP ovat olleet jo vuosikymmeniä vaihtaitelevissa väleissä keskenään. Huomaisin tämän konusultoidessani sisämisteriön poliisosastoa, Helsingin poliisilaitosta, KRP:a ja SUPO:a, joka sinänsä oli ongelmallinen tapaus konsultin kannalta. Päällkkö tarjosi vicyvettä ja toimintakertomusta ja minä turhia kysymyksiä. Välejä ovat ennen kaikkea liikutelleet ja muovanneet näkyvät ja voimakastahtoiset henkilöt ja myös yksiköiden osin päällekäisest tehtävät. KRP:n apulaispäällikkö Tenhunen oli vankeinhoidon kova kriitikko. KRP ei ihastunut apulaistoimistopäällikkö Markku Salminen valintasta vankeinhoito-osaston ylijohtajaksi, mistä aiheutui kaikenlaisia turhia yhteenottoja. Valinnasta epäiltiin minua. Nyt meneillään oleva huumeysikön ylikomisarion esitutkina on tietenkin laillisuuspohjalla ja objektiivinen. Tu

428. Kaunotar Qatarissa, vanhus Vantaalla

Ailuksen Kevan miljardit ja nahkaverholtu avobemari, tilini saldo ja Hondani rämä rengas. Siinä on objektiivinen suoraan verrannollisen lauseke. Vähemmän katkeruutta, enemmän Himasta. Sitä objektiivisemmaksi lauseke tulee. Himasopiskelustani huolimatta jotain on nyt menossa pieleen yhteiskunannallisessa ilmastossa. Ei ole kauvaa kun Varman pääjohtajaa Wuoria tempaisi ennen eäköitymistään lähes 700000 euron eläkebonukset. Ilmarisen Sailas sai lähes 300000 euroa bonusta ja 400000 euroa   kannustepalkkaa vuosilta 2010-2012. Nämä kaikki laillisesti.   Nyt on Kevan Ailuksen vuoro sekoilla asunto- ja autoasiassaan. Laillisuutta vaaditan ja oikeutta tutkitaan. Moneen kertaan jukisuudessa on todettu, kuinka vajaalla markkinoilla eläkeytiöt kilpailevat ja kuinka vähän pääjohtajat voivat vaikuttaa tulokseen. Sattumaa määrä enempi. Yhtä moneen kertaan on julkistettu, että suurten firmojen   hallitusten jäsenet jakavat palkkaetuja toisilleen istuessaan hyvävilijäseninä tosistensa hallitu

427. Helsingin poliislaitoksen rikosylikomisarion tapaus

Toimin silloin valtiovarinminsteriön suunnitelusihteeristössä ja seminaarin tapahtumapaikka oli Hoteli Tallukka. Läsnä oli poliisilaitoksen johto. Ensimmäinen päivä meni suunitelmien mukaan johtamisen periaatteita ja välineitä fundeeratessamme, mutta toisena päviänä seminaari sai ouden tunnelman ja kummallisen käänteen. Eräs osallistujaporukka vakiintui istumaan aamupäiväksi baarissa   ja iltapäivällä naureskeli muille. Ilmapiiri muuttui vähitellen suljetuksi, väki oli hiljaa, konsultti piti tilannetta pysytyssä. Pohdin hetken itsekseni, olinko oikeassa salissa, mutta sama kyltit olivat edessä. Mielessänäi välähti, oliko edellisen illan aluksi leppoista, mutta lopuksi tiukka väitely pöydässä synkentänyt mieliä. Eräs rikosylikomisario oli silloin johtamista koskevan kinastelun lopuksi uhannut, että hän tekee mitä haluaa laitoksessa. Seminaarin lopuksi, syystä jota en silloin tiennyt, johtoryhmän jäseneksi tuli valituksi mies sivusta, aivan sinne kuulumaton henkilö. Bussimatkal

426. Puolueiden valta kuriin

Edustuksellinen demoratia on muutaman sadan vuoden ikäinen eikä se ole osoittanut valitettavasti sellaista uudistumiskykyä kuin muut sosiaaliset innovaatiot ovat tehneet, kuten esimerkiksi hvyinvointiyhteiskunta. Bismarckin konservatiivien malli syntyi kommunismin pelossa lepyttämään työväenluokkaa. William Bereridgen ajatukset 1940-luvulta ottivat tuulta pohoismaissa. Nyt kehitys on pysähstynyt ja osin päin vastoin se on muiden mussa Afrikan maisssa saanut irvokkaita piirteitiä moni kymmen vuotuiseine yksivaltijoineen. Yhdysvalloissa raivoaa hillitön riita rebulikaanien äärilatiojen välillä. Maan poliitista järjestelmä on moneen otteeseen tuomittu kadotukseen ja maata sekasortoon. Gallupit ovat jatkuvasti kohoavassa suosiossa ja niihin näytetään luotettavan. Ainakin poliittiset toimijat katsovat niiden perään inokkaasti ja myötäilevät niitä. Niiden virhemarginaalit ovat   kaksi ja puoli prosettia suuntaansa. Nyt olisi järkevää nostaa yhteiskuntauunnitelijoiden pöydil

425.Suomalaisen työn laatu

Tänään   aamu-tv:n jälkipörsissä Piia-Noora Kauppi, Jussi Hyöty ja Pekka   Seppänen keskustelivat suomalaisen työn laadusta. He pitivät suomalaisia omahyväisinä uskotellessamme imagomme laatumaana olevan hvyä. Itselläni oli juuri menossa kaksi kylpyhuoneremonttia, toinen vanhan lähisukulaisen huoneistossa ja toinen kotonani. Ensin mainuttuun otin laatuaan mainostavan alan firman, mutten   ollut riittävän tarkka sopimusta allekirjoittaessani. Siinä jäi riittävää huomiotani vaille kohta, jossa rahoituksen hoitaa rahoitusyhtiö. Tästä taas seurasi, että remonttifirma laskutti rahoitusyhtiöltä laskujaan riippumatta, miten työ eteni. Varsinaiset ongelmat olivat kuitenkin työn laadussa. Lattialaatat lähtivät irti. Firma väitti, että muurauserä oli viallinen Yhteys laatafimaan todisti erän olevan kunnollinen ja vian laatoittajassa. Putket jouduttiin asentamaan firman huolimattomuuden takia   pintaan, vaikka seinät leytttiin, jolloin tilaa olisi ollut levyjen alla. Pitkän kinaamis

424. Ekonomi ja runous

Taide on siitä mainio ala, että siitä voi keskutella olematta asiantuntija. Niinpä monella leinee ollut illanistujaisia, joissa on pohdittu eri taiteen alojen luonnetta ja merkitystä iste kullekin. Ekonomi pitää runoutta suosikki alanaan, koska se on tiivistä, iskevää ja nopeaa, jopa tehokasta. Totta kai se maalailee mieleen jälkikäteen koskettavia näkymiä. Insinööri huomauttaa ekonomille, että maalaustaide se vasta lyhyttä on. Lopputulos on selvä, sen kun vilkaisee. Mutta kyllä insinöörikin myöntää, että maalaus voi takaraivossa vaikuttaa kauan.    Humanisti on tietenkin romaanin puolella, sillä se hivuttatuu hitaasti, päämäärättömänä ja parhaimmillan pyvästi nahan alle. Matka voi olla pitkä, välillä harhaan johtava, mutta useimmiten kannattava. Selailumentelmällä siitä ei voi nauttia. Pappi pitää elokuvaa elämän messuna, jossa voi muilta piilossa kokea raamatullisa hetkiä. Puolitoista tuntia on kuin lyhyt väläys maalliselta matkalta. Pappia maallisempi veist

423. Koko maan puolustaminen - vain poliittinen lupaus

Se, että koko maata pitää puolustaa, on eri asia kuin alueellien puolustus. Tämä tiedetään. Suomen sotilasasiantuntijat ovat varmaankin määritelleet uhkatasot, joilla maata puolustetaan, vaarallisimpana tasona se, jolla maa on uhattuna tulla miehitetyksi kokonaan. Kun tässä järjetyksessä mennään uhkakuvissa ylös päin niin alueelliset puolustusyksiköt ovat tärkeässä asemassa torjumassa keskivaikeaa uhkaa. Voidan opimisstisesti olettaa, että kun tässä torjunnassa onnistutaan, vihollinen luopuu koko maan valtaamisesta, koska panokset muodostuvat liian suuriksi. Alueelliset yksiöt pitää voida organisoida nopeasti ja liikuviksi. Niillä pitää olla yksinkertaiset ja toimiviat aseet. Alepuolustukseen turvautumien on ainut realistinen tapa puolustaa mahdollismaan suurta osa maata. Ilmeisesti on olemassa strategia, missä järjestyksessä tarvittaessa   Helsinkiä kohti peräännytään. Jos Helsinki meneteään, koko maan menetetty. Jos Suomi liittyy Natoon, koko puolustusstrategia

422. Suomalaiset omahyväisiä - proosa tarkempaa kuin fakta

Claes Andersson totetsi Teeman Suomi-kulttuuriohjelmassa, että proosa on joskus paljon parempi kuvaamaan todellisuutta kuin faktat. Se tarjoaa rikkaamat ja monipuolisemmat välineet eri vivahteiden esiin nostamiseen kuin tylyt tiedot Tämä tuli mieleeni lukeissani venälaisen modernin klassikon Sergei Dovlatovin romaania Matkalaukku. Erässä kohdassa hän kertoo, kuinka rehellisiä kaksi suomalaista kreppisukkien trokaria ovat. Heidän muovikassissaan oleva 740 sukkiparia  ei kannata laskea. Dovlatov seurueineen nauraa naisille ja sanoo rehellisysden olevan kehtysmaan merkki. Näin ei tietenkään ole, mutta se sai miettimään, onko meillä suomalaisilla oikea kuva maastamme ja meistä itsestämme ulkomaalaisten silmin. Ilmeisesti emme ymmärrä, kunka pieni maa Suomi on ja kuinka vähän muut maaat ja niiden ihmiset tietävät Suomesta ja kuinka vähän ne välittävät, mitä teemme ja miten toimimme. Tyly torjujta YK:n turvallisuusneuvoton jäseneksi on vielä monen mielessa maamme vaikutusvallas

421. Mediaa ei saa missään nimessä mielistellä

Siitä  seuraa vain arpia mieleen. Mutta kyllä nyt on kuiskaten sanottava, että Hesingin Sanomien pääkirjoitusjutut ja uutisanalyysit näyttävät saaneen uutta vauhtia viime kuukausina. Onko graafisten taulukoiden lisääntynyt käyttö vain sattumaa ja sanomattomien pääkirjoitusten katoaminen harhaa?   Tämä on vain tuntumaa. Ensimmäisenä mieleen muistuvana hyvänä juttuna oli kirjoitus 16.10 omistajaohjauksesta. Lyhyt ja naseva. Pääkirjoitus sote-uudistusta   23.10 oli tarkka. Havainto, että juridiset ja sisällölliset ongelmat ovat samassa kohdassa, oli siinä osuva. Saman päivän   juttu ”Taantuma kurittaa palvelualoja” oli havainnollinen. Tämä päiviän pääkirjoitus on kutittavasti nahan alle menevä   analyysi kulustavaroiden ja investointien erilaisesta vaikutuksesta kuluttajiin ja maan talouteen. Olin jo aikeissa lopettaa lehden tilaamisen, mutta nyt jatkan toistaiseksi lukemista. Vaikutelma lehdestä, voi olla vain harhan heijastumaa. Täyttä mielikuvitustako? Kaiku siihen va

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *