Sivut

maanantai 30. toukokuuta 2016

1916. Matematiikka osana yhteiskuntaa

     Yhteiskunta ja sen ilmiöt ja toimintatavat muuttuvat yhä monimutaisemmiksi. Tähän kuvaan ei oikein sovi fraasi "lyhyen matematiikkani mukaan asia on näin". Käytännössä ei ole pitkä ei lyhyttä matikkaa. On vain tarve jäsentää kokonaisuutta, sen elementtejä  ja näiden riippuvuussuhteita.  Arkijärkeily ei aina riitä tähän, tunteet ja aatteet voivat hulmauttaa virhepäätelmiin, bisnesideakin voi mennä pieleen.
     Kannattaa huomata, että matematiikan hyödyttämisessä yhteiskunnan ongelmiin on monta tasoa ja alaa. Prosenttilaskemisen hallinnasta ja riippuvuussuhteiden tajuamisesta on suurta hyötyä bisnestoiminnassa ja virkatehtävissä. Sarjat ovat oivia apuvälineitä finanssi ja rahoitusalalla. Tilastotiede auon hyvä renki lääketieteessä, väestötieteissä, laadunvalvonnassa puhumattakaan yhteiskuntatieteissä. Differentiaaliyhtälöt ovat kultakimpale monelle fysiikan sovellutukselle, jne.

     Matematiikan opiskelussa ja oppimisessa painottuu kaksi näkökulmaa. Se vaatii keskittymistä ja harjoittelua. Sinne päin matematiikkaa ei saisi olla olemassakaan, kuten monissa muissa aineissa omia kiistanalaisia apuneuvoja. Matematiikka ei avaudu, jollei se hätkähdytä itseä huomaamaan, että näinhän asiat etenevät ja pulma ratkeaa. Tällaista hätkähdystä harvoin tapahtuu hälisevässä joukossa. Opettajan ohjaamista luonnollisesti tarvitaan aina, mutta matematiikan opiskelu ei onnistu ilman jonkin asteisia yksinäisiä hetkiä ja niissä keskittymistä kulloiseenkin ongelmaan.
       Matematiikan opiskelu vaatii aivan samaa kuin minkä tahansa aineen opiskelu: kovaa työtä, ja aivan erityisesti käytännön harjoittelua, jonka laiminlyömisestä menestymättömyys matematiikassa useimmiten johtuu. Niin teoreettista kuin aine joskus onkin, sitä ei voi opiskella teoriassa. Harjoittelun puute johtaa jyrkkenevään alamäkeen, koska uuden oppiminen perustuu voimakkaasti aiemmin opittuun, mikä tilanne ei ole suinkaan monessa muussa oppiaineessa. Tällöin ainekset vihaan matematiikkaa kohtaan ovat valmiit.
      Matematiikka ei kuitenkaan edellytä mitään sen kummempaa johdonmukaisuutta kuin mikä tahansa päämäärähakuinen työ. Sen sijaan matematiikka antaa välineet sellaisten asioiden todistamiseen, mihin arkijohdonmukaisuus ei riitä. Matematiikan täysimääräinen hyödyntäminen vaatii myös muiden alojen opiskelua ja hallintaa. Tällöin henkilöstä voi tulla todellinen huippuasiantuntija.
      Matematiikka on ennen kaikkea ajattelua, jossa käytetään hyväksi todistettuja teorioita ja sääntöjä. Pitkälle viedyssä matematiikassa henkilöllä ei ole käytettävissä reaalimaailmassa olevia kiintopisteitä, joilla voisi mielessään hahmottaa ratkaisun tuovan rakennelman. Tämä rakennelma on luotava olemattomuuden varaan, mikä tarkoittaa mielikuvituksellisten olioiden ja niiden riippuvuussuhteiden rakentamista omissa aivoissaan. Tätä prosessia ei ole juuri tutkittu. Ei tiedetä, miten se poikkeaa eri ihmisten välillä. Yhteistä on, että prosessi suuntautuu hahmottelijansa ulkopuolelle.
      Matematiikasta vallitsee muuttamia harhakäsityksiä, kuten se, että matematiikka vaatii erityislahjakkuutta, matematiikka on poikien laji tai matematiikka edellyttää erityisen johdonmukaista ajattelua. Matematiikka ei ole sukupoliriippuvainen eikä se vaadi enempää kuin mikä muun tahansa alan hyvä hallinta.
      Sunnuntain 29.5 HS:ssä matematiikan tasoa jo kolutusta käsittelevässä artikkelissa  http://www.hs.fi/sunnuntai/a1464324229748 oli yllättävää opettajiin kohdistuva kommentti, että he olisivat aikakautensa uhreja. He olisivat käyneet kouluja, jossa matematiikka on ehkä vihattu, ja näin he olisivat perineet tylyn asenteensa matematiikkaan, mikä nyt välittyy nykyoppilaisiin matematiikan tylsyytenä. Oli asia niin tai näin matematiikan tason nostaminen olisi pitänyt kuulua Sipilän kärkihankkeisiin.  Tämä sitä suuremmalla syyllä, koska kyse ei ole rahallisesti suuri investointi.


sunnuntai 29. toukokuuta 2016

1915. Tietojenkäsittelyasiat eripuraisten koulukuntien vietävinä

     Tietojenkäsittelyasiat olivat osastoilla epämääräisessä ja neuvottomassa tilassa. Erilaiset ryhmäkunnat kävivät luonani esittelemässä oppejaan ja näkemyksiään ja pyytämässä rahaa kuka minnekin. Tämä ei ollut virkamiesten vika, sillä he olivat ahkeria parhaansa tekeviä asiantuntijoita, mutta heidän puheensa ja muistionsa osoittivat jonkin suuren tekijän olevan vialla koko julkissektorin tietohallinnossa.
     Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta toimi sisäministeriöjohtoisesti ja tuotti strategioita kuntakentän tietohallinnosta. Vaikka kuuluin alivaltiosihteerin kanssa liikenneministeriön tietohallinnon johtoryhmään, tämä painotti liikaa yleisiä tietohallintokysymyksiä tekosyynä toimialaansa kuuluvat tietoverkkostrategiat. Hallinnonkehittämisosastolla suunniteltiin tietoyhteiskuntaa ja tietojärjestelmien rajapintojen standardoimista. Näiden kolmen ministeriön kesken vallitsi jossain kilpailua, kuka sai äänensä parhaiten esille. Kun jokaisella ministeriöllä oli omat tietohallintostrategiansa ja toisten ministeriöiden tietojärjestelmiin yhteen sopimattomat sovellutuksensa, hajaannus oli suuri.
     Tämä oli seurausta siitä, kun kehys- ja tulosohjauksessa delegoitiin asioita virastojen ratkaistaviksi. Siinä samalla menivät myös tietojärjestelmäkysymykset ja laiteasiat ministeriöistä virastojen ratkaistaviksi. Lopputuloksena oli suuri määrä yhteen sopimattomia sovellutuksia, mikä vaati koordinaatiota, erilaisia johtoelimiä ja standardeja. Hajaannusta ei olisi tapahtunut, jos hallinnon kehittämisosaston atk-toimiston lupamenettely virastojen laitehankinnoissa olisi säilytetty.


lauantai 28. toukokuuta 2016

1914. Hallinnon mielialamuutos


     Kohta eleltiin olympiakisojen aikoja, ja keskipitkän aikavälin talous- ja toimintasuunnittelusta puhuminen oli nyt muotia. Sen sijaan jotkut vanhoilliset johtavat virkamiehet saattoivat pitää strategisesta suunnittelusta luennoivaa virastotodellisuutta ymmärtämättömänä kukkoilijana, jonka paikka oli tutkijakammiossa lukkojen takana. Tavoitejohtamista ylistävä saattoi joutua jopa luennointiboikottiin.
     Hallinnon mielialamuutos tulosjohtamista vastaan oli tosiasia. Linjamuutokseen vaikutti Åbo Akademin, Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä valtiovarainministeriön järjestelyosaston tukema mielipideryhmittymä. Tämä hieman vaikeasti tunnistettava porukka katsoi, että julkisen sektorin tuli ennen kaikkea noudattaa neutraalin hallinnon periaatetta eikä siihen sovi tulosjohtaminen ja managemettiopit. Viime kädessä kyse oli suunnittelusihteeristön ja järjestelyosaston valtataistelusta, jonka sihteeristö hävisi sen päällikön siirtyessä Postipankkiin johtajaksi.

perjantai 27. toukokuuta 2016

1913. Seminaarista seminaariin

       Johdon seminaarin vetovastuuni päätyttyä keväällä  aloin taas luennoida ja konsultoida virastoissa. En varsinaisesti tiennyt, oliko siitä kenellekään hyötyä. Itse sain esityksistä korvausta normaalin tuntipalkan verran. Johtamisoppeja verotarkastajille ja ulosottajille päähän takoessani en saanut mitään veronkierron ihmetärppejä, mutta hyviä lounaita ja juttuja Tallukassa ja Karelia-salissa kyllä tarjottiin. Poliisiopiston selkeiden rutiinien mukaan kouluttajan oli helppo toimia menemällä ennen luentoa opettajanhuoneeseen kenenkään kyselemättä mitään, pitämällä luento tietyllä numerolla merkityssä salissa ja lähtemällä luennon jälkeen pois.
     Sen sijaan Tullilaitoksessa ovella oli heti vastassa johtaja, joka ohjasi saliin ja suoritti esittelyn. Valtioneuvoston paviljongin suuressa väljyydessä oli helppo puhua. Kerran olin menossa puhumaan poliisin arvoista Uudenmaan läänin uusiin tiloihin ja juuri ennen luennon alkua onnistuin kävelemään päin lasiovea. Otsaani nousi ilkeä, verinen kuhmu, jonka syntyperää jouduin ensitöikseni selittämään.

1912. Tullin henkilöstön luottamus pääjohtaja Hartikaiseen on mennyt

      Tähän tyyliin HS otsakoi juttunsa http://www.hs.fi/paivanlehti/27052016/a1464239609357. Tulli on laaja ja tehtävänsä luoteen takia moneen lokeroon jakautunut organisaatio. Se pystyy toimimaan käytännön tasolla toiminaan ilman kirjallisia hyvin dokumentoituja ja jatkuvasti päivitettäviä toiminta- ja menettelytapaohjeita. Toistettavuus samankaltaisessa tilanteissa onkin onnistuneen toiminnan avaintekijä. Sen vuoksi ei ole niin väliä arkitoimen kannalta luottaako henkilöstö johtoon vai ei. Koneisto pelaa. Mutta, mutta.
     Johdon päätehtävä on vastata strategisesta johtamisesta osallistuvaa johtamista soveltaen. Jos luottamus on mennyt, tältä johdon tehtävältä putoaa pohja pois ja joudutaan pelkän yleisohjejohtamisen varaan. Brasilian presidentin ohjeista tässä tilanteessa 1930-luvulla käytettiin nimeä institutionaalinen julkistus. Näin pitkälle Tullisissa ei tietenkään olla, mutta vaara ukaasijohtamiseen on.
     Olisi toivottavaa, että tilanteeseen saataisiin nopea ratkaisu. Yleensä taitavat hallintojuristit valtiovarinministeriössä keksivät luovan ratkaisun tällaisissa tilanteissa.


torstai 26. toukokuuta 2016

1911. Tullin pääjohtaja ottaa opikseen 53-vuotiaana - hyvä


     Kun 53-vuotias Tullin pääjohtaja joutuu ottamaan opikseen, kun ei poistunut johtoryhmän kokouksesta vaimonsa asiaa koskevan käsittelyn ajaksi, voidaan puhua myöhäisisan oppimisesta, mikä sinänsä on hyvä. Voidaan kuitenkin epäillä olisiko oppimista vieläkään tapahtunut ilman eduskunnan oikeusasiamiehen nuhtelua. Olisi luullut, että monen vuoden aikana tapahtunet eri selkkaukset henkilökunnan kanssa, olisivat opettaneet, miten pääjohtajan hallinnossa menetellään hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.
     On selvää, että virheitä tapahtuu jokaiselle, mutta Hartikaisen tapaus näyttää kuuluvan siihen sarjaan, jossa henkilö astuessaan pääjohtajan virkaan, tämä joutuu liian kauaksi vaadittavasta sisältö-, menettelytapa- ja johtamisosaamisesta. Tällaisia nimittämisiä sattuu muutama viidessä vuodessa. Viimeisimmässä tapauksessa eräs pääjohtaja viimeisenä tekonaan tuhosi kaikki sopimukset, joilla laitos oli ostanut palveluja pääjohtajan tuttavapiiriltä.
     Kun pääjohtajan virkaan on nimitetty esitetyn tyyppinen henkilö, seuraukset saattavat olla hyvin ikäviä. Sanomatta on selvää, että viraston tuloksentekokyky heikkenee. Työmotivaatio voi myös suurelta osalta henkilökuntaa laskea samalla, kun pääjohtajan ympärille muodostuu suosikkien joukko, joka puolestaan edelleen heikentää yleistä työmotivaatiota.
     Hovin muodostuminen on hyvin vaarallista, koska sen jäsenet kilpailevat suosiosta ja keksivät mitä kummallisimpia keinoja pysyäkseen rankin listan kärkikahinoissa.
     Jos virasta erottamisen perusteita löydy, päällikköä jatkaa niin kauan, kun saa edullisemman tarjouksen tai jos ei saa, jatkaa eläkepäiviin saakka.
    Puolen miljardin euron liikevaihdon yksityinen yritys antaisi viikossa potkut. Julkisen sektorin välttyäkseen vääriltä johtotason nimityksiltä, pitää kiinnittää erityistä huomiotta rekrytointiin. Sitä ei voi alleviivata niin punaisella kun pitäisi.

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

1910. Hallituksen propagandistinen tiedottaminen

      Kun seuraa, miten yhteiskunnallisista suurista reformeista ja operaatiosta tiedotetaan julkisuuteen ja mitä niistä järjestelmän edustajat esittelevät eteen päin, tulee lähinnä mieleen onnistumisen liioittelu, oman tärkeyden korostaminen ja asiakkaan tahallinen provosointi ja loukkaaminen.

     Valtion suuret ict-hankkeet ja sotesäästöt tulevat syntilistan kärjessä. Hankepäällikön mukaan ne aina ovat onnistumaisillaan, kuten Suomen e-road. Team-Finland on ollut sen itsenä mielestä loistava menestys, vaikka 95 prosenttia yrityksistä ei tiedä siitä mitään(http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423851333089). Hallitus puhuu alustataloudesta, millä se ilmeisesti tarkoittaa valtion luomaa ict:n perustuvia e-road tyyppisiä ratkaisuja, joiden varaan sekä julkinen että yksitien sektori voivat rakentaa digitaalisia palvelu- tai bisnessovellutuksia. Soten potilassovellutukset kaipaisivat juuri näitä alustoja. Julkisuudessa tästä ei ole muuta signaalia kuin Sipilän optimistiset puheet.

     Terveydenhoito- ja maakuntauudistukset hallituksen mielestä saadaan takuuvarmasti toteutetuiksi tänä vaalikautena, vaikka jo peruslailliset tulkinnat tulevat muodostamaan näille valtavan karikon. Soten säästöt vuonna 2020 ovat kuulema viiden miljardin euron luokkaa, mikä on absurdi luku, kun ei sote on vasta alkuvaiheessa. Ei edes tiedetä, miten tarvittava soten keskitetty ohjaus toteutetaan. Sillanaukeen mukaan se tapahtuu tieto-ohjauksella, mikä on epäonnistunut lukuisia kertoja muiden muassa kuntien ohjauksessa.

      Hallituksen hätää tässä kuvaa hyvin ministeri Rehn lausunto ”Perustuslain oikeudet edellyttävät normien keskinäistä punnintaa ja niitä pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten.”

     Jos varsinkaan kansantalouden työllistämiskyvyn vaatimia uudistuksia ei kyetä toteuttamaan, ei hyvinvointivaltiomme perustaa kyetä pelastamaan. Hallitus on luvannut tällä vaalikaudella 110000 uutta työpaikkaa (http://www.hs.fi/politiikka/a1452837978528). Tällä ei ole todellisuuspohjaa kenenkään tosissaan otettavan asiantunkija laskelmissa.

     Hallitus on moneen kerran luvannut järjestää vanhuksille hyvä koti- ja laitoshoitoa. Viimeisimmän 7000 alan henkilöille kohdistuneen kyselyn mukaan 93 prosenttia on nähnyt arjessa hoidon tahallisia laiminlyöntejä ilman niin puuttumista. Sanat ja teot eivät kohtaa jälleen kerran.

     Professori Erkki Vauramo esitti HS:ssä oleellisen kysymyksen, miksi helsinkiläisten pitää tyytyä päättäjien pohdintaan, onko kolme vai neljä kuukautta sopiva aika päästä lääkäriin yleiseurooppalaisen tason ollessa 1-2 päivää (http://www.hs.fi/mielipide/a1453177573661).

     Sanotaan, että parhaat valehtelijat uskovat omiin valheisiinsa, mutta onneksi ei meidän järjestelmä vielä tässä vaiheessa ole.


tiistai 24. toukokuuta 2016

1909. Donald Trump, kivääriliito ja Ku Klux Klan


     Monia on alkanut askarruttaa, miten suhtautua valtioon, joka on moderni, sivistynyt ja teknologiasuuntautunut ja rikas ja jonka kaikki kansaiset uskovat omistavansa läheiset suhteet jumalaan. Maa joutuu vielä kummallisempaan valoon, kun noin puolitoista prosenttia sen kansalisista istuu vankiloissa tai on ehdonalaisessa valvonnassa. Joka kolmas minuutti tapahtuu kuolemaan johtava ampumavälikohtaus.

     Myönteinen suhtautuminen maahan saa vakavan muistutuksen, kun maan puolitoista miljoonainen kivääriliitto puolustaa Etelän Ku, Klux, Klanin arvoja ja järjestää asemessuja, joissa lähes kuka tahansa voi ostaa konetuliaseen. Useissa osavaltioissa järjestetään massiivisia perinteisiä sotaleirejä, joissa itse kukin toimii ja ampuu omalla aseella ja  vastuulla. Nyt kivääriliitto on asettunut Trumpin valinnan taakse.

     Muutamissa kaupungeissa tilannee huumeiden käytön provosoivana kehittynyt niin pahaksi, ettei normaali-ihmisillä ole mitään menemistä alueille. Jengitoiminta on levittäytynyt niin laajalle ja rajuksi, että jengit ovat rakentaneet taistelijoine, virkailijoine ja tähystäjine omille reviireilleen kaupungin kaupungissa. Aseet ovat piilotettu helposti käsiin saataviin paikkoihin kortteliaseiksi.

     Raskaan sarjan ammattirikolliset ovat organisoituneet erilleen katutason pikkurikollisista. He pyörittävät laajaa arsenaalia: kidnappauksia, valtavia huumebisneksiä, pankkiryöstöjä, seksikauppaa, rahanpesua.

     Kaikki tämä näkyy turvattomuutena kaduilla. USA on kuitenkin niin suuri maa, että eliitin alueet ovat suhteellisen rauhalisia, osaksi mittavien ja kehittyneiden turvalaitteiden ansiosta.

     Poliisi suorittaa kovaotteista järjestyksen pitoa suurimmissa ja pahamaineisimmissa kaupungeissa ja kaupungin osissa. Esimerkiksi vielä viime vuonna New Yorkissa empien suuntavilkun päälle laittanut tummien poikien auota pysytettiin heti. Auto tutkittiin, taskut nurin ja porukka kamarille.

     Se miksi tällaisen tilanteeseen on tultu, johtuu lukemattomista historiallista kehitysvirroista, sodista, sattumista, poliitikoista, naapurimaiden epävakauksista ja talouden heilahteluista.

     Jos narsisti Donald Trump valitaan presidentiksi, aseiden käyttö ja katuväkivalta lisääntyvät entisestään, sillä kivääriliitolle annettuja lupauksia ei ole ollut tapana perua. Ei ole ensi kerta, kun kivääriliitto on ratkaissut presidentin vaalit


maanantai 23. toukokuuta 2016

1908. Tuhlari veljespari kesälomalla

      Itse kuin varmaankin toivoo saavansa laadukkaita terveyspalveluja oikeaan aikaan. Nyt aatteeseen kuuluu valinnan vapaus, millä ei ole mitään tekemistä laadun kanssa, sillä hoito on tieteeseen perustuvaa ja muut kuin lääkärit, eivät pysty arvioimaan ”ostamansa” hoidon laatua puhumattakaan sen pitkäaikaisvaikutuksia. Toisaalta kun hallitus lupaa tasalaatua, niin valinnan vapaudelta putoa jo lattiaparrutkin.

     Onkin surullista havaita, kuinka Suomen suurimmat reformit perustuvat pelkään näkemykselliseen ja aatteelliseen johtamiseen, jonka maine on maailmanlaajuisesti kyseenalainen. Näkemyksessä hyvän johtaminen edellyttämä todistettuun tai koeteltuun tietoon perustuva päätöksenteko jää taka-alalle tai kokonaan pois. Usein faktoja e des haluta kuulla, mikä koskee erityisesti terveyspalvelureformia. Emeritus professori Kekomäki on jatkuvasti varoittanut yhtiöittämisen vaaroista, mutta kuuloille korville on sanoma mennyt. Harva uskaltaa jättää terveyttään näkemykseen perustuvan hoidon varaan kuten homeopatian.
     Terveyspalvelujen reformaattoreiden kannattaa lukea Juha Mikkosen  http://www.hs.fi/paivanlehti/20052016/a1463632060967 artikkeli. Sen keskeinen kansainvälisesti tunnustettu tieteellinen sanoma on, että terveyspalvelu ei ole tavanomainen tuote ja siihen eivät sovi markkinamekanismien käyttö. Markkinamekanismeissa kollektiivien vastuu hämärtyy ja epätasa-arvo lisääntyy. Erityisesti tämä tulee esille varakkaiden ottamien sairasvakuutuksien lisääntymisenä, mikä näkyy vähäosaisten potilasmaksujen kohoamisena.

     Yhdysvallat on kuuluisa kalliista yhtiöittämiseen ja sairasvakuutukseen perustuvasta terveydenhoidostaan. Se on maailman kallein alan systeemi. Tämä tuhlari-veli aiheuttaa lisäkustannuksia myös yhtiöittämisen seurauksena tulevilla lukuisilla sopimus-, markkinointi- ja hallintokustannuksilla. Näin tulee käymään myös Suomessa.
     Suomen toiselta tuhlari veljeltä, maakunta-veljeltä, pitää kysyä, mitä järkeä on jakaa maa 18 alueeseen, jotka tekevät tahoillaan ilman keskusjohtoa yhteiskunnallisesti merkittäviä päätöksiä tai ovat tekemättä niitä.
     1990-luvun lopulla lääninhallituksien lakkauttamisesta alkanut aluehallinnon myllerrys on jättänyt vieläkin eräät alueviranomiset epävakaaseen ja huonosti organisoituun tilaan. Tämä koskee etenkin ELY-keskuksia ja aluehallintovirastoja ja niiden toimivaltaa suhteessa keskushallintoon. Hyvä esimerkki Talvivaaran tapaus, jonka lupa-asioihin ministerillä ei ollut toimivaltaa, ja jonka jälkiseurauksiin valtion on pumpattava nyt satoja miljardeja euroja.
     Tuhlari-veljespari: terveysreformi ja maakuntauudistus, on jätetty kokonaan isän lempeiden ohjeiden varaan, sillä valtiolla on vain suosituksiin perustuva ote niihin (Päivi Sillanaukee:  (http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/terveydenhuollon-menetelmien-arviointia-uudistetaan). Ei onnistunut sosiaali- ja terveysministeriön 1990 luvulla aloitettu kuntien informaatio-ohjaus, vaan kukin kunta teki ja tekee, mitä haluaa budjettinsa ja normien rajoissa. Näin tulee käymään myös tämän veljesparin kohdalla.
     Hallituksessa on kyllä kykyä käyttää teoreettista ja tutkittua tietoa hyväkseen. Täytyy vain ihmetellä, miksi kalliiksi tulevat aatteet voittavat tervejärkisyyden ja tuhlaavat peruuttamattomasti kansakunnan varoja poliittisten heilahtelujen seurauksena tuhlareiden valtakuntaan.  Jos valtakunnalla meni hyvin, maakuntahallituksesta ei väliä, mutta terveydenhoidosta on väliä kaikissa olosuhteissa.

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

1907. Esimerkki poliittisen virkanimityksen ja pätevyyteen perustuvan virkanimityksien tuloksenteon eroista


      Vuodesta 2005 lapsiasiamiehenä toiminut keskustalien Maria Kaisa Aula irtisanoutui 2014 tehtävästään toimistonsa liian vähäisten resurssien takia. Neljä henkilöä on toki vähän huomioon ottaen lapsiasiain moninaisuus ja laaja-alaisuus. Tätä ennen Aula oli keskustan kansanedustaja.
     Aulan nimitys oli puhtaasti poliittinen eikä hänellä ollut alan kokemusta ja tarvittavia valmiita alan yhteistyöverkostoja.

     Aula on varmaankin luotettava ja yhteiskunnallisesti ansioitunut henkilö moneen tehtävän, mutta hänen kautensa lapsiasiamiehenä oli vaisu ja näkymätön.

     Aulan erottua virkaan valittiin teologian ja hallintotieteiden maisteri Tuoma Kurttila entinen vanhempain liiton puheenjohtaja, taustaltaan sosiaalidemokraatti.

     Lapsiasiamiehen virassa onnistumisen yksi keskeinen keino on vaikutta kannanotoilla lapsikysymyksessä median kautta. Kun verrataan Aulan ja Kurttilan näkyvyyttä lapsiasioiden hoitamisessa googlen hakujen kautta, ero Kurttilan eduksi suuri on.

     Muiden muassa Kurttila on ottanut useaan kertaan HS:ssä kantaa lapsen varhaiskasvatuksen oikeuden puolesta kritisoiden saamalla hallituksen ja eduskunnan päätöstä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta.

     Verrattaessa Maria Kaisa Aulan ja Tuomas Kurttilan toimintaa edellinen toimi ulos päin matalalla profiililla jälkimmäisen kovilla kannanotoilla lapsien puolesta. Varmaakin Aula oli tarkoin harkinnut strategiansa, mutta lienee selvää, että Kurttilan näkyviin ulostuloihin lapsien puolesta perustuva strategia tuo paremman tuloksen kuin pelkkä näkymätön tausta työ. Onhan lapsikysymys tunteisiin vetoavaa siinä määrin, että kohonneiden tunnetilojen avulla saadaan aikaan myös parannuksia. Tietenkin tarvitaan sekä raakaa kulissien takaista työtä että julkisuustoimintaa.

     Osoittamatta Aula mitenkään sormella ja syyttämättä häntä lapsiasiamieheksi valinnastaan, silloisen hallituksen pelisilmä petti nimityksessä, niin kuin monesti aiemminkin. Puoluekaaderialaisten tai -jäsenten nimittäminen poliittisin perustein virkoihin on moneen kertaan ja monilla tahoilla tuomittu. Tässä tapauksessa kuitenkin molemmilla oli poliittinen tausta. Nyt toteutuu positiivisessa mielessä hyvin moneen kertaan kuultu fraasi, että poliittisuus ei saa olla este virkaan nimittämiseen. Usein jää kuitenkin sanomatta, että pitää olla myös pätevin hakijoista.


lauantai 21. toukokuuta 2016

1906. Kansalaiset eivät tiedä, kuinka paljon heidän pitäisi suuttua hallituksen terveys- ja maakuntareformeista


     Aihe on niin vakava, ettei tässä yhteydessä kannata käyttää sote-sanaa, josta on tullut tuntemattomaksi hiertynyt tukki jolkottelemassa kaiken nielevään meren syvyyksiin. Ainut, jota voidaan turmiollisuudessaan verrata tähän, on maakuntahallinto. Tämän tuhlari-veljespari syntyi Keskustan ja Kokoomuksen kaikkien aikojen poliittisen lehmänkaupan tuloksensa. Jos kansalaiset tietäisivät tästä lehmänkaupasta karut tosiasiat, heidän pitäisi suuttua enemmän, kuin nyt ovat suuttuneet.

     Ennen kuin edetään syvemmälle, otetaan esille yleisesti hyväksyttyjä asiantuntijuuden ja politiikan määrittelyjä.

     Yleisesti on tunnustettua, että asiantuntijuuden yleisiä ehtoja ovat soveltaa teoreettista tietoa, toimia oikein työmarkkinoilla, organisoida ja ohjata oikein toimintaansa, hallinta sosiaalisia vuorovaikutustilanteita ja orientoitua tulevaisuuteen. Kaikkeen asiantuntijuuteen kuuluu kyky hankkia tietoa ja arvioida omaa toimintaansa (Pirttilä 1997, Nikun 2014).

     Wikipedian mukaan sanalla politiikka tarkoitetaan johonkin tiettyyn kokonaisnäkemykseen tai aatteeseen pohjautuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin asioihin. Mainittakoon, että homeopatia on tällainen näkemys parantaa ihmisten sairauksia.

     On surullista havaita, kuinka Suomen suurimmat reformit perustuvat pelkään näkemykselliseen ja aatteelliseen johtamiseen, jonka maine on maailmanlaajuisesti kyseenalainen. Siinä hyvän johtaminen edellyttämä todistettuun tai koeteltuun tietoon perustuva päätöksenteko jää taka-alalle. Usein faktoja e des haluta kuulla, mikä koskee erityisesti terveyspalvelureformia. Emeritus professori Kekomäki on jatkuvasti varoittanut yhtiöittämisen vaaroista, mutta kuuloille korville on sanoma mennyt.

     Itse kuin varmaankin toivoo saavansa laadukkaita terveyspalveluja oikeaan aikaan. Nyt aatteeseen kuuluu valinnan vapaus, millä ei ole mitään tekemistä laadun kanssa, sillä hoito on tieteeseen perustuvaa ja muut kuin lääkärit, eivät pysty arvioimaan ”ostamansa” hoidon laatua puhumattakaan sen pitkäaikaisvaikutuksia. Toisaalta kun hallitus lupaa tasalaatua, niin valinnan vapaudelta putoa jo lattiaparrutkin.

     Nyt Kokoomuksen maalivahti- ja juontaja kansanedustajat hehkuttavat valinnanvapauden voittoa, kuin Suomen voittoa Venäjästä huomenna hyllyoluen viinaprosentin noustessa 0,8 prosenttiyksiköllä. EK:n edustaja oli aivan innoissaan aamun 20.5 Jälkiviisaissa olutkarsinoiden poistosta. Mainitut henkilöt aivan oikein riemuitsivat rajojen kaatamaisesta, missä itse kuin on asiantuntija. Terveys ei ole sellainen.

     Terveys palvelujen reformaattoreiden kannattaa lukea Juha Mikkosen  http://www.hs.fi/paivanlehti/20052016/a1463632060967 artikkeli. Sen keskeinen kansainvälisesti tunnustettu tieteellinen sanoma on, että terveyspalvelu ei ole tavanomainen tuote ja siihen eivät sovi markkinamekanismien käyttö. Markkinamekanismeissa kollektiivien vastuu hämärtyy ja epätasa-arvo lisääntyy. Erityisesti tämä tulee esille varakkaiden ottamien sairasvakuutuksien lisääntymisenä, mikä näkyy vähäosaisten potilasmaksujen kohoamisena. Lisäkustannuksia aiheuttavat myös yhtiöittämisen seurauksena tulevat lukuisat sopimus-, markkinointi- ja hallintokustannukset.

     Toiselta tuhlari veljeltä pitää kysyä, mitä järkeä on jakaa maa 18 alueeseen, jotka tekevät tahoillaan ilman keskusjohtoa yhteiskunnallisesti merkittäviä päätöksiä tai ovat tekemättä niitä. Kokoomuslainen Juhani Kivelä on puuttunut tähän epäkohtaan väitöskirjassaan (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/suomen-varautuminen-hairiotilojen-hallintaan-on-ollut-puutteellista). Kivelän ajatuskulku on, että lääninhallituksien ja niiden poliisiosastojen lakkauttamisella, sisäministeriön sektoroitumisella, poliisihallituksen perustamisella ja ministeriön poliisiosaston heikentämisellä on viety eväitä keskusjohtoiseen kriisien hallintaan. Tähän käsitykseen voidaan yhtyä.

     1990 lopulla lääninhallituksien lakkauttamisesta alkanut aluehallinnon myllerrys on jättänyt vieläkin eräät alueviranomiset epävakaaseen ja huonosti organisoituun tilaan. Tämä koskee etenkin ELY-keskuksia ja aluehallintovirastoja ja niiden toimivaltaa suhteessa keskushallintoon. Hyvä esimerkki Talvivaaran tapaus, jonka lupa-asioihin ministerillä ei ollut toimivaltaa, ja jonka jälkiseurauksiin valtion on pumpattava nyt satoja miljardeja euroja. Kuvaavaa ajan hengelle oli lääninhallituksien lakkauttamista silloin junaillut Väestörekisterikeskuksen pääjohtaja, myöhemmin sisäministeriön kansliapäällikkö nykyinen Helsingin kaupungin apulaisjohtaja palkittiin vuoden kehittäjänä.

     Kun tähän melkein kaaoksessa kärvistelevään alueiden tilaan lisätään möhkälemäinen maakuntahallitus omine itsehallinto elementein, ollaan kaksinkertaisessa kaaoksessa ja kustannuskehityksessä

      Hallituksessa on kyllä kykyä käyttää teoreettista ja tutkittua tietoa hyväkseen. Täytyy vain ihmetellä, miksi kalliiksi tulevat aatteet voittavat tervejärkisyyden ja tuhlaavat peruuttamattomasti kansakunnan varoja poliittisten heilahtelujen seurauksena tuhlareiden valtakuntaan.  Jos valtakunnalla meni hyvin, maakuntahullutuksesta ei väliä, mutta terveydenhoidosta on väliä kaikissa olosuhteissa.

   

torstai 19. toukokuuta 2016

1905. Painajaiset saattavat tappaa


    Usein unohdetaan, että ihmisellä on samat aivot päivällä ja yöllä. Aivot eivät lepää koskaan. Unet on sen yksi öinen tuote. Unien tutkimus ei ole kuitenkaan koskaan päässyt vakavasti otetuksi psykiatrian alaksi, vaikka kaikki näkevät unia.

     Jokainen näkee joskus painajaisia. Se on normaalia.

   Tuoreen tutkimuksen (Paunio, Sundman) mukaan suomalaisista neljä prosenttia kärsii painajaisia. Tällainen henkilö näkee niitä vähinään kerran viikossa heräten niihin tai pahan olon tunteeseen. Se tiedetään, että säännölliset painajaiset vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämän laatua heikentäen. Sekin tiedetään, että huono elämän laatu saattaa aiheuttaa painajaisia. Unettomuus ja masennus myös liittyvät painajaisiin. Mikään tutkimus ei ole vielä saanut purettua tätä muna-kana ilmiötä.

     Painajaiset ovat yleisoire huonosta elämän laadusta ja henkisestä kuormituksesta. Lääkärin ei pitäisi tyytyä kysymään, miten nukut, vaan näetkö painajaisia (Paunio).

     Usein puhutaan suden hetkestä. Sillä tarkoitetaan noin klo 02-03. Rem univaihe on silloin päättynyt ja alkaa aktiivisemman unen vaihe, jossa heräillään. Unen pakkovaihe päättyy ja stressihormonia alkaa virrata. Tällöin nähdään myös useimmat painajaiset.

     Jos henkilö pelkää mennä nukkumaan painajaisten pelosta, hänen on pyydettävä apua alan koulutuksen saaneelta ammattilaiselta, esim. psykiatri, psykologi.

     Liikunta on todettu hyväksi lääkkeeksi painajaista kärsiville henkilöille.

     Lähde: Yle TV1, Aamu-tv, professori Tiina Paunio Helsingin yliopisto, tutkija Nils Sandman Turun yliopisto


tiistai 17. toukokuuta 2016

1904. Soinin pitkät jäähyväiset ovat alkaneet


     Tämä ei ole moite perusomalaisten pitkäaikaiselle puheenjohtaja Soinille, vaan yritys kertoa, kun joutuu johtamaan, yhtenä monista, usealla eri tavalla muotoaan muuttavan kansaryhmän poliittisia pyrkimyksiä ja niiden ympärille rakennettua puoluetta.

     Sotien jälkeen osa kenttäharmaisiin pukeutuneista jäi seisoskelemaan ja seilaamaan yhteiskuntaan ilman sen kummempaa päämäärä. Pitkin ja poikin maata, etenkin maaseudulla jolkotteli runsaasti tilapäistöissä pyrähtäviä kulkumiehiä, jotka aamumulla isännältä rahat saatuaan lähtivät pullon ostoon. Osa evakoista kuka mistäkin syytä jäi joutomiehiksi, osa raivaamaan korpea peltomaaksi. 1960-luvun maaltamuutto lähiöihin lisäsi irrallisuuden tunnetta. Osa sopeutui ja osa palasi tai muutti Ruotsiin 400000 muun jo maahan muuttaneen suomalaisen perään. Osa palasi Ruotista. Sosiaalinen kierto ja ihmisten asettumien paikoilleen olivat myllerryksessä.

     Tämä karkeasti kuvattu yhteiskunnallinen sosiaalinen prosessi synnytti tyytymättömyyttä. 40-luvun lopulla ja 50-luvulla oli yleistä, että miesporukat kerääntyvät sunnuntaisina istuskelemaan rintamamiestalojen kaivon kansille ja piharuohikoille inttämään maan asioista naisväen seuratessa väittelyä talon portailta.

     Osa porukka ei kokenut omakseen kommunisteja, SKDL:ää, TPSL:ää, skogilaisia eikä maalaisliitoa. Tästä ryhmästä Koitti Veikko Vennamon hetki ja syntyi Suomen pienviljelijöiden puolue.

     On merkittävää, että tämä Vennamon maagisesti löytämä ja politiikallaan täyttämä Suomen kansan sosioekonominen railo ulottuu 40-luvulta tähän päivään saakka, vaikkakin se on mutkitellut, sisältänyt traumoja ja vaihtanut väriään. Hyvinvointivuosina 1970 -1990 railo oli ohut ja välillä se oli melkein ummessa.

     Nyt tilanne on toinen. Nämä joidenkin silmissä joutoihmiset, kuten köyhät, pitkäaikaistyöttömät, yleensä valtava määrä työttömiä, eläkeläiset, sairaat, vähävaraiset lapsiperheet, vanhukset, ovat suutuksissa ja ärtyneitä hallituksen harjoittaman kuripolitiikan takia. 50-lukuun verrattuna ero on se, että heitä on paljon, he ovat pysyvä luokka ja he ovat tyytymättömiä ja vihaisia.

     Sipilä puhuu, että nyt on katsottava uusin innovatiivisin silmin tulevaisuutta. Lähes sadan vuoden opetus on osoittanut, että innovatiivisuus ei koske sosiaalisia innovaatioita eikä vasemmiston yhdistymistä yhdeksi puolueeksi täyttämään tämä osasottamiksi jäävein edunajamista.

     Tosiasia on, että nykyisellä hallituksen menolla 40-luvulta alkanut railo vain paisuu vain entisestään käsittäen nyt lähes miljoona köyhää, eläkeläistä ja syrjäytynyttä. Kepu, kokoomus, vihreät, vasemmisto eikä työläisten demarit heistä juuri piittaa. Puhetta kyllä riittää.

     Tämän railon täyttämiseen tarvitaan perussuomalaisia enemmän kuin koskaan, olkoonkin niin, että tätä poliittista tyhjiötä täyttävien puolueiden nimet tulevaisuudessa saattavat olla mitä vain, lukuun ottamatta vanhoja käpyjä.

     Pitemmässä historian katsannossa ei ole kovin merkittävää, kuinka kauan perussuomalaiset on hallituksessa ja onko Soinilla motivaatiota uhrata loppu elämäänsä puolueen hyväksi. Todennäköistä on, että Soinilla on alkaneet pitkät jäähyväiset politiikalle. Tämä hän voi tehdä poliitikon puhtain mielin. Jäähyväispuheen pitämisestä tekee varmaksi Vihreiden nousu hallitukseen johtavaksi puolueeksi, Kreikan velkojen leikkaukkset ja maakohtaiset pakolaiskiintiöt. Näissä Soini voi politikoida itsensä irti rimaa hipoen seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka. Ainoa, joka voi siivittää Soinia seuraavissa vaaleissa, on jos Exbrit toteutuu.


sunnuntai 15. toukokuuta 2016

1903. Kun viha hallitsee elämää


     Köyhyys on hyvä syntipukki moneen asiaan. Se kuulemma on hyvä kasvualusta ääriliikkeille ja nettiraivolle, ylipäätään vihalle. Näin ei kuitenkaan aina ole, sillä köyhillä menee aika elannon etsimiseen eikä niinkään vihanpitoon.

     Myös tiedon puutetta esitetään syyksi vihapuheiden nostattamiseen. Sekään ei päde, sillä peruskoulu jakaa tietoa ja myös media on täynnä tieota. Media tarjoaa kuitenkin vain alustoja, joissa itse kukin voi esittää mielipiteitä ja raivon purkauksia.

     Sen sijaan voi käydä päinvastoin. Omasta ääriajattelusta tulee niin keskinen osaa elämä, että tiedon lisäämisestä huolimatta kaikki muu on toiseutta. Tästä syystä ääriajattelijan kanssa ei voi kunnolla argumentoida.

     Tässä yhteydessä pitää huomata, että ääriajattelu on ääriajattelua, jos se suhteutetaan maltillisuuteen, ja ääriajattelu usein jää vain ajatteluksi.

     Vihanpidolle otollisen maaperän muodostavat huonot elämän kokemukset autoritäärisetä ympäristöstä. Kannattaa huomata, että 1980-luvulle asti Suomen lähiympäristö, etenkin maaseudun köyhiin, on ollut hyvin määräysvaltainen jopa tiukan autoritäärinen, jossa yksittäinen perhe saattoi joutua elämää hyvin eristettyä elämää ja varuillaan olon ilmapiirissä. Se ei voinut olla rasittamatta psyykettä. Kokemukset voivat olla joko henkilökohtaisia tai ryhmäkohtaisia. Lapseen kohdistuva naapureiden vihanpito voi mennä niin pitkälle, että kansakouluun ei päässyt kyläteitä pitkin, vaan piti käyttää valtion teitä. Lisämatkaa kertyi useita kilometrejä.

      Tutkimusprofessori Hannu Lauerman mukaan ääriajatteluun taipuvilla on lapsenomainen mustavalkoinen tapa ajatella. Heidän persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä ovat paranoidisuus ja tarve nähdä syyllisiä ja vihollisia joka puolella.


lauantai 14. toukokuuta 2016

1902. Johtajat, joilla on vahva kontrollin tarve, juoksevat


      Johtajan vastuullisuutta kuvaa, että koko sote on kuin Tonavan suisto, oka muuttuu jatkuvasti. Yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilän johtamista.

     Sote-alueen ja maakunta-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisetä vastaa ko. alueen kuntayhtymä. Nimitettäviä johtajia ja esimiehiä on kymmeniä tuhansia.

     Perustehtäviltään sote-alueita voidaan pitää keskenään identtisinä samoin kuin itsehallinnollisia maakunta-alueitakin. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernin johtamisen lait pätevät kuhunkin alueeseen. Yhtenä ehdottomana pätevyysvaatimuksena ylimpien johtajien virkoihin on korkeakoulututkinto ja kokemus suuren organisaation muutosjohtamisesta.

     Moneen kertaan soten palikoiden yhteen sovittamisessa ja näköpiirissä odottavien muutostarpeiden puristuksessa, on painotettu johtamiseen laadun merkitystä soten eri tasoilla. Saman tasoista johtamisen laatua tarvitaan maakuntienkin johtamisessa. Tarvitaan huipputason johtamista. Muuten hanke voi kariutua jo alkumetreillä tähän perustavaa laatua olevaan ongelmaan.

     Hereää kysymys, miksei tässä tilanteessa ja sote-alueiden samakaltaisten johtamishaasteiden vallitessa, ei ole asianomaisessa sote-laissa yhdenmukaistettu johtajien pätevyysvaatimuksia. Tässä tapauksessa yhdenmukainen korkean johtamisen laatu palvelisi ylimmän konsernijohdon mahdollisuuksia saavuttaa ne miljardiluokan eurojen säästöt, joita sote-ministeri Rehula piti jopa vähimmäistavoitteena. Miksi tuottavuustavoite saatetaan uhanalaiseksi jättämällä pätevyydet kunkin alueen päätösten varaan? Sama johtamislaatu koskee myös maakuntien johtamista.

     Uudistuksen onnistumien ehdoton edellytys on, että jokaisella tasolle saadaan mahdollisimman pätevä ja tehokas johtaja ja esimies.

     Tämän saavuttamiseksi vastaus ei voi olla, että yksittäisellä sote- ja maakunta-alueen kuntayhtymällä paikallisena toimijana ovat parhaat edellytykset muotoilla pätevyysvaatimukset niin, että pätevimmät saadaan virkoihin.

     Ettei vain olisi niin, että tällä tavalla saadaan sopivimmat virkoihin muotoilemalla pätevyysvaatimukset kulloiseenkin tilanteeseen sopiviksi? Täytyy myöntää, että tämä on hieman ikävästi sanottu, mutta parempi sanoa se nyt, kuin silloin, kun hiiri on kissan suussa. Herää myös epäily rakenteellisen poliittisen korruption mahdollisuuksista.

     Jos tälle tielle lähdetään, pahimmassa tapauksessa sote-alueen ja itsehallinnollisten maakunta-alueiden johtaja ja seuraavan tason johtajat ovat kaikki valittu poliittisen perustein, tarvittaessa pätevyysvaatimuksia uudelleen muotoilemalla.

     Tästä voi alkaa se iänikuinen keskustelu, ettei poliittisuus saa olla este virkaan valitsemiselle. Täytyy huomata, että tätä itsesään selvyyttä ei ole milloin sanonut kukaan muu kuin poliitikko. Ei tietenkään se ole este.


perjantai 13. toukokuuta 2016

1901. Lääkäri Räty Helsingin kaupungin virasta salassa pidettävine tietoineen Terveystalon johtoon

     Kokoomus ja Sipilän lähipiiri katsovat Suomen julkisen sektorin olevan liian suuren suhteessa maan BKT:n. Väite on jatkuvaa ja luonnollista pakinaa niille, jotka katsovat maailmaa vain kardiinien raosta käymättä pihalla tuulettumassa puhumattakaan, että he kävisivät mäen laella katsomassa horisonttiin, jota ilman ei ole mitään.

     Vaikka tutkimuksesta on leikattu, valtion monet laitokset tekevät edelleen soveltavaa tutkimusta valtion instituutioiden rahoituksella. Osa näin syntyvistä innovaatiota jalostuu yksityisen sektorin patenteiksi ja tuottaviksi liiketoimintamalleiksi. Esimerkkejä on useita, kuten kehon biomittari ja jopa Nokian älypuhelimen alkiot.

     Kuljetusala maksaa vain murto-osan siitä, mitä sen pitäisi laskennallisesti maksaa liikenneväylien kuluista. Se sijaa yksityiset henkilöt maksava ylihintaa. Yksitien sektori saa neuvoloissa tarkastettua ja myöhemmin koulutettua henkilökuntaa maksutta käyttöönsä.

     Julkinen sektori on niin antelias, että se maksaa henkilön kalliin lääkärikoulutuksen, ottaa hänet palkalliseen työharjoitteluun ja avaa alan verkostot henkilön käyttöön ja antaa henkilön viedä liikesalisuudet tämän siirtyessä vaikkapa Terveystalon liiketoiminnan johtajaksi. Henkilö siis siirtyy vastuulisesta julkisen sektorin terveyspomon paikalta alan kilpailijan pomotehtäviin vieden mukaan salassa pidettäviä tietoja. Kyseinen henkilö kyllä vakuutti, että salassa pidettävä pysy salassa. Se tiedetään, että minkä tahansa henkilön olleessa urastaan puoluealle velkaa, se maksetaan takaisin.

     Ja hupsis vain, joka kerta kun näitä tapahtuu, lainsäätäjä avaa hetkeksi toisen silmänsä ja välittömästi nukahtaa asiassa herätäkseen taas hetkeksi horroksestaan epäkohdan taas pistäessä nahkaan. Häkämiehen siirtyessä TEM:n ministeritehtävistä EK:on asia kuitattiin nopeasti hiljaisuudella.

     Kohta nähdään kuinka muutamat henkilöt saavat pääjohtajan virat 90 prosenttisella julkisella tuella.

     Summa summarum ennen kuin aletaan puhua julkisen sektorin liiallisesta koosta, kannatta kaivaa tosi asiat esille.


torstai 12. toukokuuta 2016

1900. Aki Kaurismäki suunnittele elokuvaa "Hallitus vailla armoa"

     Hipstereiden mukaan Aki Kaurismäki suunnittelee kolmatta osaa Suomi-trilogiaansa. Osan nimi on ”Hallitus vailla armoa”. Se jatkaa tutulla niukan ilmaisun linjalla, mutta on seitinohuemmin parodian yläpuolella kuin ”Mies vailla menneisyyttä.
     Huhujen mukaan Juhana Vartiaisen roolihahmo huutaa parvekkeelta torikansalle, että matkoihin siitä työnäytettä antamaan. ”Työn tarjonta pitää kellot käynnissä.” Jossain kohdassa palvelualojen liiton Ann Seliniä muistuttava täti kirkuu työnantajapomo Jyri Häkämiehelle, että pankaa yritykset tuottamaan sitä tavaraa koko kansalle. ”Tavaran tarjonta pitää kellot käynnissä.”
     Hipstereihin ei ole luottamista. Kotiseutuliittojen puheenjohtaja Riitta Vanhataloa mukaillen miljoonien kotipaikoltaan lähteiden kannattaa työstää uudesta asuinpaikastaan uusi kotiseutupaikka ja sen tunne. Se lisää uudenlaisen työn sietämistä, jaksamista ja viimekädessä onnellisuutta.
     Vanhatalon ajatusmalli pätee koko kansaan ja maahan. Ei kannata muistella vanhoja, ei varatiaisia ja eikä häkämiehiä, vaan päättäjien pitää takoa kansalaisten päihin, että he muodostavat toisenlainen suhtautuminen itsensä vailla vakituista työtä ja toimeentuloa.


1899. Putinin Syyria politiikka

      Venäjällä on ollut ohut YK:n mandaatti tehdä Syyriassa ilmaiskuja ISIS:ta vastaan. Tätä se käytti heti väittäen pommittaneensa isis-joukkoja, ilmoittamatta USA:lle mitään. Tätä on paheksuttu laajalti.

     Syyrian edustajat ja eräiden muiden asiantuntijat ovat epäilleet koko ajan kohteena olevan Syyrian opposition joukkoja ja jopa siviilejä. Venäjällä tuntuukin olevan omituinen kiire osoittaa voimaansa Syyriassa jättämillä maahan suuren toimintavalmista sotakalustoa hauraan aselevon voimaan astumisen jälkeen

      Hyökkäyskynnystä madaltavana tekijänä koko Syyrian alueella varmaakin on ollut se, että Neuvostoliiton perinnöstä johtuen Venäjä ja Syyria eivät ole katkaisseet väljään, kuten esimerkiksi Egypti on tehnyt. Putinin mukaan Bashar al Assad olisi pyytänyt Venäjältä sotilaallista apua.

      Intoa ilmaiskuihin lisäävät Venäjän intressit tavalla tai toisella nousta maailmanpolitiikan voimakeskiöön, missä se näkee yhtenä keinona sotilaallisen tuen lisäämisen Assadille ja kaikenlaiset Venäjän sotaväkioperaatiot alueella. Tämä pitäisi varpaillaan myös Israelin ja saattaisi nostaa uudelleen päivän valoon palestiinalaishallinnon perustamisen (Oslon sopimus 1996) ja siihen tähän mennessä käytetyn 25 miljardia dollarin kohtalon. Täytyy huomata, että YK yli sata valtiota on tunnustanut Palestiinan valtion.

      Voimatasapaino ei järkyttää myös juuri valmistunut Venäjän vastasien ohjuskilpi Eurooppaan.

      Putinin logiikkaan mene hyvin se, että kaikenlaisen satotoiminnan lisääntyminen Lähi-Idässä vie huomiota pois Ukrainan kysymyksestä ja horjuttaa EU:n yhtenäisyyttä muiden muassa pakolaisvirolla.

     Skeptisimmät sanovat, että Putin on tullut ilmaiskuillaan Assadin avuksi varmistamaan tämän vallassa pysymisen siihen saakka, kun pesän selvitys alkaa. Tunnettuhan on, että kuolinpesään ensin ehtivät vievät parhaat palat, jos suinkin kykenevät.

     Voi olla myös niin, että Putinilla on aito motiivi kurittaa ISIS:tä, sillä hän voi kokea, että isis-kuohunta voi levitä myös Venäjälle. Putin ei ole turhan takia vahvistanut lähinnä omaan käyttönsä tarkoitettuja sisäisen turvallisuuden joukkoja 100 0000:teen.

     Kaasuputki Nord Stream II perustamisaikeet saattavat olla myös osa Venäjän Ukrainapolitiikka, koska toinen kaasuputki Itämeren kautta Viipurista Saksaan heikentäisi Ukrainan asemaa Venäjästä irti pyrkimyksessä.

     Syntyykö jossain vaiheessa edessä olevassa pesänjaossa Välimeren rannalle Assadin Alaviitti-valtio, jää kysymysmerkiksi? Vielä suuremmaksi kysymysmerkiksi tällöin jää, mitä tapahtuu toiselle osaa Syyriaa, ei kai sentään ISIS-valtiota.


keskiviikko 11. toukokuuta 2016

1898. Räikeimmät poliittiset virkanimitykset tuomioistuimiin


Nyt on taas edessä suden hetki kun poliittisin perustein valitaan metsähallituksen pääjohtaja.

Hetkinen. Eihän virka voi olla poliittinen, sillä virka edustaa neutraalin hallinnon puolueetonta ydintä. Kyllä se vain on.  Muiden muassa dosentti Eero Murto on julkaissut aiheesta kirjan Virkamiesvaltaa?

     Yleiskunnallisella tasolla poliittisten virkanimitysten jatkuvalla esillä olo julkisuudessa on vanha signaali, miten nuorten ja myös varttuneiden pitää menetellä menestyäkseen julkisessa hallinnossa.

Pitää rekrytoitua mahdollisimman varhain puoluekaartiin. Siinä vaiheessa ei kysytä, millaiset kyvyt henkilöllä on. Kaikki kelpaavat.

     Osaa näistä tarjokkaista vääjäämättömästi työntää eteen päin poliittinen aktiivisuus riippumatta henkilön kyvyistä. Näin keskitason tai jopa sen ala puolelle sijoittuville voidaan perusta esimerkiksi ministeriöön apulaisostopäällikön virka. Tällaisista tapauksista on näyttöjä.

     Tämä sopi erittäin huonosti yhteen hallinnon tuottavuuspyrkimysten, puolueettoman hallinnon ja tasa-arvoisen kohtelun kanssa.

     Se sopii hyvin yhteen puolueiden tarpeeseen saada omia sotureita hallintoon ajamaan puolueen etuja. Puolue hyötyy ja soturi hyötyy.

     On totta, että osa puoluepoliittisesti aktiivisista virkamiestä on päteviä. Vaarana kuitenkin on, että he näkymättömällä kädellä ohjailevat neutraalia hallintoa puolueensa ja puoluetovereidensa etujen suuntaan, jopa suoraan hankkien puolueelle etuja.
     Oikeuskansleri ei puutu nimityksiin, koska hän on liian lähellä nimitysprosessia, mukavuusalue voittaa. Voidaan vahvasti epäillä osan poliittisten nimitykistä olevan korruptiota. Nimityksissä vääryyttä kärsivien tulisi viedä asia yleisiin tuomioistuimiin.

1897. Putinin ja Euroopan suhteet

     Usein sanotaan, että Venäjää ei voi ymmärtää, mutta kuten monessa muussakin kaikkea kaikesta ei tarvitsekaan ymmärtää.  Jo sitä on vaikea tajuta, että Neuvostoliiton hajoaminen tapahtui väkivallattomasti. Tapahtumaketju Gorbatshovista Jetsinin kautta Putiniin on edelleenkin hämmentävää ja hämmästyttävää. Ei paljon dramaattisempaa tilannetta pääse kokemaan, kun kesken duuman istunnon 1991 Jeltsin ilmoitti kommunistiseen puoleen lakkauttamisesta.

     Ennen tätä nomenklatuuraan oli noin kaksi miljoonaa käsittävä valtaa pitävien joukko, jolla oli taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Tehtaat ja kolhoosit omisti valtio. Asejärjestelmä ja sen käyttö oli taattujen tahojen käsissä.

     Neuvostoliiton hajotessa 1991 kaikki ainekset väkivaltaisiin mellakointeihin omaisuuksista, vallasta ja sosiaalisista asemista kaikilla tasoilla oli erittäin mahdollista.

     Nyt tehtaat on yksityistetty ja liikemies on vallitseva ideologia sekä omintakeinen demokratia pelaa. Sotilaallinen voima on kontrollissa.

     Ei Venäjä mikään ihannemaa ole länsisuuntautuneille. Mutta hyvällä syyllä sen voidaan sanoa olevan paras mahdollinen, mitä niistä olosuhteista idästä on ollut tarjolla. Eurooppa saa, haluaa vai ei, olla hiljaisesti kiitollinen Putinille siitä, että rauha ja ennakoitavuus ovat suurin piirtein säilyneet Venäjällä ja Euroopassa tosin natisten.

     Suurille Uralin takaisille maakunnille ja aluekeskuksille kommunismin katoaminen ei merkinnyt paljoakaan. Siellä nomenklatuura on korvautunut virkamiesten määrän ja vallan kasvuna ja yhtiöiden antamina etuina entisille nomenklatuuralaisille. Maanviljelystä, kalastusta ja metsästystä harrastetaan kuten ennenkin. Yritykset pyörivät kukin tavoillaan. Uutta ovat eräturismi ja matkailu. Korruptiota on ja luontoa saastutetaan siinä missä monessa muusakin suuressa valtiossa.

     31.12.1999 Jeltsinin luopuessa presidentin tehtävistä ja nimittäessään tilapäiseksi presidentiksi Putinin syntyi Jeltsinin ja Putinin eräänlainen liittolaispiiri, josta ainakin Jeltsin hyötyi muiden muassa Sveitsiläisen Mabetex jutun Jeltsinin lähipiirin kohdistuvien syytteiden rauettua. Älymystö ja varakkaimmat ovat aina sijoittuneet Pietarin ja Moskovan seuduille. Myös valta osa entisistä nomenklatuuralaisista asui näillä alueilla. Ei ole kaukaa haettu ajatus, että vakauden säilyttämiseksi suurista valtion investoineista on tavalla tai toisella siirtynyt rahaa entisille nomenklatuuran jäsenille vakauden säilyttämiseksi.

     Länsimaiden on naivia tyrkyttää demokratiaansa venäläisille. Viimeisimpiä epäonnistumisia ovat amerikkalaisten Irakin ja Afganistanin demokratiaretket. Yhdysvallat on kerran onnistunut demokratiansa viennissä pommittamalla kostoksi kahdella atomipommilla Japania, mikä jälkeen Tyynen valtameren laivaston komentaja MacArhtur saneli 1945 komento sillaltaan Yhdysvaltain peruslaista Japanin perustuslain.

     Yksi syy Putinin yllättäviin häiriköinteihin Yhdysvaltain taistelukoneita ja sota-aluksia kohtaan on altavastaajan arvaamattomuusstrategia, joka kumpuaa Bushien Lähi-Idän sodan huuruisesta demokratiasoimispolitiikasta. Se politiikka epäonnistui totaalisesti muodostaen nyt syyn nykyisille levottomuuksille Lähi-Idässä ja pakolaisvirtoihin Eurooppaan.

      On spekuloitu paljon, miten raakaöljyn hinnan pitkään jatkunut alamäki vaikuttaa Venäjän talouteen, kun lisärasitteina vielä ovat USA- ja EU-pakotteet. Venäjä on tehnyt vuoden 2016 budjettinsa 50 dollari barrelihinnalla, joka nyt matelee 35 dollarissa. Venäjän pankkiongelmista ja rahapesusta kertoo paljon se, että vuonna 2015 noin 100 pankkia menetti toimilupansa. Yksityis-, alue-, valtio- ja keskuspankki sekä valtio ovat sekaantuneet monilla tavoin toistensa ja yritysten toimintopihin (http://anikolen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209387-venajan-talouden-hankala-vuosi-2015?ref=poiminnat).

     Historia on kuitenkin osittanut Venäjän kestävän lähes millaisia iskuja tahansa ja aina se on selvinnyt. Tarina kertoo, kun IMF:n tarkastajat totesivat Venäjän talouden saavuttaneen pohjan, venäläiset kaivoivat vain lisää.  Kenraali Kutuzovin strategia Napoleonia vastaan kertoo samaa. Kutuzov vetäytyi  Napoleonin tieltä  niin sekasortoisesti, että Napoleon tulitti valtavalla tykkiarmeijallaan sellaisia  venäläisjoukkoja, joita ei ollut olemassakaan ja paikkoihin, jossa ei niitä ei ollut milloinkaan ollutkaan. Stalin otti iskuja vastaan ja lopussa oli kukistamassa Hitleriä.

      Enää ei ole varmaa, että Venäjä selviäisi pakotteista valtavalla juostavuudellaan ja omintakeisilla ratkaisuillaan talouskriisistään.

     On melko varmaa, että Venäjän Suomen rajalle päästämällä pakolaisvirralla ei ollut mitään tarkka tavoitetta, muuta kuin natisuttaa kokeiluluonteisesti EU:ta liitoksistaan kauttaaltaan. Se testaa mitättömin kustannuksin mm, miten EU käyttäytyy ulkorajojensa sulkemisuhkauksissaan ja rakoileeko EU:n yhtenäisyys sen pakotelinjauksissaan. Sopimushan päättyy syksyllä ja Venäjä harkitsee, miten Suomen rajaa voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasta Euroopan horjuttamiseen.


tiistai 10. toukokuuta 2016

1896. Edunvalvojan paperit käteen

      Aloin välittömästi ottaa selville, miten edunvalvojaksi pääsi. Soittaessani Helsingin käräjäoikeuteen sain selkeät ohjeet. Hankin kopiot isän sairauskertomuksista, jossa oli mukana myös Malmin terveyskeskuksen kyseenalainen diagnoosi epilepsiasta sekä isän, Leenan ja minun virkatodistukset ja isän ja Leenan suostumukset asiaan.
     Isän nimen saaminen paperiin oli monimutkainen toimenpide hänen epäillessä kaikkia, välillä harhaillen omissa maailmoissaan. Juuri ennen harakanvarpaidensa piirtämistä hän oli varma, että touhumme oli osa keskusrikospoliisin häneen kohdistuvaa vakoiluhanketta. Hänet aiottiin myrkyttää, koska oli ollut mukana asekätkentäjutussa. Konepistoolit oli kätketty juuttisäkkeihin Pennalan perunakuopan betonilattian alle.
     Tämän salahankkeen kuultuani aloin toimia entistä tarmokkaammin edunvalvonta-asiassa. Soitin käräjäoikeuden tutulle tuomarille ja lupasin liittää hakemukseeni taloudellisten kykyjeni havainnollistamiseksi ministeri Pekka Vennamon kirjeen, jolla hän oli määrännyt minut toimimaan valtion ravitsemuskeskuksen tilintarkastajana. Tätä minun ei tarvinnut myöhemmin katua.


maanantai 9. toukokuuta 2016

1895. Jylhä ylevyys laamannin kasvoilla

      Perillä laamanni oli huoneessaan vastassa ja puristi jäntevästi kättäni ja pyysi istumaan pyöreän pöydän ääreen. Pienen hetken laamanni tuijotti pöytää kuin keskittyäkseen kasvattamaan karismaansa. Tällä välin keski-ikäinen tahtovan näköinen nainen toi kahvit ja istuutui tottuneesti viereemme. Hän oli osastosihteeri. He hyväksyivät päivän agendani.
     Kokoushuoneessa puhuin taas kerran hyvän johtamisen periaatteista ja siitä, millainen oli hyvin johdettu yksikkö, mikä sai kielet kirpoilemaan sinne tänne. Johtoryhmästä kertoessani vaadittiin heti sen kokoontumista, muttei tiedetty, ketkä siihen kuuluivat, jolloin laamanni alkoi luetella nimiä. Keskusteluissa kävi ilmi, että oli käskemistä alakertaan, tiedon pimittämistä, valehtelua, sattumanvaraista töiden jakoa, luvatta poissaoloa, epämääräisiä ylityöpalkkoja, osastosihteerin määräilyä – siis todellinen sekamelska.

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

1894. Ala pelätä, kun joku uskoo liian voimakkaasti


     Tämä vanha totuus tulee mieleen Sipilä hallituksen käsittämättömästä luottamuksesta siihen, mitä se tekee. Se uskoo kuin vuoreen, että työehtojen heikentäminen ja budjetin raju painopisteen siirtäminen yrityselämän oletettuja tarpeita tukemaan, olisi kansakunnan etujen mukaista. Toisaalta hallitus menettelee juuri niin, kuin suomalaisen politiikan vanha sääntö opettaa: jaa omille ja tue niitä, joilta luulet apuja saavasi.

     Niinpä niin. Poliittisen johtamisen ytimessä vallitsevat toisenlaiset lait kuin yritysjohtamisessa. Tämä tuli ilmi kuunnellessa Kone Oy:n arvostetun entisen toimitusjohtaja Matti Alahuhdan haastattelua sunnuntain Yle1:n Arto Nybergin ohjelmassa.

      Alahuhdan mukaan suurimpia yritysjohdon virheitä ovat:

*johdon innostuksen sammuminen

*johon liian kapea-alainen kuva ja mittarit yrityksen menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Jokin mittari saattaa näyttää pahaa, mutta toinen mittari voi kumota tämän monin kertaisesti

*laajentuminen läheiselle toimialalle, joka on kuitenkin vieras (esimerkiksi asiakkaiden tarpeet).

      Alahuhdan mukaan poliittisuus ja sidosryhmien paineet tuovat omat kompromisseja suosivat päätöksensä, jotka eivät edistä radikaaleja uudistuksia, vaan mieluimmin pitäytymistä vanhaan. Johtajaa päätökset pitäisi olla selkeitä ja varmoja. Alahuhta ei ottanut kantaa niin sanottuun kätilöpäätökseen.

      Raimo Sailas kritisoi hallituksen hapuilua ja päätösten veivaamista.

Onko nyt Sipilän hallitus pudonnut Alahuhdan varaottamiin suden kuoppiin? Kyllä on.

      Sipilä siirsi oman johtamistapansa ja -menetelmänsä yritysmaailmasta suoraan poliittiseen toimintaympäristöön luullen virheellisesti osaavansa toimia johtajana olkoon toimiala mikä tahansa. Sipilän aie johtaa hallitusta kuin yritystä epäonnistui surkeasti.

     Hallituksen työilmapiiri rakoilee ja innostus suuntautuu omien rivien kasassa pitämiseen. Joiltain osin hallitus kulkee lähes koomisesti sokkona hapuillen tukea huonekaluista, kuten lomarahojen pyörittely osoitti.

     Sipilän hallitus ei osannut lukea oikein kansakunnan menestykseen vaikuttavia mittareita, vaan ylenkatsoi koulutuksen ja tutkimuksen merkitykset panostaen sokeasti yritysten tukemiseen.

     Tällaista painopisteasettelua voidaan pitää jo katastrofaalisena virheenä. Koulutus ja tutkimus pelastivat meidät 90- luvun lamasta. Ylen esittämästä ohjelmasta ”Missä innovaatiot syntyvät”

(http://areena.yle.fi/1-3180599) käy selvästi ilmi, että isot kv. yritykset kuppaavat valtion innovaatiota omiin tarkoituksiinsa ja pakoilevat veronmaksuaan paratiisisaarille. Ohjelma kertoi myös havainnollisesti kuinka valtion tutkimus leikkaukset romahduttavat innovaatioiden määrää.

      Toisaalta suorat yritystuet vääristävät kilpailua ja pitävät kaatumassa olevia yrityksiä muutaman vuoden hengissä sotken terveiden yritysten markkinoita (Yle, MOT 5.10). Miksi Viking Line ja Tallink Silja saavat tukia?

     Suoria investointitukia ei tarvita, koska markkinarahoitusta on saatavilla. Tuet päätyvät usein konkurssipesiin, kuten Uudenkaupungin maan mahtavassa soijatehtaassa SRV:n rakentamana kävi.


lauantai 7. toukokuuta 2016

1893. Virastojen vapauden huuma

      Ilmapiiri oli vapautuksen huumassa innokas monien vanhojen perinteisten laitosten etsiessä kilvan, minkä osan toiminnasta ne voisivat järjestää yhtiön tai liikelaitoksen hoidettaviksi tai vähintäänkin maksulliseksi palvelutoiminnaksi. Eduskunnan hallintovaliokunta piti jopa lupariihen turhien lupien poistamiseksi, mutta tulokset olivat laihoja. Ojalan kanssa ehdottamani apteekki-, taksi- ja linja-autolupien poistaminen sai tyrmäävän vastaanoton apteekkariliitolta ja liikenneministeriön ylijohtaja Harri Cavénilta.

      Talvella keskusvirastohanke jatkoi sinnikkäästi hallitun rakennemuutoksen läpiviemistä energisen ja huolellisesti asioihin perehtyvän Mauri Pekkarisen puheenjohdolla. Hän oli malliesimerkki määrätietoisesta ja asioihin perehtyvästä ministeristä. Istunnot pidettiin kokoushuone Markassa perjantaisin kello 14. Asiat sinne tulivat sitä mukaan kuin keskusvirastohanke eteni. Valiokuntaan tuotiin myös muita ajankohtaisia asioita päätettäviksi, jos puheenjohtaja Pekkarinen ja varapuheenjohtaja Kanerva niin halusivat.


perjantai 6. toukokuuta 2016

1892. Esimiehen ollessa pääkiusaaja tilanne muuttuu painajaismaiseksi




     Yleisin syy työpaikkakiusaamiseen on erilaisuus. Jo se, että henkilö viihtyy yksin lounastunnillaan tai tuo eväät töihin, riittää. Eräässä työpaikassa henkilö joutui kiusatuksi, kun ei tullut yhteiseen kahvipöytään kuuntelemaan esimiehen lukemia Iltasanominen 10:tä kysymystä.

     Melko usein on kuitenkin niin, että esimies on tavalla tai toisella kiusaamisen takana. Hän voi tehdä tämän hyvin pienin elein. Pienin ele esimieheltä on olla puuttumatta kiusaamiseen. Esimies voi olla monella muullakin tavalla kiusaamisen takana. Hän voi sallia sen tai ylläpitää kiusaamisen mahdollistamia valtarakenteita. Räikeimmillään hän voi olla pääkiusaaja. Tällöin on kyseessä hyvin vakava tilanne. Jos tässä tapauksessa esimiehen esimies ei vältä kiusaamisesta, tilanne on erittäin vakava. Työntekijän on pyydettävä ulkopulista apua.

     Esimiehen ollessa pääkiusaaja kiusaajien määrä kasvaa räjähdysmäisesti, koska esimiehen muut alaiset saavat tai aikakin luulevat saavansa esimiehensä suosiota lisäkiusaamalla jo ennestään kiusattua. Tilanne muuttuu painajaismaiseksi ilman ulkopuolista viranomaisapua.

     Esimies voi myös peitellysti olla kiusaamisen takana.  Esimerkiksi yksikkökokoukissa hän saattaa kysyä aina samaan sävyyn ja samassa kokousvaiheessa: ”Mitä mieltä Virtanen on asiasta? Vähitellen viattomasta kysymyksestä tulee odotettu rituaali, jota toistellaan käytävillä. Jo muutamassa kuukaudessa Virtasen auton parkkeeraamista aletaan kommentoida. Virtanen ei tiedä, onko hänen viisaampaa olla menemättä yhteiseen illanviettoon vai ei. Kummasakin tapauksessa hän saa seuraavana aamuna ikäviä kommentteja. Ja muiden mielestä kaikki on vain viatonta hyväntahtoista hetulan heittoa kenestä tahansa Virtasesta. Kierre on kuitenkin valmis.

     Ikävä kyllä jokaisessa yksikössä on henkilöitä, jota ovat liian kiinnostuneita työtovereiden heille kuulumattomista asioista. Jos tällaiset sutkit henkilöt ovat esimiehen suosiossa saaden pikku etuuksia hyvästä supliikistaan, kiusatulle tilanne muuttuu erittäin vaikeaksi.

     Tällöin kiusatun on käännyttävä työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluviranomaisen puoleen. Jos tämä ei auta, kiusatun on alettava pitää kirjaa kiusaamisesta. Pahimmassa tapauksessa edessä saattaa olla työpaikan vaihto tai oikeusprosessi.

     Onneksi valta osassa yksiköitä työpaikkakiusaamista ei juuri ole tai jos sitä on, menettelyt ovat niin kehittyneitä, että tilanteet saadaan korjattua.


1891.Missä innovaatiot syntyvät YLE TV 1 5.5

     Tämä oli otsikko Yle TV 1:n eiliselle ohjelmalle, jossa käsiteltiin osuvasti, kuinka yrityssektori saa maksutta yhdysvaltalaisilta yliopistoita tutkimustietoa ja jopa patentteja kaupallisten innovaatioidensa tuotteistamiseen ja bisnesten tekoon. Lääketeollisuus oli yhtenä erittäin kuvaavana esimerkkinä.
     Jos valtio ei rahoittaisi itse ja tekisi lääketutkimusta, nykyaikaista lääketeollisuutta ei olisi. Yksityinen lääketallisuus vain paketoi ja mikroinnovoi valmiit innovaatiot purkkiin ja määrää niille hinnan ja samalla mainoksissaan ylpeilee, kuin he uhrasivat valtavia summia tuotekehittelyyn.

Lääketeollisuuden mielestä lääkkeiden hinnat ovat niin korkeita, koska tuotekeittely maksaa, mikä on muunneltua totuutta, koska julkinen sektori maksaa suurimman osan tuotekehittelystä
     Kuluttaja joutuu siis maksamaan kahteen kertaan lääkkeistään: ensin veroina julkiseen lääketutkimukseen ja toiseksi lääkkeiden korkeina hintoina.
     Lääketeollisuus ei suinkaan investoi voittaja uusiin innovaatioihinn, vaan suurelta osalta siirtää voittonsa veroparatiiseihin odottamaan alalleen julkisia investointeja. Näin kehä on pyörähtänyt ympäri ja nykymenolla pyöriminen jatkuu iankaikkisesti, elleivät hallitukset ala vaatia lääkeyhtiöiltä hintoja alas.
     Tässä ilmapiirissä ja kapitalismin kukoistusvaiheessa nämä vaatimukset ovat kärpäsen surinaa, sillä yksityissektorihan on innovaatioiden ja tuottavuuden kuningas, joka on valjastanut maksutta maan infrastruktuurin, maksuttoman koulutuksen ja oikeusvaltion kytöönsä.
      Yksityinen sektori näissä oloissa kitsastelee investointeja, koska veroparatiisin tenho on voittamaton.   Vallitsee sijoituskriisi.
     Kuvattu sopii mihin maahan ja mihin tuotteeseen tahansa. Kuvaavaa on, kun Yhdysvaloissa finanssikriisin aikana leikattiin julkista tutkimusrahoitusta, innovaatioiden määrä laski.