Tiedotus on teknisesti hyvää ja sen strategia on lainattu konsulteilta.
Tiedotetaan pätkittäin ja perustelut avain kysymykseen, työllisten määrän
nostaminen 69 prosentista 72 on, huteralla pohjalla. Kysymyksiä ei juuri
sallita, vaan pitää tyytyä makrotason kaavioihin ja maalaileviin selityksiin.
Menettely muistuttaa sellaisen hyvään konsulttityön esittelyä, jonka asiakas (Veronmaksaja) lopuksi ostaa.
Muutama kysymys vaivaa, esimerkiksi: Miten on laskettu paikallisesta sopimisesta syntyvät miljardi luokan lisähyödyt valtiolle. Ovatko ne laskettu luokittelemalla yritykset eri ryhmiin ja kustakin ryhmästä tuotanto-, palkka- ja tuottavuusrakenteen sekä arvauskeroimien avulla simuloidaan tulos? Vaan onko valittu satunnaisesti kustakin yritysluokasta satunnaisesti otanta ja laskettu reaalitalouden parametrilla kukin luokan tulos? 30000 uuden työpaikan syntyminen työmarkkina sopimuksella on jäänyt arvoitukseksi. Avoimia kysymyksiä on muitakin paljon.
On hyvä, että yksi osa tiedotuksessa melkein pelaa. Jos itsekehu ei olisi niin pitkälle vietyä, se nostaisi tiedotuksen tasoa. Onneksi tämä hallitustyön pulma on helpoimmin korjattavissa oleva kohta.
Menettely muistuttaa sellaisen hyvään konsulttityön esittelyä, jonka asiakas (Veronmaksaja) lopuksi ostaa.
Muutama kysymys vaivaa, esimerkiksi: Miten on laskettu paikallisesta sopimisesta syntyvät miljardi luokan lisähyödyt valtiolle. Ovatko ne laskettu luokittelemalla yritykset eri ryhmiin ja kustakin ryhmästä tuotanto-, palkka- ja tuottavuusrakenteen sekä arvauskeroimien avulla simuloidaan tulos? Vaan onko valittu satunnaisesti kustakin yritysluokasta satunnaisesti otanta ja laskettu reaalitalouden parametrilla kukin luokan tulos? 30000 uuden työpaikan syntyminen työmarkkina sopimuksella on jäänyt arvoitukseksi. Avoimia kysymyksiä on muitakin paljon.
On hyvä, että yksi osa tiedotuksessa melkein pelaa. Jos itsekehu ei olisi niin pitkälle vietyä, se nostaisi tiedotuksen tasoa. Onneksi tämä hallitustyön pulma on helpoimmin korjattavissa oleva kohta.
Kommentit
Lähetä kommentti