Siirry pääsisältöön


1832. Miksi perintöguru Kangas käskee vanhuksia myymään kamansa

     Perintöoikeuden professori Kankaan mukaan HS:ssä 11.2 vanhusten ei tarvitse jättää mitään perinnöksi lapsille, vaan käyttää se omaan kulutukseen oman kuolemaansa mennessä. Viimeisen sarakkeen, sydän käyrän ja pankkitilin pitää näyttää nollaa ennen kuolemaa http://www.hs.fi/kotimaa/aihe/vanhustenhoito/

     Kankaan päässä näyttää hyrisevän niin somasti minä-minä- periaatetta: kaikki mitä olen vanhemmiltani saanut, itselleni heiltä kerjännyt ja onnistunut hankkimaan, se on vain minua varten.
      Yrjö Larmola esitti toisenlaisen näkökulman päivän Helsingin. Sanomissa (http://www.hs.fi/paivanlehti/12022016/a1455166516514) Hänen sanomansa oli, että olemme vastuussa vauvoistamme ja lapsukaisistamme täydellisesti. Vaikeina aikoina vanhemmat avustavat aikuislapsiaan kylyjensä mukaan, jos tarvetta on. Larmolan käsitys vastaa suurimman osan suomalisten ajatuksenkulkua.

     Jostain syytä Kangas saa näille ajatuksilleen medianäkyvyyttä säännöllisin väliajoin. Tässä on jotain kummallista. Ihminenhän on inhimillinen olento, joka ei vain hääri raatokasan päällä huolta huomisesta. Hänelle luoja on luonut kyvyn hahmotella monipuolisesti tulevaisuutta ja kantaa siitä myös vastuuta.
     Kangas kääntää asiat päälailleen. Ihmiset tuhlatkoon kaikki omansa, viis huomisesta. Kylmät organisaatiot sen sijaan koettavat huolehtia parhaansa muukaan kestävästä tulevaisuudesta, kuten  ilmastomuutoksesta ja eläkepommista, jota ei edes tule, samalla kun vanhuksien on pantava ranttaliksi grogi- tai viinilasi edessään.

     Kankaan ajatteluun saattaa sisältyä vaarallisia piirteitä, vanhojen ihmisten myydessä perintötilansa ja muuttaessa sen jälkeen itse etelän maille. Tällöin jää moni lapsenlapsi kouluttamatta kulutuksen ja pääoma siirtyessä ulkomaille.

     Käytännön tapaukset osoittavat, että monessa sukuhaarassa varallisuutta on siirtynyt sukupolvelta toiselle tarjoten mahdollisuuksia ja tuottaen hyötyä jo sadoille jälkeläisille. Tämä on eteenkin nyt ajankohtaista nuorten pelätessä eläkkeidensä puolesta. Turha tätä on kammoksua eläkekassojen ollessa nyt 183 miljardia ja korkotuoton 11 miljardia euroa vuodessa.        

     Kankaan teoriaa voidaan testata pienellä tosi tapauksessa. Vanhukisilla on mukava tilava kesäasunto, jossa he eivät enää juuri vietä aikaansa. Sukuhaarassa on sovittu, että se on lasten ja lastenlasten käytössä kunhan osallistuvat kukin tavallaan asunnon pieniin kunnossapitopuuhiin. Vanhukset maksavat suurimmat investoinnit. Kyynikko voisi sanoa, että riitojahan tästä vain tulee. Ei ole tullut.  On tullut vain normaalit säpinät, jotka vian lisäävät suvun tervettä kiinteyttä. Kankaan oppien mukaan kesäasunto pitää myydä pois.

     Miksi kangas pitää yllä tällaista agendaa? Ettei vain toimisi uusliberalismin apupoikana?

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *