1830. Tavallisella ihmisellä ei ole mitään tekemistä viennin sakkaamisen kanssa

Suomen kurjuudesta ja näköalattomuudesta käyvät yllättävän kiivaina. Valtiopäivien avauskeskustelussa 9.2 Sipilä komensi kaikkia yrittämään, Sampo Terhoa saarnasi jopa yhteiskunnan ja hyvinvoinnin romahtamisesta ellei kurilinja jatku ja Vanhanen kuvaili ympäristömme rakoilevan. Presidentti Niinistö puhe naulasi Suomeen järkevän reaalista pakolaispolitiikkaa vain todellisissa vaikeuksissa kamppailevia auttavaksi.

Professori Markku Kangaspuro pohdiskelee eliitin puheista kumpuavaa kahta eri retorista näkökulmaa: a) Suomella ei ole enää varaa pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon, b) Suomessa hyväksytään eriarvoisuuden kasvaminen. (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/171941-professori-suomi-hakusessa-hyvinvointivaltion-mureneminen-totta).

Edellisen ajurina toimii valtion tulojen hiipuminen ja sitä kautta lisävelkaantuminen, jälkimmäisen ajurina on pakolaisvirran vauhdittama periaate ”kukin on vastuussa menestymisestään”. Kangaspuro aivan oikein antaa ymmärtää, että retoriikat ovat osin sisäkkäisiä ja samaan metaretoriikkaan kuuluvia. Ei ole epäilystäkään, että molemmat edustavat uusliberaalista ajattelua. Kokoomuksen kansaedustaja Koski jopa toivoi, ettei yhteiskuntasopimusta syntyisikään.

Kolmas retoriikka voisi olla: kotimaisesta ostovoimasta huolehditaan, verotusbalettia monipuolistetaan, lopetetaan maatilojen satojen miljoonien eurojen ehostamisen tukeminen ja autoveron laskeminen sekä kaikki pelkät poliittiset euroja vievät turhat toimenpiteet lakkautetaan ja päätökset perutaan. Tässä retoriikassa opetuksesta tutkimuksesta keikkaaminen ovat myrkkyä tulevaisuudellemme, samoin kuin tuloerojen tietoinen kasvattaminen. Tähän retoriikkaan istuu myös hyvin sairautta muistuttavan verokeinottelun ahneuden poissulkeminen, kuten pääministeri juuri uutisissa totesi.

Nyt näyttää selvältä, että Venäjä pyrkii horjuttamaan EU:ta Syyrian pommituksien aiheuttamalla sen maihin kohdistuvalla pakolaisvirralla, jonka maksettuna portinvartijana toimii naureskeleva Turkki. Suomeen Venäjän kautta pyrkivien pakolaismäärät tulevat kasvamaan ja Suomi on ryhtynyt jo varautumistoimenpiteisiin tilanteen hallitsemiseksi. Tämä on hyvä.

Mutta onko johtavien poliitikkojen koville uhkapuheille katetta, joka voidaan perustella ulkoisen ja sisäisen turvattomuuden kasvamisesta?

Historiallisessa perspektiivissä ei ole.

Sodan jälkeen 1946 meillä oli SKDL-vetoinen hallitus, jonka tarkoitus oli viedä Suomi Tsekkoslovakian tielle samalla, kun Stanovin komissio Tornissa valvoi maamme tapahtumia silmää räpyttämättä. Ammattiyhdistysliike hajaantui ja syntyi vuoden 1955 mellakoiva yleislakko. Novosibirsk- ,Honka- ja noottikriisit olivat osoituksia Neuvostoliiton maahamme kohdistuvasta jatkuvasta painostuksesta. Maa eli varpillaan Neuvostoliiton suhteissaan kylmän sodan raadellessa Eurooppaa.

Nykyisiä maatamme uhkavia kriisejä ei voi kiistää, mutta tiedon välittämisen valtava kehitys on tehnyt niistä itseään suuremmat. Kun joka päivä satelee mediassa uhkakuvapommeja, uhat alkavat mielissämme muuttua jonkin teoksi, ja on vain hyvää onnea, kun ne eivät ole meihin osuneet.

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

Lue lisää

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin. Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

Lue lisää

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.

Lue lisää

Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

Hae tästä blogista