Kuuluisa Janten laki sanoo. - Älä luule, että olet jotain. Joku filosofi
huomautti aikoinaan, että Janten laissa voi muhia diktatuurin siemen.
Janten lain sovellutuksesta tulee kyllä mieleen Sipilän yksi
johtamismetodi. Tätä kuvaa hyvin se, että aluksi Sipilä kertoi, mitä hallitus tekee,
myöhemmin mitä hallitus ja hän tekevät, ja nyt mitä hän tekee.
SAK:n työvaliokunta on juuri linjannut, että viiden prosentin
tuottavuusloikan tavoite ei käy, neuvotteluissa pitää tarkastella hallituksen
tarjoamaa suurempaa keinovalikoimaa ja kahden viikon aikataulu on liian kireä.
EK on tämän Häkämiehen suulla torpannut.
Tietenkään Suomessa ei olla diktatuurin tiellä, mutta
kiistämättä sanallinen judo on käynnissä pakkolaeissa hallituksen ja EK:n linjan
sekä SAK:n kannanottojen välillä.
Mitä todennäköisin vaihtoehto on, että edessä on EK:n ja
SAK:n jonkin asteinen välienselvittely, jossa hallitus tarjoaa taustatukea EK:lle.
Oikeastaan asiat ovat tähän asti menneet niin päin, että EK on tarkkaillut
hallituksen suojassa, miten ay-siivelle käy.
On vaikeaa sanoa, miksi työnantajat ja ammattiyhdistysliike
juuri nyt ottaisivat tavallista rajummin yhteen. Onhan tilanne huono sekä
taloudessa että maahanmuutossa. Ehkä on käynyt vain, kuten nyt maahanmuuton ryntäyksessä,
että pieniä saamaan suuntaan vaikuttavia tekijöitä aktivoituu runsaasti yhtä
aikaa.
Toinen syy voi olla, että ammattiyhdistysliikettä on
moitittu ja jopa haukuttu yhteiskuntakehitystä jarruttavana voimana, jäänteenä
menneiltä ajoilta. Ay-siipi ei ole pystynyt uudistumaan. Tähän voidaan sanoa,
että niin ovat monet muutkin instituutiot ankkuroituneet juurilleen, ei vähiten
puoluelaitos, joka junnaa samoilla puolueohjelmillaan.
Puolueet eivät vastaa muuttuvien ja kehittyvien yhteiskuntaryhmien
aatemaailmoja ja tarpeita. Tätä epätasapainoa kuvaa tosia asia, että vasemmistoliiton
ja demareiden yhteinen kannatus on alle 30 prosenttia, mutta samalla apriori on
totta, että reilusti yli 30 prosenttia vastustaa pakkolakeja. Puoluekenttä ei
vastaa kansalaisten jakautumista keskeisten arvojensa perusteella eikä sitä,
mitä he eniten odottavat poliittiselta järjestelmältä. Nyt olisi Sveitsin
tapaan kansaäänestys pakkolaista paikallaan.
Tässä kohdassa täytyy myöntää, että oman huonouden torjuminen muiden huonoudella kyllä ontuu.
Kolmas osasyy ehkä on suomalaisessa tapakulttuurissa. Omalle
reviirille tulleita katsotaan karsaasti. Se mikä katsotaan omaksi reviiriksi,
voi joskus ulkomaalaisen silmin näyttää kummalliselta. Jos esimerkiksi bussissa
on istuinrivi vapaana, katsotaan oudoksuen viereen istujaa. Hallitus tuli
istumaan ay-väen penkille.
Neljäntenä tekijänä välien kiristymiseen saattaa olla
kuuluisa momentum. Kokematon SSS-kolmikko näkee nyt ainutlaatuisen hetken
korjata kilpailukykyä ja samalla maan taloutta muiden puolueiden istuessa
opposition penkillä.
Kommentit
Lähetä kommentti