Siirry pääsisältöön


1654. Taitamaton työehtoheikennys


     Sipilästä tulee mielleyhtymä, että jos yksi vastustaja on ollut heikko, niin muutkin vastustajat ovat heikkoja. Muiden muassa työoikeuden professori Tiitisen mukaan hallitus on joutunut ennennäkemättömälle törmäyskurssille palkansaajajärjestöjen kanssa.

     Ehkä kuitenkin suurin syy ay-väen aliarviointiin ovat Sipilän, Stubbin ja Soinin kokemattomuus käytännön neuvotteluista, työskentelytavoista ja-kulttuurista ay-siiven kanssa. Onhan se melko epäammattimaista sanelutavoittein yrittää ensin viikossa ja myöhemmin kolmen kuukauden päästä kahdessa viikossa saada aikaan yhteiskuntasopimusta.

     Ammattiliitot ovat jyrähtäneet. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen kuittasi Sipilälle tämän todetessa hylätystä yhteiskuntasopimuksesta, että sitä saa mitä tilaa. Niin saa. Lakko on tulossa, jyrisi Suhonen.

     Sipilällä ei ole käytännössä yhtään kokemusta tulosta tuottavista neuvotteluista ay-kentän kanssa valtakunnan tasolla. Päinvastoin hän on vielä yritystoiminnan suoraviivaisuuden ja käskyvallan sokaistuksessa. Stubbin eduksi on sanottava, että hän on lopettanut pitämästä koko valtakuntaa näyttämönään ja karsinut twiittailujaan. Tämä ei tee hänestä vielä työmarkkinaneuvottelijaa. Soini lähinnä seurailee vierestä, mitä tapahtuu.

     Työehtojen supistuspaketin arvoidut muutaman kymmenen tuhannen uudet työpaikat ovat todella täyttä arvailua. Miten julkisen sektorin työehtojen heikennykset lisäävät hintakilpailukykyä?  Teoriassa julkisen velanoton tarve pienenee paketin ansiosta, mutta kun saman aikaisesti yritysten sosiaaliturvamaksuja pienennetään vajaa kaksi prosenttiyksikköä, velanotan tarve kasvaa 830 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan paketin työllisyys- ja kilpailukykyvaikutukset ovat hämärän peitossa.

     Paljon järkevämpää ja vaikutuksiltaan ennustettavampaa hallitukselta olisi ollut päästä yhteiskuntasopimukseen aidosti neuvotellen. Esimerkiksi 0-palkan korotuksilla neljän vuoden vuoden aikana olisi saatu suhteellista hintakilpailukykyä nostettua verrokkimaihin nähden 6-7 prosenttia.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Lähetä kommentti
Lue lisää

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j
Lähetä kommentti
Lue lisää

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *