Sivut

torstai 10. syyskuuta 2015

1654. Taitamaton työehtoheikennys


     Sipilästä tulee mielleyhtymä, että jos yksi vastustaja on ollut heikko, niin muutkin vastustajat ovat heikkoja. Muiden muassa työoikeuden professori Tiitisen mukaan hallitus on joutunut ennennäkemättömälle törmäyskurssille palkansaajajärjestöjen kanssa.

     Ehkä kuitenkin suurin syy ay-väen aliarviointiin ovat Sipilän, Stubbin ja Soinin kokemattomuus käytännön neuvotteluista, työskentelytavoista ja-kulttuurista ay-siiven kanssa. Onhan se melko epäammattimaista sanelutavoittein yrittää ensin viikossa ja myöhemmin kolmen kuukauden päästä kahdessa viikossa saada aikaan yhteiskuntasopimusta.

     Ammattiliitot ovat jyrähtäneet. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen kuittasi Sipilälle tämän todetessa hylätystä yhteiskuntasopimuksesta, että sitä saa mitä tilaa. Niin saa. Lakko on tulossa, jyrisi Suhonen.

     Sipilällä ei ole käytännössä yhtään kokemusta tulosta tuottavista neuvotteluista ay-kentän kanssa valtakunnan tasolla. Päinvastoin hän on vielä yritystoiminnan suoraviivaisuuden ja käskyvallan sokaistuksessa. Stubbin eduksi on sanottava, että hän on lopettanut pitämästä koko valtakuntaa näyttämönään ja karsinut twiittailujaan. Tämä ei tee hänestä vielä työmarkkinaneuvottelijaa. Soini lähinnä seurailee vierestä, mitä tapahtuu.

     Työehtojen supistuspaketin arvoidut muutaman kymmenen tuhannen uudet työpaikat ovat todella täyttä arvailua. Miten julkisen sektorin työehtojen heikennykset lisäävät hintakilpailukykyä?  Teoriassa julkisen velanoton tarve pienenee paketin ansiosta, mutta kun saman aikaisesti yritysten sosiaaliturvamaksuja pienennetään vajaa kaksi prosenttiyksikköä, velanotan tarve kasvaa 830 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan paketin työllisyys- ja kilpailukykyvaikutukset ovat hämärän peitossa.

     Paljon järkevämpää ja vaikutuksiltaan ennustettavampaa hallitukselta olisi ollut päästä yhteiskuntasopimukseen aidosti neuvotellen. Esimerkiksi 0-palkan korotuksilla neljän vuoden vuoden aikana olisi saatu suhteellista hintakilpailukykyä nostettua verrokkimaihin nähden 6-7 prosenttia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti