Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2015.


1583. Hallitus iteroi itsensä saharaan

Egyptin faaraoiden sotajoukkojen salaisena aseina olivat vallankumouksellisesti jousitetut sotavaunut. Niiden takatelineillä soturit kykenivät horjumatta sivaltaa kansaa niin, että sivallukset tuntuivat jumalten tervehdyksiltä ylhäisten istuessa temppeleissään. Metafora Egyptin ja Suomen välillä tuntuu keinotekoiselta, mutta siitä huolimatta rikkaat jätettiin hallitusohjelmassa rauhaan. Toisaalta kenellä on kanttia väittää, että lukion opettajat ovat syinä lamaan? Vaikka nämä ihmiset ovat hyvä tuloksia, he tekevät kansatalouden ja sivistyksen kannalta korvaamatonta uurastusta. Silti heiltä juuri nyt vaaditaan uhrauksia ja leikkauksia kestävyysvajeen supistamistamiseksi. Heidät pitää jättää rauhaan tekemään arvokasta lisäarvotyötään, vaikka torikansa vaati myös heidän päitä vadille. Sen sijaan ei kestä kaivaa, kun keskustan masinoima hallituksen hyvän toivon illuusio puhkeaa, olkoon kupla sattuman tai Pekkarisen tekele.

1582. Isovanhemmat sponsoreina

Luulisi, että isovanhemmista ei ole enää mitään jäljellä, kun lapsia kiskotaan kodeistaan ulos yhä nuorempana elämään oma elämäänsä. Toisaalta lasten tulevaisuuden suuntautumiseen vaikuttaa entistä enemmän pystysuuntaisen sosiaalisen kierron laantuminen: tulet olemaan samaa luokkaa kuin vanhempasi. Tässä tienhaarassa maan noin mijoonalla isovanhemmalla on mahdollisuutensa. On selvää, että kaikista isovanhemmista ei ole lasten lapsensa tueksi. Osa käyttää alkoholia liikaa. Osa, vaikka ovat muutoin kunnon ihmisiä, käyttävät sellaista kieltä tai omaavat sellaisen seurapiirin, että lasten on syytä pysyä heistä kaukana. Pieni osa on sellaisia, että heidän ruuhka vuotensa nyt vasta alkavat eikä heille tule mieleenkään lasten vahtivuorot. Niistä isovanhemmista, jotka pilke silmässä toimivat lasten lastensa kaveriena ja samalla hyvää tarkoittavina sponsoreina, kannattaa koko suvun pitää kiinni.

1581. Maalaustaide yhteiskunnan kimpussa

     Kuvataide, taide yleensä, heijastelee yhteiskunnan muutoksia ja kipukohtia. On sanottu, että taide on länsimaissa vapaa ja omaa yhtä suuren egon kuin Napoleon.      Heti II maailmansodan jälkeen yhdysvaltalaiset olivat tohkeissaan ja kansakunnan itsetunto korkealla valtavan talouskasvun aallon siivittämänä. Sen vanavedessä keskiluokan asema nousi hurjasti ja valkoisten perheiden arkielämä sai uusia ulottuvuuksia ja kierroksia lisää. Levittown-taloja syntyi liukuhinnalta kuin meillä rintamamiestaloja. Muodostui uudenlainen rehvasteleva keksiluokkainen asumistyyli ja kulttuuri. Kaikki oli mahdollista.      Taiteilija Jesper Johns teki pilaa tällöin amerikkalaisesta isänmallisuudesta maalamalla Yhdysvatin lipuista tauluja. Kansalaiset eivät heti huomanneet mitään epäilyttävää. Tarkemmin katsottuna maalin alla oli lehtileikkeittä mainoksista ja kirkuvia otsakkeita melkein mistä tahansa, mikä nostatti tunteita.      Myöhemmin Andy Warhol ironisoi lisää ja rajummin ka

1580. Oppitunti suunnittelusta ja päätöksenteosta

     Verrattuna Sipilän prosessiin Kataisen neljän vuoden takaiset hallitustunnustelut edustivat neuvottomuutta, poukkoilua, vuotoja, juonitteluja ja ulosmarsseja ja pakkosopimista.      On sanottu, ettei silloin ollut muuta mahdollisuutta kuin sikspäkki ja siksi kävin kuin kävi. Mutta Sipilän tyylillä olisi saatu kokoomuksen, keskustan ja demarien enemmistöhallitus. Neuvottelijoiden vetäjällä oli taitovaje.      Merkittävä ero on jo alkuvaiheessa. Sipilä uhrasi paljon työtä ja aikaa alkuvalmisteluihin. Erityisesti tämä näkyi alkutunnustelun suuntaamisena sinne, missä oli odotettavissa, että perattavaa olisi eniten, eli perussuomalasiin.      Toisen suuri ero oli vaikeassa ja osin hahmottomassa olosuhteissa ja suunnittelutilanteessa järjestelmällisen toimisen mallin hallinta. Tämä näkyi erityisesti otteen joustavauudessa: ensi haarukoitiin mahdollisuuksia, iso strateginen ote ja sen jälkeen iteroitiin, askel askeleeta mentiin yksityiskohtiin.      Kolmantena oli prose

1579. Korkealle kurottuvat toiveet ovat romahtaneet vanhushoidossa

     Tähän johtopäätökseen voi tulla Maikkarin tämän aamun Studio55.fi-ohjelmasta. Ohjelman kyselyn mukaan 96 prosenttia vastaajista piti vanhushuollon tulevaisuuden näkymiä synkkinä.      Sen sijaan samassa ohjelmassa prof. Erkki Vauramo totesi, että vanhushuollon huono maine johtuu sosiaali- ja terveysministeriön kärsimästä informaatiosotatappiosta, tiedotus on epäonnistunut.      Professorin mukaan meillä on hyvä vanhushuoltalaki ja 20000 ylimääräistä laitospaikkaa. Euroopan kuluttajayhdistyksen tuoreen selvityksen mukaan Suomi sijoittuu neljänneksi vanhushuollon paremmuudessa Norjan, Hollannin ja Sveitsin jälkeen. - Olemme Euroopan mestareita, leikitteli professori.     Todellisuus on kuitenkin toinen. Karut kertomukset ja kokemukset arjen vanhushuollosta ovat rapauttaneet tavallisten suomaisten kykyä ihailla hoidon tasoa. On ollut varmasti viisasta sosiaaliministeriöltä olla käynnistämästä propagandakapanjaa profiilin nostamiseksi hoidon puolesta. Siihen ei ole kat

1578. Uudistushankkeilla on pitkät varjot, mutta valot ovat matalalla

Yksi hierarkioiden murtamista edistävä tekijä oli opiskelijapiirissä alkanut radikalismi. Sen mainingit tarjosivat otollista maaperää toimintavapautta sallivalle ja jopa sitä korostavalle johtamiselle. Samoihin aikoihin tapahtuneella vasemmistoradikalismilla ei ollut tässä murroksessa merkittävää roolia. Sen sijaan meidän ikävuosilla oli. Olimme nuoria, kuolemattomia ja tiesimme kaiken. Vallalla oleva neutraalin hallintomallin rusahtelu raameistaan antoi meille sytykkeitä puhua uudistumisen tähdellisyydestä. Vanha neutraali hallintomalli perustui siihen, että noudattamalla vain säädöksiä ja ohjesääntöjä kansalaiset saivat oikeudenmukaiset palvelut. Pidimme tämän koulukunnan kannattajia vanhoillisina. Mielestämme heidän uudistushankkeilla oli kyllä pitkät varjot, mutta valot olivat matalalla. Näin ajattelimme, vaikkei meillä yhtenäistä hallintomallia ollutkaan tarjota tilalle. Omaksuimme itse kukin omaan tahtiin sieltä täältä onkien tavoitejohtamisen periaatteita ja välineitä.

1577. Stressi tappaa töissä ja kotona

     Toivottu stressi ei tapa kuin joskus äärilajiharrastuksissa, jossa se on ennen kaikkea mielentila.   Sen sijaan krooninen stressi ei ole mielentila, vaan usein hyvin tuhoisaa. Se rasittaa elimistöä monella tavalla.   Lyhyt aikainen stressi, jossa moottori voi käydä kuuma pitkäänkin, ei ole hengen vaarillista. Se on enemmänkin temperamenttikysymys.          Hierakkisissa ja käskyvaltaan sekä arvojärjestykseen perustuvissa organisaatioissa on havaittu ylhäältä alas meneviä häirintäketjuja, joissa ylempi kiusaa alempaa (Sapolsky, Fellowsip). Niissä yhteisöissä, jossa henkilö voi vapaasti kontrolloida ja säädellä käytöstään ja toimintaansa, stressitaso alhainen.      Stressiä aiheuttavia pahoja hierakkinoita esiintyy muuallakin kuin hallinto-organisaatoissa, kuten perheessä, koulussa, asuin ympäristössä, sota-alueilla. Niissä pitää olla jatkuvasti varuillaan. On todettu, että jo sikiövaiheessa lapsen aivot voi altistua äidin entsyymeistä stressitekijöille.            Ymp

1576. Vain ministeriaineksia omaavista ministereitä

      Ennen vanhaan valta lepäsi papereissa. Nyt on kiusausta uskoa, että valtaa on niillä, jotka hallitsevat julkisuutta, sillä julkisuus on suureksi osaksi mielikuvia ja tunnetta. Tästä syystä moni uskoo nyky-yhteiskunnan olevan tunteiden luokkayhteiskunnan. Tätä ei pidä ministerivalintoja tekevien niellä.      Sipilän hallitusohjelman päällimmäisinä vaateina johtamiselle on ammattitaito, päättäväisyys ja realisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja niiden hyväksikäyttö.        Muodollisten vaatimusten mukaan ministerillä ei tarvitse olla johtamiskokemusta, toimialatuntemusta eikä ei juuri työkokemustakaan. Pitää olla hyvä maineinen Suomen kansalainen.      Tämä ei riitä mihinkään.      Jos sanotaan, että ministerin pitää olla johtajatyyppi, ei sanota juuri mitään, sillä johtajatyyppi voi kätkeytyä nukkavieruun ja saamattomaan hahmon taakse. Näytöt ja teot ratkaisevat.      Siispä.      Ensiksi ministerin tärkein ominaisuus edellä sanotun lisäksi on ymmärtää niit

1575. Hallituksen johtaminen

     Kehityspolkuja on monenlaisia ja niin näyttää olevan myös kehitystä. Tämä tulee mieleen kuullessa Sipilän tavan johtaa ensi alkuun hallitusta johtoryhmänä samoissa työtiloissa, toki ministereiden lähimmät virkamiesavustajat käsivarren päässä.      Suomessa 1970-luvulla ihailtiin japanilaisten kykyä muodostaa hallitus pyöreän pöydän ääressä puhtaalta pöydältä ilman edellisen hallituksen ministeriöjaon painolastia.      Suomessa ketterän ja yhteen hiilen puhaltavan hallituksen muodostamistavasta vain haaveiltiin.      Suomessa on kyllä viime vuosina kaavailtu valtioneuvostovirastoa. Siihen olisi koottu hallitus ja sen ydin avustajakunta tiiviin yhteistyön ja sitouttamisen mahdollistavaan toimintamalliin ja työskentelytilaan. Tämän prosessin aikaan saaminen näytti vievän vuosikausia, ehkä vuosikymmeniä.      Taanoin HS:ssa kommentoidun ruotsalaisten tutkimuksen mukaan ulkopuolelta rekrytoitu on usein pätevämpi, kuin sisältä tullut johtaja. Tämän sanotaan pätevän etenkin perheyrit

1574. Rento johtaja, kiehtova tyyppi

      Lauantaiaamuna Euroopassa oli hiljaista. Puhelin soi Riikassa kello viisi EU-pääministerien päivystyshuoneessa. Sipilä kutsui pääminnsterin heti Smolnaan hallitusneuvotteluihin pois Cameronin kansa kaveeraamasta Britannian maahanmuuttopolitiikasta.     Tämä ei ole totta, mutta kuvaa hyvin johtamisen uutta trendiä. Muutama vuosi sitten kunnon johtaja juoksi laput korvilla henkensä edestä päivittäisen lenkkinsä ollen sen jälkeen timmityyppi koko päivän.      Nyt on muodissa harkitun epämuodollinen kaverityyppi, joka johtaa kuin isoveli. Tästä tyylistä on tullut uuden johtamisen harkittu arkkityyppi, hegemoniavirtaus.      Tämä on tienkin vain silmän lumetta ja tarkoitettu niille, jotka uskovat, että pelkää kulissi riittää. Jos epämuodollisen johtajatyypin takana hän oikea elämän asenne, johon on sisään rakennettu intohimo saavuttaa jotain yhteiskunnallisesti merkittävää, on kerrankin luotu johtamisopeissa jotain uutta ja kiehtovaa.

1573. Matematiikka on tunnelaji, jos siihen suhtautuu intohimoisesti

     Matematiikkaa ja musiikkia yhdistää mielikuvitus, eivät kaavat ja numerot      On totta, että musiikki on yhdeltä osalta selitettävissä matemaattisin termein kuten sävelkorkeus ja voimakkuus, yhdeltä osin differentiaaliyhtälöien avulla ja yhdeltä osin matematiikan keinoja muistuttavilla asteikoilla ja nuoteilla. Vastaavilla tavoin käytetään matematiikka hyväksi lähes kaikilla aloilla. Jos ei olisi matemaattista kieltä, toisen asteen yhtälön todistamisesta tulisi kamala kirjallinen kertomus.     Matematiikka on ennen kaikkea ajattelua. Se käyttää hyväkseen todistettuja teorioita ja sääntöjä. Usein ongelman ratkaisemisessa henkilöllä ei ole käytettävissä reaalimaailmassa olevia kiintopisteitä, joilla voisi mielessään hahmottaa ratkaisun tuovan rakennelman. Tämä rakennelma on luotava olemattomuuden varaan, mikä tarkoittaa mielikuvituksellisien olioiden ja niiden riippuvuussuhteiden rakentamista omissa aivoissaan. Tätä prosessia ei ole juuri tutkittu. Ei tiedetä, miten se

1572. Ei samaa raskaan tason virhettä toista kertaa, poliitikot

     Ei markkinavoimia sinne, minne ne eivät sovi. On väärin luulla, että ideologia pakottaa jättäytymään markkinavoimien vietäviksi, vaan tähän suuntaa kampeaa oikeistolaisia poliitikkoja oman äänestäjäkuntansa liiallinen oman edun tavoittelu.      Eilisten uutisten tietojen mukaan soten marssijärjestys on: ensin terveydenhoito- ja sosiaalipalvelujen integrointi ja rakenneratkaisut, sen jälkeen rahoitus yksikanavaiseksi ja vasta näiden jälkeen valinnanmahdollisuuksien ja tuotannon monipuolistamien. Tämä on looginen ja perusteltu etenemisjärjestys.      Sipilä piti tätä lukkoon lyötynä, mitä vastaan Stubb rimpuili eilisessä tiedotustilaisuudessa. Stubbin taustaryhmien ajatus lähtenee siitä, että pitää saada jo nyt yksityisiä toimijoita alalle, vaikka perusrakenteet eivät ole kunnossa. Pääasia on, että saadaan äänestäjäkunnalle etuja. Kuntapäättäjät näyttävät olevan samalla asialla investoimalla kiivaasti sairaalarakennuksiin.      Nyt kannattaa ensimmäisenä muistaa, ett

1571. Valion markkina-asema ja moraalifilosofia

     Länsimaisen moraalifilosofian ainut käyttökelpoinen neuvo on tähän mennessä ollut: heitä huono ajatus pois ja ota uusi tilalle. Helsingin Sanomien äskettäisistä kirjoituksista Valion määräävän markkina-aseman tarkistamisesta koko Eurooppaa käsittäväksi ei käynyt ilmi, onko tämä hallitusneuvottelijoin ajatus se huono vai se uusi. Toivottavasti se oli se huono.      Mainituissa kirjoituksissa tuotiin selvästi esille asiantuntijoiden käsitys markkina-alueesta. Se määräytyy tuotteen ominaisuuksien sekä tuottaja-, jalostaja-, varastointi-, kuljetus- ja kauppaketjulogistiikkojen mukaan. Se on tekninen määrittely eikä poliittinen päätös. Määräävällä markkina-alueella yritys voi eri keinoin määrätä hinnat.      Ihminen ei ole vielä markkina-alue, mutta hän on siinä suhteessa ainut laatuinen olio, ettei häntä voi suuressa mittakaavassa ja aikaperspektiivissä suostutella lajityypilleen vahingolliseen käyttäytymiseen. Addiktiot ja hurmosliikkeet ovat eri juttuja. Emme käyttäydy yle

1570. Marketti

    Näyttää siltä, että suomailissa marketissa tehdään tässä suhteessa kaksi virhettä. Tunnetusti nimenomaan suomalaissa yrityksissä henkilökunta arvostaa hyviä suhteita esimiehiin ja paikanpäällä saatua palautetta. Nämä näyttävät nyt puuttuvan marketeista, mikä varmaankaan ei voi olla vaikuttamatta motivaatioon.

1569. Tiede

     Lääketiede nostaisi esiin henkilökohtaisen parantamisopit, joissa molekyylitasolla itse kukin voi tulevaisuudessa etsiä riskejään ja parantaa tautejaan. Tämän alan innokkaimmilla on jo 48 eri indikaattoria yötä päivää tikittämässä. Tämä siksi että perimän selvittämien tuotti vain valtavan määrän levälleen jäänyttä dataa. Se piti hylätä. Lääketiede kepittää kuitenkin taloustieteen, koska medisiinareilla on käytettävissään halvin ja tehokkain konsti, lumelääke.

1568. Suo ja Suomi

      Vanhan viisauden mukaan ihminen kurottaa kohti merkitystä. Niin kurottaa myös keskusta Sipilän johdolla. Väitetään, että ensin oli henki ja sen jälkeen aine. Mutta jo Linna kirjoitti, että ensin suo ja sen jälkeen kuokkaa ja Jussi. Tätä järjestystä todistaa myös neurobiologia. Aivotoiminta on molekyylien välistä prosessia ja hengellä siinä on sivurooli.      Nyt aineen ja hengen välinen ero on kansainväliset 20-40 prosenttia. Se on tuottajahintojen osuus elintarvikkeiden kuluttajahinnoista.       Tämä yksityiskohta voidaan jättää sivuun suuremman kysymyksen edessä. Miksi markkinavoimien päähän takoma kilpailu ei päde maataloudessa? Siksi että OECD-maissa on valtava valtion tukema elintarviketuotanto, joka ei pysty tukien takia kunnolliseen tuotekehittelyyn ja kilpailuun.         Suomessa paljon korostettu elintarviketuotannon omavaraisuus kansainvälisten tutkimusten mukaan lisää vain tehottomuutta. Kaikki haluavat vain tuottaa. Se nähtiin jo pula-ajan Suomessa. Täss

1567. Kolikko Sipilän puolesta

     Politiikka on madollisuuksien taidetta, sanotaan. Sitä se voi olla, jos katsotaan metron automatisointihanketta, jossa pyritään pääsemään eroon kuljettajista. Välillä on tapeltu toimijan kanssa sopimuksesta, sanottu sopimus irti, sovittu taas, jne. Nyt Ylen mukaan koulututaan uusia metron kuljettajia lisää. Poliittinen johtamistaide kukoistaa.      Toista poliittinen johtaminen näyttää olevan Sipilä käsissä, jossa poliittisuus ainakin hetkeksi vaihtuu taiteesta rationaalisuuteen.      Onko tämä vain hetken harhaa, jossa tovin päästä palataan puoluekinasteluun? Tuskin.      Maan harhailtua urheilusloganin mukaan varjojen mailla vuosikausia nyt leikkaa kolme onnenkehää toisensa. Ensimmäiseksi Sipilän kaltainen mies nousi neljä vuotta sitten keskustan johtoon. Sellaista tapahtuu yksi tuhannesta. Toiseksi maa oli kitkutellut siihen pisteeseen median jatkuvassa leikkausyllytyksessä, että valtaan päässyt poliittinen johto ja sen kannattajat ovat kypsiä melkein mihin tahans

1566. Kestääkö Soinin kantti Sipilä kyydissä

     Sipilän hallitusohjelman laadinnan prosessikaavio on tähän mennessä pitänyt hyvin kutinsa. Yhteiskuntasopimuksen kierroksesta jäi vähän hapan maku, Sipilän lopetettua sen klo 21.00. Väite siitä, että sopimuksen tyssääminen olisi hyvä keppihevonen kuuden miljardin leikkauksille, on vailla katetta. Sellaisen yhteiskuntasopimuksen aikaan saaminen, jolla varmuudella voitaisiin korvata suuri osa leikkaustarpeesta, ei olisi ollut mahdollista.      Sipilällä on hyvät mahdollisuudet onnistua työssään. Hän on kerännyt viisaan ja harkitsevan miehen olemuksellaan yhteiskuntaluottamusta jo neljä vuotta. Hänen metodinsa ainakin hetkeksi irrottautua poliittisista intresseistä prosessin avulla, voi onnistua. Mutta on varmaa, että poliittiset tulet vielä leimahtavat ennen yksityiskohtaisen suunnitelmia lukkoon lyömistä. Viimeistään silloin savu pöllähtää, kun riviltä aletaan käydä läpi leikkauksia opintotuesta maatalouden ympäristötukiin saakka.    Se mikä on merkittävää, on leikkauslin

1565. Rospuutto kurittaa kuin rutto kasvuyritystä

     Nyt alkaa olla eteenkin sorateillä rospuuttoaika. Lämpötilan nopeat vaihtelut ja vaihtelevat sateet ovat saaneet eräillä alueilla tiet siihen kuntoon, että liikennettä pitää säädellä painorajoituksilla.      Muiden kuin maatalousyrittäjien pitää hakea Ely - keskukselta poikkeuslupa erikseen jokaiselle kuljetukselle. Luvan saa parissa päivässä ja se maksaa 110 euroa kerralta.      Hankasalminen Seppo Hänninen perusti 30 vuotta sitten maatilalleen yrityksen, joka työllistää nyt viisi henkilöä. Kasvuyrityksen liikennettä häiritsee kuitenkin 12 tonnin painorajoitus.      Tienhoitopäällikkö Jari Mikkonen kertoo, että Keski-Suomessa on yhteensä 160 kilometriä painorajoituksen alaisia teitä. Ely:n aluevastaava arvioi teiden kunnon ja harkitsee sen mukaan voidaanko poikkeuslupa myöntää.      Hänninen ihmettelee, että häntä rangaistaan sitä, kun hän tekee töitä. Hänen pitäisi tietää kahden tunnin tarkkuudella, milloin kuljetusautot lähtevät ja tulevat. Hänen pitää toimia

1564. Heinäluoma täräytti heti oppositiopuhetta Ylen Talkissa

     Eilisessä Ylen A-studio: Talk-ohjelmassa Heinäluoma, P. Niinistö, Pekkarinen ja Lemström keskustelivat Sipilän hallitusohjelman tämän hetken luomivaiheesta. Jo ensimmäisistä puheenvuoroista erottui oppositio- ja hallitusjakolinja.      Erityisesti Heinäluomalle oli selvää demarien tuleva asema oppositiossa ja hänen roolinsa siellä. Pekkarinen versus Heinäluoma syntyi ponnistelematta.      Muutoin niin rauhallinen ja puhemiehenä lepoisen jämäkästi toimiva Heinäloma oli nyt Talkissa sopivasti räyhäkkä oppositioherra, joka haastoi Pekkarisen ja hänen kumppaninsa sanallisiin kiivaisiin kaksitaiteluihin. Tämä lupaa hyvää Suomen politiikan avoimuudelle ja altiittuttaa hyvin mielipiteitä vastakkain.        Heinäluoma ihmetteli tappiin saakka, miten keskustan kolme kansaedustajaa meni muita hallitukseen haluavia puolueita kuulematta neuvottelemaan ay- ja työnantajajärjestöjen kanssa suurista työmarkkinapoliittista kysymyksistä ja illalla kello 9.00 ilmoitti neuvottelujen pää

1563. Vientiteollisuus on nukkunut hallituksen vieressä neljä vuotta

     On omituista ajatella, kuten EK ja kokoomus tekevät, että Kataisen ja Stubbin hallituksen sikspäkki-johtamistyyliä pitäisi soveltaa myös yrityksiin, eteenkin vientiyrityksiin: vitkuttelua ja vatkuttelua, vastuun pakoilua. Näin on kuitenkin tapahtunut.      Tässä oikeistopiirit ajattelevat, että valtion velka on mennyt suoraan yritysten taseisiin. Todellisuudessa on tapahtunut päinvastoin. Valtio on ottanut riskin pitämällä yllä koulutus- ja   terveydenhoitojärjestelmiä ja muuta perusinfraa odottaen, että vientiteollisuus alkaa vetää.      Näin ei ole käynyt, vaikka EU-alueen vientinäkymät ja talousluvut ovat pikku hiljaa alkaneet parantua ja yritysten veron alennusten dynaamisten vaikutusten pk-sektorille olisi pitänyt ajat sitten näkyä kasvavana vientinä.      Tosin sanoen, mikä on estänyt lamasta huolimatta vientisektoria kasvamasta. Vetoaminen hintakilpailukykyyn vanhenee hyvää vauhtia käsiin. Puheet suuremmista työmarkkinajoustoista ovat erikoisa 300 tuhannen työ

1562. Yhteiskuntasopimuksen flopattua jää tyly totuus käteen

     Palkkka- ja eläkkeensaajien sekä opiskelijoiden kannalta tapahtui pahin mahdollinen: yhteiskuntasopimus kaatui.      Tämä merkinnee demarien pois jäämistä hallituksesta ja yhteisuntasopimuksella saatavissa olevien rauhallisten ja pitkäjänteisen hyötyjen korvautuminen köyhiin ja keskiluokkaan kohdistuvilla budjettileikkauksilla.      Nämä leikkaukset kohdistuvat indekseihin, työsopimusten ja työttömyyskorvauksien tasoon heikentämisiin, irtisanomisien helpottamisiin, koeaikojen pidentämisiin, jne.      Kokoomuksen äänestäjäkunnan suhteelliset menetykset ovat minimaalisia. Heitä leikkaukset eivät käytännössä koske lainkaan. Sama pätee keskusten äänestäjiin. Päinvastoin valtion budjetilla rahoitettavat maatalousyrittäjien eläkkeet voivat heiketä indeksileikkauksen takia, mutta se voidaan korvata erillisjärjestelyillä, kuten aina ennenkin on tehty tällaisissa tilanteissa      Maatalousyrittäjien tuotantotukea nykylaajuudessa voidaan aivan hyvin pitää yllä ja jopa tarv

1561. Takapihan sovellutukset

Moni ministeriö kampaili suuruutensa kanssa ja oli vahvoja paineita siirtää operatiivisia tehtäviä ministeriön alaisiin hallintoyksiköihin. Ilmeisesti tämä avaisi myös mahdollisuuksia ministeriöiden rakenteiden uudistamiselle. Mikään ministeriö ei asettanut kyseenaliseksi tulosohjausta. Se oli mennyt pysyvästi läpi koko hallinnossa. Tietojenkäsittelyasiat olivat ministeriöissä epämääräisessä ja neuvottomassa tilassa. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA toimi sisäministeriöjohtoisesti ja tuotti strategioita kuntakentän tietohallinnosta. Liikenneministeriön tietohallinnon johtoryhmään painotti liikaa yleisiä tietohallintokysymyksiä tekosyynä toimialaansa kuuluvat tietoverkkostrategiat. Valtiovarainministeriössä suunniteltiin tietoyhteiskuntaa ja tietojärjestelmien rajapintojen standardoimista. Näiden kolmen ministeriön kesken vallitsi jossain määrin kilpailua, kuka sai äänensä parhaiten esille. Kun jokaisella ministeriöllä oli omat tietohallintostrategiansa ja t

1160. Virkamies ei ole pukumies

     Puku ryhdistää jokaisen miehen. Se rytmittää miehen vartaloa kantapäistä keskivartalon kautta päähän saakka. Samalla solmio jakaa rintakehän symmetrisesti kahteen osaan osoittaen kasvoille paikan hartioiden päällä. Jos kasvot ja kaula ovat myös symmetrisiä, niin solmion oletetulla jatkeella säteilevä pää alkaa puhua osaston meilipiteisiin yhteneviä viisauksia. Tämä takaa uran jatkumisen osastolla. Siksi vertikaalisesti seisova solmio on tärkeä. Muutoin ajatukset ovat vinossa.      Takaa päin katsottuna kaikki pukumiehet näyttävät samanlaisilta. Tämän takia virkamiehiä on vaikeaa erottaa pukumiehestä. Virkamiehiä on myös joskus hankalaa tunnistaa toisistaan, koska he pukeutuvat samalla tyylillä: Anttilan yleisharmaa puku, vaaliensininen paita ja väritön solmio.      Tunnistamista varten virkamiehillä onkin aina ulkovarusteena määrätyn merkkinen salkku.   Aloittelevalla virkamiehillä salkun käyttämiseen tarvitaan esimiehen lupa. Esimies tietää, mitä aloittelija tekee: täyt

1559. Pihlajalinna pörssiin - ennakkokäsitykset rutisevat

     Päivän Helsingin Sanomien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava Pihlajalinna konserni aikoo listautua pörssiin. Liikevaihto on nyt noin 150 miljoona euroa ja henkilöstä noin 2000.      Toimitusjohtaja Harri Wiren kertoi Ylellä, että tällä tavalla pyritään turvaamaan rahoitusta ja estämään yhtiön liukumista liikaa ulkomaalaisomistuksen käsiin.        Listautumisella pörssiin osake-enemmistön joutumista ulkomaalaisten käsiin pikemminkin edistetään kuin rajoitetaan. Oikeastaan ei ole pitävää keinoa estää rahoittajia ostamasta osakeyhtiöitä ja muodostamasta niistä millilaisia konserneja ja uusia yhtiöitä tahansa.      Eilen Wiren Ylen uutisissa vakuutti, että eettiset näkökulmat Pihlajalinnan liiketoiminnassa ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin liiketaloudelliset. Tätä linjausta tuskin on madollista päättää Pihlajalinnan kaupparekisteriasiakirjoissa, vaan konsernin sisäisissä strategioissa. Silloinkin vain, jos eivät ne eivät ole ristiriidassa pörssin sääntöjen kan

1558. Everstin rouva, joka kiinnitti aina kaiken huomionsa viimeksi kohtaamaansa ihmiseen

     Huhujen mukaa Sipilän uuskonservatiivisen rock-libretto tulee perustumaan neorealistiseen aluepolitiikkaan. Väyrynen ei ole vielä päättänyt sävellajia, mutta mollivoittoista voi kajahtaa. Mutta eipä mennä asioiden edelle.         On ymmärrettävää, että politikkaa seuraavan median ja tavallisten kansalaisten huomio kiinnittyy usein ajankotaisimpaan hallitusneuvottelukuvioon ja koukeroon.      Niinpä monen sormet saattavat selata jatkuvasti somea pysyäkseen käryillä, mitä juuri nyt tällä rintamalla tapahtuu. Ja niin, olihan jo Tolstoin romanissa Sota ja Rauha eräs rouva, joka kiinnitti aina kaiken huomionsa viimeksi kohtaamaansa ihmiseen.      Tässä tohinassa voi korva ja silmä sokeutua niin, että jää huomaamatta Sipilän rakentavan nyt vain näyttämöä ja kasaavan orkesteria, joilla rokataan tulevaa politiikka.      Seuraava sovituksia on tulossa: Ei Pisararata, Ei uusia asuntoja pääkaupunkiseudulle, Malmin kenttä lennokeille, Maakuntavero ylös, Puut ja metsärisut uu

1554. Sipilälle syntyi keskusteluissa poliittisia pikku elementtejä, jotka yritysjohtamisessa eivät tulisi kysymykseenkään

     Hallitsemattomat vastaukset eivät mene tasan kuin laskut. Tämän on moni perhe kokenut saadessaan päivähoitopäätöksen ties mihin. Tämä on saanut kokea myös hallitusneuvottelujen vetäjä Sipilä.      Sipilän yritysjohtomainen ote tuli hallituksen muodostamisessa esiin hänen neuvoteltua esimies-alainen keskustelujen hengessä kunkin puoluejohtajien kanssa. Sipilä halusi saada puoluejohtajilta tiettyjä lupauksia ennen kuin puolueet vastasivat kirjallisesti 15 kysymykseen. Hän luotti yritysjohtamiseen kuuluvan sitoutumisen pätevän tässäkin.      Kävi kuitenkin niin, että kahdenkeskisten neuvottelujen tulos ei välttämättä näkynyt puolueiden kirjallisissa vastauksissa, etenkin persujen maahanmuuttoa ja EU-politiikkaa koskevissa kannanotoissa.      Sitä ei tiedetä, pitikö kahdenkeskistä neuvottelutuloksista lipsuminen Sipillä öisin valveilla. Tuskin. Mutta aiempaa historiallisesti eri tavalla haastavassa prosessissa, voidaan jo nähdä muutamia yleisiä piirteitä.      Kahd

1553. Emme ole Euroopan ahkerin kansa

    Emme ole Euroopan ahkerin kansa  Olemme ainakin itse tottuneet pitämään suomalaisia protestanttilaisina uurastaja tyyppeinä. Kerran viikossa käymme saunassa ja kumoamme siinä touhussa muutaman pullon olutta.      Jatkamme maanantaina hymyttöminä työtämme. Tämän ilottomuuden vahvisti HS:ssä olevaan liekkimielisen pohjoismainen selvitys. Olemme Pohjoismaiden tylsin kansa. Toinen tuore selvitys puolestaan hehkuttaa, että maassamme asuu Euroopan  onnellisimmat ihmiset.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *