1803. O. Rehnin mielestä perustuslakia pitää tulkita ajan maisemassa - Suomi EU-komission oikeusvaltiovaltion tarkkailuun
Ministeri Rehn kummasteli 15.1 Hs.fi-lausunnossaan oikeustieteilijöiden
tiukalle vedettyä perustuslain tulkintaa.
Perusoikeuksiensa saannin kanssa kamppailevien kansalaisten olisi hyödyllistä tietää, mitä Rehn tarkoittaa, kun hän toteaa, että perustuslain oikeuksia pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten.
Hän ilmeisesti tarkoittaa, että kun on kauhea lama, niin perustuslaki merkitsee eri asioita nousutalouden kuin laman maisemassa.
Olisiko tilanne näin myös rikosoikeudessa? Tuskin. Rehnin logiikka johtaisi oikeusvaltion periaateien romuttamiseen ja mielivaltaan, mistä nyt juuri Puolaa syytetään. Puolan syntilistalle kuuluu EU-komission mukaan politiikojen nimittäminen maan perustuslakituomioistuimeen. Tämä käytäntö on ollut Suomen tapa jo itsenäisyydestä lähtien. Pitäisikö komission puuttua siihen?
Niinpä Rehn vaikertaakin turhasta Suomen perustuslakivaliokunnan ollessa miehitettynä kansaedustajillamme. Sillä on suvereeni valta tulkita peruslakia oman harkintansa mukaan, kunhan ei joudu EU-komission oikeusvaltiotarkkailuun, kuten Puola.
”Perustuslain
oikeudet edellyttävät normien keskinäistä punnintaa ja niitä pitää soveltaa
ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten. Jos
varsinkaan kansantalouden työllistämiskyvyn vaatimia uudistuksia ei kyetä toteuttamaan,
ei hyvinvointivaltiomme perustaa kyetä pelastamaan. Millä ihmeen keinoilla
silloin voidaan reaalimaailmassa turvata suomalaisille perustuslain mukaiset
oikeudet?” (http://www.hs.fi/politiikka/a1452837978528)
Rehnin lainsäädännön
vähättelyä ilmentävää lausuntoa vahvista oikeusministeriön kansliapäällikkö
Tiina Astolan eilinen toteamus Ylen tv-uutisissa. Tiina Astoa on
nimitetty EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtajaksi.
Astola sanoa suoraan, että hallituksen juristiaisantuntemuksen puute näkyy
huonona lain valmisteluna, ylikireinä aikatauluina, hätäilynä ja jopa ymmärtämättömyytenä.
Jälkimmäisellä hän viittasi normien purkuun, jonka hän näki ennen kaikkea lainsäädännön
valmisteluna eikä kirveen heiluttamisena, kuten hallitus näkee.Perusoikeuksiensa saannin kanssa kamppailevien kansalaisten olisi hyödyllistä tietää, mitä Rehn tarkoittaa, kun hän toteaa, että perustuslain oikeuksia pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten.
Hän ilmeisesti tarkoittaa, että kun on kauhea lama, niin perustuslaki merkitsee eri asioita nousutalouden kuin laman maisemassa.
Olisiko tilanne näin myös rikosoikeudessa? Tuskin. Rehnin logiikka johtaisi oikeusvaltion periaateien romuttamiseen ja mielivaltaan, mistä nyt juuri Puolaa syytetään. Puolan syntilistalle kuuluu EU-komission mukaan politiikojen nimittäminen maan perustuslakituomioistuimeen. Tämä käytäntö on ollut Suomen tapa jo itsenäisyydestä lähtien. Pitäisikö komission puuttua siihen?
Niinpä Rehn vaikertaakin turhasta Suomen perustuslakivaliokunnan ollessa miehitettynä kansaedustajillamme. Sillä on suvereeni valta tulkita peruslakia oman harkintansa mukaan, kunhan ei joudu EU-komission oikeusvaltiotarkkailuun, kuten Puola.
Filosofian tohtori Rehn on unohtanut
lainsäädännön erään kultaisien periaatteen: Ensin on yhteiskunnallinen ongelma,
jonka korjaamiseksi säädetään laki. Eikä niin, että ensin laki, johon yhteiskuntaa
taivutetaan.
Kommentit
Lähetä kommentti