Siirry pääsisältöön


1607. Suomalainen johtamien ole niin hyvää, kuin luulemme


Talouselämälehdessä 18.6.2015 Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala kirjoitti Tebattissa: ”Tuottavuuden kasvu syntyy vain merkityksellisen ja arvokkaan työn kautta. Tuottava työyhteisö osallistuu laajasti ja vastuuta kantaen yrityksen toimintaan ja kehitykseen. Tuottavassa työyhteisössä työntekijöiden ja kollegoiden työpanosta arvostetaan ja se huomioidaan. Jatkuvan innovoinnin ja pilotoinnin rinnalla tuottava työyhteisö arvostaa myös perinteisiä arvoja – ahkeruutta ja asioiden loppuu viemistä”.

Muistan kuinka jouduin johtamisen kehittämisen kulta-aikana kaksitoista viikkoa kestävän JOKO-seminaariksi vetäjäksi. Tavoitteena oli tehdä virkamiehistä kansainvälisiä, yhteiskunnan prosesseja ymmärtäviä, tulos,-  laatu- ja kustannustietoisia, siis hyviä johtajia. Silloin alettiin kuroa kiinni todellisuuden ja utopian eroa. Tavoite oli hirveä, mitä en vielä silloin käsittänyt, sillä seminaariin osallistuvat johtajat poikkesivat taidoilta, asenteitaan ja käsityksiltään siitä, mitä johtaminen on, merkittävästi toisistaan.

Lausalan käsityksiin on kuitenkin helppo yhtyä, mutta johtamisen laadun hajonta ei ole kadonnut minnekään JOKO-seminaarin ajoista. On edelleen huikean hyvää ja huikean huonoa johtamista.

Tämän lisäksi organisaatioiden logistiikan ja tuotteiden ollessa yhtä suuremmissä määrin uniikkeja, työyhteisöt tarvitsevat juuri heille räätälöityjä johtamiskonsepteja, mieluimmin heidän itse räätälöimiä. Se ei tietenkään poista yleisten johtamisoppien merkitystä, mutta ne eivät yksin riitä.

Kaiken kukkuraksi yksilökeskeisyyden vaatimukset ja oikut ovat menneet niin pitkälle, että näkyvät jo muoti-ilmiöinä muutamien työyhteisöjen johtamisessa ja sisäisissä toimintatavoissa.

Joka tapauksessa Lausala on hyvällä asialla. Niin moneen kertaan on todettu, ettei suomalainen johtaminen olekaan niin hyvää, kuin luulemme. Kehittämisen varaa on.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Lähetä kommentti
Lue lisää

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j
Lähetä kommentti
Lue lisää

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *