Sivut

tiistai 30. kesäkuuta 2015

1608. Team-Finland on epäonnistunut

      Kataisen hallituskauden alussa perustettiin Team Finland koordinoimaan lähinnä eri tahojen yhteistyötä viennin edistämiseksi ja investointien maahan saamiseksi. Stubbin hallitus on jatkanut toimintaa.

     Puolen vuoden takaisen selvityksen mukaan 80 prosenttia pk-yrityksistä ei ollut kuulutkaan Team Finlandista. Vain kolme prosenttia oli käyttänyt sen palveluja. Tämä oli jo silloin teamin kannalta huolestuttavaa. Olisi odottanut, että Team Finlandin olisi panostanut erityisesti pk-yrityksiin, koska niistä vain 12 prosenttia on vientihakuisia. Niissä siis piilee suuri potentiaali viennin edistämisessä.

     Helsingin Sanomissa 29. 6. Keskuskappakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä ampuu Team-Finlandia kovilla: ” Team-Finlandin -konsepti on pikemminkin lamaannuttanut yritysten toimintaa kuin vauhdittanut sitä.” Aluksi vallitsi hurmoshenki, mutta innostus laantui, kun toimijat huomasivat, että huoltojoukkueesta eli valtion virkamiehistä tulikin pelaajatiimi, jatkoi Penttilä.

     Tästä oli enteitä jo 19.2 eduskunnan kyselytunnilla, kun kokoomuksen ministerit Stubb, Vapaavuori ja Toivakka kilvan kehuivat Team Finlandin saavutuksia.

     Team-Finlandissa on unohtunut se, että yritykset vastaavat itse kansainvälistymisestään aivan kuin muustakin toiminnastaan. Yritykset itse tietävät millaisia kansainvälistymisen instrumentteja tarvitaan aluetasoilla ja maan laajuisesti. Ei niitä voi viranomaiset tietää.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

1607. Suomalainen johtamien ole niin hyvää, kuin luulemme


Talouselämälehdessä 18.6.2015 Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala kirjoitti Tebattissa: ”Tuottavuuden kasvu syntyy vain merkityksellisen ja arvokkaan työn kautta. Tuottava työyhteisö osallistuu laajasti ja vastuuta kantaen yrityksen toimintaan ja kehitykseen. Tuottavassa työyhteisössä työntekijöiden ja kollegoiden työpanosta arvostetaan ja se huomioidaan. Jatkuvan innovoinnin ja pilotoinnin rinnalla tuottava työyhteisö arvostaa myös perinteisiä arvoja – ahkeruutta ja asioiden loppuu viemistä”.

Muistan kuinka jouduin johtamisen kehittämisen kulta-aikana kaksitoista viikkoa kestävän JOKO-seminaariksi vetäjäksi. Tavoitteena oli tehdä virkamiehistä kansainvälisiä, yhteiskunnan prosesseja ymmärtäviä, tulos,-  laatu- ja kustannustietoisia, siis hyviä johtajia. Silloin alettiin kuroa kiinni todellisuuden ja utopian eroa. Tavoite oli hirveä, mitä en vielä silloin käsittänyt, sillä seminaariin osallistuvat johtajat poikkesivat taidoilta, asenteitaan ja käsityksiltään siitä, mitä johtaminen on, merkittävästi toisistaan.

Lausalan käsityksiin on kuitenkin helppo yhtyä, mutta johtamisen laadun hajonta ei ole kadonnut minnekään JOKO-seminaarin ajoista. On edelleen huikean hyvää ja huikean huonoa johtamista.

Tämän lisäksi organisaatioiden logistiikan ja tuotteiden ollessa yhtä suuremmissä määrin uniikkeja, työyhteisöt tarvitsevat juuri heille räätälöityjä johtamiskonsepteja, mieluimmin heidän itse räätälöimiä. Se ei tietenkään poista yleisten johtamisoppien merkitystä, mutta ne eivät yksin riitä.

Kaiken kukkuraksi yksilökeskeisyyden vaatimukset ja oikut ovat menneet niin pitkälle, että näkyvät jo muoti-ilmiöinä muutamien työyhteisöjen johtamisessa ja sisäisissä toimintatavoissa.

Joka tapauksessa Lausala on hyvällä asialla. Niin moneen kertaan on todettu, ettei suomalainen johtaminen olekaan niin hyvää, kuin luulemme. Kehittämisen varaa on.

lauantai 27. kesäkuuta 2015

1606. Vanhat lähiöt maan tasalle

     Monet kasareista eivät muista lähiöihin muutosta juuri mitään eikä jälkeen päinkään heille ei ole hahmotunut kuvaa,  mitä ja miksi niin tapahtui. Kyse on maan lähiöiden valtavan asuntokannan rapistumisesta, sen korjaustarpeista ja mahdollisista purkupäätöksistä. Professori Mari Vaattovaara on selvittänyt ongelmaa.

     Iloisesti hymähtäen hän kertoi televisiossa 25.6, että ensimmäiseksi piti panna poikaa selvittämään, missä kaikki lähiöt ovat ja paljonko niitä on. Asia koskee useaa sataa lähiötä ja miljoonaa ihmisestä.

     Kaikki alkoi toisesta maalta muuttoaallosta, joka kohdistui kaupunkeihin. Satoja tuhansia muutti. Silloinen maalaisliitto oli kauhuissaan, vaihtoi nimensä Suomen Keskustaksi ja reivasi myös politiikkansa linjan keskustaan. Se onnistui. Puolue selvisi kuivin jaloin.

     Suuren rakennusliikkeet jakoivat rakennusmarkkinat sopuisasti ja löivät kiireellä kasaan lähiöitä kansan hurratessa Lasse Virenin kultamitaleille. Kansa sai aravalainansa, jota inflaatio söi kuin rutto. Nuoret perheet olivat onnellisia. Kasarisukupovi alkoi runsastua  ja riiteli lapsuutensa kesälomat folkkarin takapenkeillä.

     Meni kymmeniä vuosia mukavissa lähiökerrostaloissa. Talkoot pelittivät. Raitaa tuli portaikkojen seiniin. Sitten iski 1990-luvun lama kuin kimeä kirkaisu. Moni yrittäjäperhe meni polvilleen. Toinen osa kansasta ei ollut kuullutkaan lamasta. Toista iskua maa ei kestänyt. Yhdysvaloista 2008 alkaneen finanssikriisin maa taltutti nopeasti itselle vaarattomaksi, mutta mainigit jatkuivat Euroopassa ja nyt Suomessa kaikkein voimakkaimpina.

     Monet lähiöt ovat nyt pulassa. Ne kidutettiin 20 vuoden aikana henkihieveriin. Ei toki kaikkia, mutta yleistilanne on uhkaava, jopa kriittinen. Työttömyys ja vähäosaisuus ovat puraisseet ja purevat edelleen ilkeästi. Ränsistyminen on keskittynyt näennäisen sattumanvaraisesti muutamaan lähiöön ja joidenkin lähiöiden erilliskortteleihin. Kurjuuden laajuutta ei tiedä kukaan ja mikään taho. Taloyhtiöillä ja osakkailla ei ole ollut varaa pitkään aikaan tehdä tarpeellisia kunnostustöitä. Vuosikymmeniin maan hallitus ja kuntapäättäjät eivät ole huolehtineet edes neuvonta-, konsultti- ja tiedotuspalvelujen tarjonnasta taloyhtiöille. Putkifirmat vain tyrkyttävät jostain pilvestä revittyjä menetelmiä ja hintoja hoitaa putkiremontit. Kukaan ei valvo hinta-laatu-suhdetta puhumattakaan, että huolehtisi uusien menetelmien kehittämisestä.

     Mitä tekee Suomen Keskusta tässä tilanteessa? Ministeri Tiilikainen lausui kauniita sanoja lähiöiden puolesta 25.6. televisiossa.  Tiilikaisen tapaaminen on samankaltaista kuin istuisi aamiaisella historian kanssa. Maalaisliitto menetti maalta muuton takia äänestäjiä lähiöihin, ei kovin paljon mutta kirpaisun verran. Taitaa keskustan toimenpiteet lähiöasiassa supistua aluepolitiikan ja hajasijoittamisen edistämiseen. Siinä lääkettä lähiöille.


perjantai 26. kesäkuuta 2015

1605. Rangaistukset tappiin


     Tapanilan raiskaustapaus on saanut ansaitusti kansan kiehumaan. Samoilla tulilla oikeusministeri Kaj Lindström on ottanut oikeusoppineilta Jukka Kemppiseltä ja Jyri Virolaiselta kunnolla pataansa.

     Kautta vuosisatojen kansa ja lakeja valmisteleva ylin juristikunta ovat olleet jyrkästikin eri mieltä eri rikostyypeistä  annetuista tuomioista. Kuten mainitut oikeusoppineet toteavat, kyselyjen mukaan valta osa kansasta pitää tuomiota liian lievinä.

     Lindströmin kaavailema kysely kansalta ja oppineilta rangaistusten ankaruuksista sisältää riskejä ja on ristiriitoja täynnä. Esimerkiksi, miten toimitaan, jos kansa vaati äidin törkeästä murhasta
kuolemantuomiota tai törkeästä rattijuopumisesta 10 vuotta vankilaa. Tähän ei voida mennä, koska tällöin lähes kaikkien rikostyyppien ja niiden tuomioiden tulisi muuttaa vastaamaan kuolemantuomiota ja 10 vuoden rattituomiota.

     Toisaalta kansalla ei ole mitään tietopohjaa ottaa kantaa tuomioihin, tunnetasolla kylläkin. Tilannetta kuvaa hyvin kansalle esitetty kuvitteellinen kysymys: kasvaako mikä tahansa luku aina äärettömän suureksi, jos siihen listään ääretön määrä nollaa suurempia lukuja. Suurin osa vastaa, että kasvaa. Tämä on väärä vastaus. Asian voi tarkista esimerkiksi lukion sarjaoppia käsittelevästä kohdasta.

     Se millaisia tuomiota maassa annetaan, riippuu maan sosioekonomisista- ja yhdyskuntarakenteista, perhe-, sosiaali- ja terveydenhoitopolitiikasta, tulonjaosta, työllisyydestä, koulutuksesta, jne. Käytännössä tämä voidaan tiivistä: vankien määrä riippuu siitä, kuinka paljon maassa pyörii kaduilla ja kujilla tyyppejä, joiden rikoksen tekokynnys on hyvin matala.

     Maat, joissa tämä kynnys on matala, tyyppejä on paljon ja heidän määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, tuomiot täytyy pitää hyvin pitkinä, koska tällöin suuri osa tyypeistä on vankiloissa pois rikosten teoista. 

     Kokonaisuudessaan kiinnijäämisriski, tuomiot, niiden lievennykset ja vankilassa olo aika muodostavat järjestelmän, jolla voidaan säädellä, kuinka paljon henkilöitä on vankiloissa ja muissa täytäntöönpanolaitoksissa, kuinka paljon ehdollisessa, ehdonalaisessa ja sakoissa.  Edellä mainittuja yhdistelmällä saadaan uusia täytäntöön panon muotoja.

     Pitkätuomiomaissa tuomioiden pituudet eivät ole eettisiä tai moraalisia kysymyksiä, vaan turvallisuus- ja taloudellisuustekijät ja käytännöllisyysseikat painat vaakakupissa eniten. Toki moraaliakin on mukana uhrien ja heidän omaistensa vaatiessa hyvitystä tai jopa kostoa.

     Pohjoismaissa tuomiot ovat suhteellisen lieviä verrattuina esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Muista Pohjoismaista poiketen Suomi pääsi tähän vasta 1970-luvulla.

     Monissa tutkimuksissa ja käytännöistä on havaittu, ettei ankarilla tuomioilla ei ole tekijälle eikä rikoksia aikoville yhtään suurempaa ennalta estävää vaikutusta kuin lievillä tuomioilla. Lievistä tuomioista hyötyvät sekä yhteiskunta että tekijä. Häviäjiä ovat kostoa ja hyvitystä vaativat.

     On selvää, että tuomioistuinten pitää langettaa sellaisia tuomiota, joita lainsäätäjä on tarkoittanut. Ilman laillisia ja asianmukaisia tuomioita mikään yhteiskunta ei toimi. Jokaiselle rikokseen syyllistyneelle tulee langettaa laillisessa ja asiamukaisessa rikosprosessissa hänelle kuuluva laillinen tuomio.

     Kysymällä kansalaisten ja asiantuntijoiden mielipidettä tuomioiden sopivuuksista ehkä saadaan jännittävää ja jopa mielenkiintoista tietoa. Näiden tietojen käyttämiseen lain uudistustyössä tulee suhtautua suurella varauksella. Vain asiantuntijat ja sitä varten olevat instituutiot uudistavat lainsäädäntöä omine menetelmineen ja ammattitaitoineen.


1604. Sairaalainvestointien uusrenenssanssi


     Obamacare astui voimaan liittovaltion korkeimman oikeuden päätöksellä 6-3. Se oli valtava voitto noin 10 miljoonalle köyhälle amerikkalaiselle. Republikaanit eivät voi sitä enää suhmuroida kumoon viemällä pois nyt saavutettu valtavan merkittävä etu vähäosaisilta.

     Suomessa ongelmaa ratkaistaan päin vastaisesta näkökulmasta.

     Talouselämälehden  nro 24:n mukaan OP-ryhmä, Terveystalo ja Mehiläinen rakentavat innokkaasti uusia sairaaloita. OP-ryhmä laskee hyötyvänsä, kun se voi vakuutusasiakkailleen tarjota nopean ja tehokaan hoidon. Myös asiakkaan työnantaja saattaa kuvitella hyötyvänsä nopeasta hoidosta. OP-ryhmän toisen sairaalaketjun johtaja Harri Ahon mukaan sairaalatoiminta paisuu kuin pullataikina muiden muassa olkapää- ja polvileikkausten takia. Se laajenee myös sydänsairauksiin ja urologiaan.

     Myös kunnat ja kuntayhtymät haluavat olla eturintamassa ja etuajassa, kun sotessa ratkaistaan, millä konseptilla se toimii ja mitä yksiköitä siihen kuuluu. Mitään jyrkkä rajaamista ei tietenkään tehdä, vaan järjestelmä on tältä osin järkevää pitää joustavana, mutta nyt investoijien kannalta: varhainen lintu madon löytää.

     Tämä kehityssuunta, jossa sotessa toimii sekä yksityisiä että julkisia sairaaloita on järkevää, jos se  toteutetaan tehokkaalla työnjaolla ja kilpailutuksella sekä tasokkaalla laatu- ja kustannusseurannalla.

     Yksityisten sairaaloiden toimiessa bisnespää edellä ongelmia saattaa tulla ylikapasiteetista ja hoidon laadusta. Jälkimmäisestä ainakin keskustellaan. Ylikapasiteettiuhka liittyy aina liiketoimintaan. Se on tässä konseptissa helpoin ratkaistava tekijä.

     Sotesta käsin tarkasteltuna, kun siinä keskeisinä elementteinä on bisneslogiikalla toimivia suuria yksiköitä, suuri haaste on, miten sovitetaan yhteen julkinen rahoitus bisnekseen ja miten turvataan julkisen sektorin terveydenhoidon pitkän aikavälin tavoitteet bisnessektorin kvartaalitalouden paineessa.

     Muistin virkistämiseksi on syytä toistaa , että terveydenhoito ei ole pelkästään palveluala eikä siinä ei pelitä yksinomaan profit motive, vaan myös eettisyystekijät ohjaavat voimakkaasti toimintaa. Sen keskeinen laatutekijä on vaikuttavuus eikä välttämättä asiakastyytyväisyys. Muita laatutekijöitä ovat oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus.

torstai 25. kesäkuuta 2015

1603. Eduskunnan kyselytunti tänään – yksi puheenvuoro yksi kysymys


     Avoin ja julkinen eduskunnan kyselytunti on arvokas osa toimivaa demokratiaamme. Se on suomalainen tapa tuoda poliittiset kysymykset suuren kansan tietoon. Sitä on turha verrata värikkääseen ja perinteisiin nojaavaan brittiläiseen parlamenttiväittelyihin.

     Eduskunta kokoontuu remontin takia tilapäisesti Musiikkitalon tiloissa. Käytetty sali riittää nipin napin täyttämään tehtävänsä. On selvää, etteivät puhemiehet ole 20 päivässä oppineet hallitsemaan kaikkia tehtäviään ja salitekniikoita. Mutta koko ajan opitaan lisää.

    Silmiin pistävää on ollut salissa valitseva tietty levottomuus: kesken käsittelyn puhutaan naapuriedustajalle, pidetään pienimuotoisia kolmen keskisiä palavereita pöydän kulmalla, kävellään puhuttelemaan kollegaa, kuljetaan käytävillä, hälistään, kysytään asian vierestä. Käyttäydytään kuin puolikuriton koululuokka.

    Kurittomuus menee varmaankin ohi, kun puheenjohtajille ja uusille edustajille kertyy kokemusta lisää.

     Suurempi ongelma on kuitenkin itse kysymyksen esittämisessä. Paperista lukeminen on kokemattomalle hyvä tapa esittää kysymys. Usein kuitenkin kysymys on liian täynnä yksityiskohtia vuosilukuja ja numeroita. Katselijan ja kuulijan päähuomio menee siihen, pääseekö kysyjä kysymyksessään loppuun itse kysymyksen mennessä ohi korvien.

     Ehkä suurin virhe on kysyä samassa puheenvuorossa useita kysymyksiä. Tämä saattaa sekoittaa pakan lopullisesti etenkin silloin, kun pääkysymys esitetään ensin. Tällöin vastaajalle jää aikaa miettiä vastaustaan. Yksi puheenvuoro ja yksi kysymys on selkeä, yksinkertainen ja asiaan keskittynyt periaate esittää kysymyksensä.

1602. Kymmenessä vuodessa haitallisesta säätelystä eroon

      Kun pääministeri totesi arvionitikeskuksen jo aloittaneen normien ja lupien uudistamisen tai lopettamisen vaikutusten selvittämisen, se kuulosti siinä kontekstissa luonnolliselta lupaukselta kaivaa hyvyys esille ilman välihuutoja. -Tärkeimmät normit perataan ensin, koska ne vievät aina eniten aikaa ja aiheuttavat vastustusta. -Koko kenttä saatetaan sujuvuuden tilaan, koska silloin alkaa tapahtua onnistumisia niiden palkitessa ja yllyttäessä toisiaan sekä viranomaisia yhteistyöhön.

     Kaksi kymmentä neljä vuotta sitten 6.6.1991 oli alkanut edellinen yritys, jossa ensimmäiset yhteistoimintapisteet organisoivat palvelunsa toimimaan. Eri viranomaisten toimivaltakysymykset pyrittiin ratkaisemaan, lupia karsitiin ja yksi suuri ja välttämätön prosessi, ympäristölupamenettely toteutettiin. Aluksi se tuntui raskaalta ja hyödyttömältä. Apteekki- ja lääkäriluvat säilyivät.

     Matka oli hidasta, mutta se oli kuitenkin alkanut. Se oli valtava edistysaskel aiempiin onnahteluin verrattuna.


1601. Mille luukulle puhut?

     Hallituksen lupa- ja normiriihi on alkanut

       Kun pääministeri totesi arvionitikeskuksen jo aloittaneen normien ja lupien uudistamisen tai lopettamisen vaikutusten selvittämiseni, se kuulosti siinä kontekstissa luonnolliselta lupaukselta kaivaa hyvyys esille ilman välihuutoja. -Tärkeimmät normit perataan ensin, koska ne vievät aina eniten aikaa ja aiheuttavat vastustusta. -Koko kenttä saatetaan sujuvuuden tilaan, koska silloin alkaa tapahtua onnistumisia niiden palkitessa ja yllyttäessä toisiaan sekä  viranomaia yhteistyöhön.

     Kaksi kymmentä neljä vuotta sitten 6.6.1991 oli alkanut edellinen yritys, jossa ensimmäiset yhteistoiminta pisteet organisoivat palvelunsa toimimaan. Eri viranomaisten toimivaltakysymykset pyrittiin ratkaisemaan, lupia karsitiin ja yksi suuri ja välttämätön prosessi, ympäristölupamenettely toteutettiin. Aluksi se tuntui raskaalta ja hyödyttömältä. Apteekki- ja lääkäriluvat säilyivät.

     Matka oli hidasta, mutta se oli kuitenkin alkanut. Se oli valtava edistys aiempiin onnahteluin verrattuna.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

1600. Kansallissosialistit Pohjoismaissa

     Natsivalan murtuminen ei sujunut kauniisti ja johdonmukaisesti Pohjoismaissa. Jopa Ruotsin kuningas sekaantui siihen poikkeavalla tavalla lähettämällä henkilökohtaisen kirjeen Hitlerille  kiitellen häntä Stalinin hirmuhallinnon lyömisestä.
     Balkanin sotien päätyttyä ajauduttiin myös ikäviin loppuselvittelyihin, joissa kuoli tuhansia ihmisiä, Ikävä kyllä samankaltaisiin veritekoihin saatetaan ajautua myös Itäukrainassa ellei niiden torjuntaan varauduta huolellisesti.

perjantai 19. kesäkuuta 2015

1598. Jalkapalloleiri Qatarissa


     Kuun sirppi on joissain ja kameli määkii hermostuneesti. Aamulla käärmeet ovat kietoutuneet teltan ympärille kirjaviksi kivirenkaiksi. Keskipäivällä teltan jokaiselle kulmalle on muodostunut ilmastointilaite aavikon tuulen puhaltaessa raivokkaasti uutta ilmaa joka seinän leveydeltä. Neljä aputyömiestä, orjaa hikoilee raskaasti ennen ilta päivän salaattipellon kitkentää.

     Noin kaksi miljoonaa siirtotyöläistä raataa helteessä rakennuksilla, aavikolla vihannes- ja kamelitarhoissa, kurjissa aputehtävissä ja seksiorjina pitkin hiekkamaata.  300 000 nepalilaista hikoilee 500 rialin palkalla koettanen lähettää sukulaisilleen rahaa kotimaahansa. Puolelta päivin heitä makaa huivit päässä keho väristen varjossa porttikongeissa. 20-30 vuotiaita kuolee kuin kärpäsiä niin sanottuihin sydän kohtauksiin. Jos jalka on tulehdusturvotuksessa, se saatetaan amputoida ja  potilas kadulle. Nuoret miesorjat itkevät illalla itsensä nukuksiin, perheet hajoavat, lapset unohtuvat.

     Ainoan menestyvän siirtolaissiirtolaisryhmän muodostavat värvärit ja piiskurit, jotka pelottelevat raivokkailla uhkauksilla nurisijat töihin: ”nepalilaiset eivät luovuta milloinkaan, egyptiläiset ovat tyhmiä, jne” Kansalliskiihkoa!. Lakot ovat kiellettyjä ja passitus kotimaahan uhkaa heti. Sillä ei oikeastaan ole väliä, koska orjatyö pääsee maahan helposti, mutta harvoin takaisin elävänä.

     Paikalliset saavat keskimäärin 3000 euron kuukausipalkkaa ajaen asfaltilla loistoautoissaan tukat kiiltäen

     Kaikki tämä on tapahtunut FIFA:n siunauksella ja tapahtuu edelleen länsimaisten demokratioiden ja ihmisoikeusjärjestöjen silmien alla.

    Jos EU on sivistysvaltioiden liitto, se peruu heti maiden osallistumisen Qatarin MM-jalkapallokisoihin ja esittää näyttävän ja vakuuttavan protestin natsileirivaltiota mustuttavalle Qatarille. Jos tämä ei auta, seuraavaksi konkreettiset sanktiot.

torstai 18. kesäkuuta 2015

1597. Juhanna S. Nuhteettoman magna carta Suomen tulevaisuudesta


     Jyrki Neuvottoman ja Aleksi Saamattoman valtakauden jälkeen Suomen kahden maalaisheimon ja kauppakomppanioiden unionin edustajat valtuutettiin laatimaan Juhanna Nuhteettoman johdolla maalle magna carta maan oikeamieleisestä tulevaisuudesta.

     Kolmikko ryhtyi töihin Smolnassa, mutta heti alkuun toinen maalaisheimon päällikkö epäili työssä tulevan näkymään liikaa Aleksin kädet, vaikka ääni oli Juhannan. Mielialat rauhoittuivat, kun Smolnaan saatiin kasa pergamentteja hopean kiiltävine ja silkin ohuine pintoineen.

     Pian pergamentit alkoivat täyttyä laatikoista, nuolista, väkäsistä ja päivämääristä. Työn kestäessä kansa hurrasi torilla Juhannan selittäessä tori-ihmisille pergamenttien salaisuuksia. Joku oli kyllä näkevinään yhdessä pergamentin kulmassa taidokkaan härän silmän. Lopuksi vain yksi pergamentti aiheutti vatulointia, mutta senkin saatiin taltutettua lopulta.

     Myöhemmin maattomien edustajat ja oikeaoppineet ryhtyivät protestoimaan jo hyväksynnän saanutta sopimista vastaa. Se oli keskeneräinen, hutiloimalla tehty ja täynnä aukkoja. Se oli vastoin päämagna chartaa, joka käski kohteleman eri kansaryhmiä tasapuolisesti.

     Kriitikoiden mukaan kauppakomppanioiden jäsenet eivät osallistuneet riittävästi kansasta huolehtimisen.

     Komppanialaiset väittivät komppanioiden tuotavan niin hyvin, että voivat itse elättää itsensä eivätkä juuri siksi rasita kruunun kukkaroa. He lisäsivät vielä innokkaasti, että konklaavissa oli sovittu, ettei verojen kokonaisuutta ei nosteta. He kiven kovaan jankuttivat, että koska eivät saa kruunulta tukea, mistä heidän pitäisi luopua ja miten siis osallistua yhteisen kirstun täyttämiseen. He eivät lainkaan ymmärtäneet, että heihin kohdistuva veronkorotus on yhteisen kirstun kannalta sama asia kuin maattomilta leikkaaminen. Korotukset jopa pienentävät tarvetta näpistää maattomilta. Periaatetasolla he kyllä voivat osallistua maattomien elättämiseen.

     Maattomat väittivät kiven kovaan, ettei komppanialaisten periaate tuo yhtään kolikko kirstuun. Maattomat väittivät, että noin miljoonalla heillä vuokrat nousevat, polttopuut kallistuvat, lapset juoksentelevat pihoilla ilman kaitsijoita, opiskelija pyörivät pelloilla nyytti selässä ilman päämäärää ja vanhukset istuvat hiljaa kojuissaan.

     Juhanna Nuhteettoman magna carta ei olekaan valmis, vaan siitä tullaan kantelemaan isolle herralle.


keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

1596. Suomen natohaukat ja Putin


     Ministeri Stubbin ja puheenjohtaja Haglundin vaatimuksessa Suomen liittymisestä natoon voidaan nähdä pientä kypsymättömyyttä ja malttamattomuutta maailman tilanteeseen, vaikka kummallakin on koulutusta ja jossain määrin kokemusta maailmanpolitiikasta. Kummankaan omakohtaisuus Suomen sodista ei ehtynyt karttua.  Toisaalta omakohtaisuus ei tietenkään ole aina mahdollista, mutta joskus se on kuitenkin välttämätöntä.

     On koko maailma yhteisölle ja Euroopalle hedelmällistä, että presidentti Niinistö jatkaa vuoropuhelua Putinin kanssa. Viimeisimmästä tapaamisesta sai vahvasti sen vaikutelman, että Putin ei luovu valitsemastaan tiestä Ukrainan painostamiseksi pääsemästä nousemaan poliittisesti ja taloudellisesti jaloilleen ja normaalin kehittyvän valtion uralle. Tämä saattaa riittää muutamaksi vuodeksi Putinille.

     Suomen kannalta merkittävä Putinin lausunto oli, että jos Suomi liittyy natoon, Venäjä tulee vastaamaan riittävällä voimalla. Suomen natointoilijoiden tulisi kuvitella, miltä tilanne silloin Suomen 1200 kilometriä pitkällä rajalla näyttää ja tuntuu, kun Venäjä täplittä uusimmalla sotakalustollaan rajaa.

     Ei kannata heittäytyä kyyniseksi. Mutta jotenkin näyttää siltä, että ne, joilla on suurimmat taloudelliset menetysuhat Suomen ajautuessa pahaan kriisin, puhuvat lämpimimmin natoon liittymisen puolesta.


tiistai 16. kesäkuuta 2015

1595. Johtaja

      Johtaja joutuu seisomaan rajalla: Hänen täytyy olla suurimmaksi osaksi organisaation ja sen ympäristön reunalla. Kummalekaan puolelle ei saa pudota ja eikä huudella mitä sattuu.

1594. Jarrut päälle sosiaalisen taitojen korostamisessa


     Vielä muutama vuosikymmen sitten arvostettiin korkeaa itsetuntoa, joka jossain tapauksessa lähenteli jo narsismia. Tallaiset henkilöt kuulemma veivät asioita määrätietoisesti eteenpäin ympäristölle aiheutetuista kolhuista huolimatta. Pitihän Napoleonin päästä Moskovaan ratsun selästä katselemaan Moskovan paloa.

     Vähätellen huomattiin, että napoleonien ympärillä olijat kävivät kärsimättömiksi. Niinpä kuvaan astui luovuuden korostaminen. Ryhmän älykkyys suurempi kuin jäsentenä älykkyyden summa.

     Nyt luovuus on jäänyt osin muhimaan omiin liemiinsä. Tilalle on tullut sosiaalisuuden korostaminen jopa siinä määrin, että valitaan pätevän sijasta keskinkertaisuus vastaamaan päivän kuplaa.

     Tosi asiassa luonto on tehnyt hyvän työn tekemällä meistä luonteenpirteiltään erilaisia. Porukkaa on joka lähtöön.

     Jostain syytä kuitenkin alan tutkijat haluavat edelleen luokitella meitä. Toleranssi millaisia meidän tulisi ollaksemme hyviä tyyppejä, on kaventunut. Toki nyt on päästy irti käsitykseltä, että negatiivien empaattisuus ennusti menestystä matematiikassa ja että ujoudella ja negatiisisella minä-kuvalla olisi jotain tekemistä keskenään (Yle tv1 Avara ihmisluonto 15.6.2015).

     Nyt on oikea hetki panna jarrut päälle sosiaalisen taitojen liiallisessa korostamisessa. Joka paikassa hössöttämisestä voi joissain tapaukissa vain haittaa.


maanantai 15. kesäkuuta 2015

1593. Vuoden 1914 kaikuja Kesärannasta


     Sitä edelsivät, vuosikymmenien rauha, suurvalatkilpailu, teknologian valtava kehitys, asevarustelu, tappava kansallisuuskiihko, teknologian valtava kehitys, vanhat kaunat ja rajariidat, kummalliset liittolaissuhteet sekä vuoropuhelun epäonnistuminen. Se oli I maailmansota. II maailman sotaan johtivat I sodan koettujen vääryyksien korjaaminen ja psykopaatti Hitler.

     Nyt maailman yhteisöllä on kaikki I maailmansotaan sotaan johtaneet ainekset käsissään.

     Kesärannan keskusteluissa tuli selvästi esille, kuinka suuri tarve on globaalien säätelyinstrumenttien nykyistä tehokkaammalle käytölle. YK:n yleiskokous ja turvallisuusneuvosto ovat museotasolla ja G7-20 maat on täysin rampa hoitamaan globaalia vakauttamista. ETYJ on jähmettynyt paikoilleen.

     Tässä tilanteessa Yhdysvallat sitoo kiihtyvällä tempolla lähialueiden ja Tyynen valtameren talouksia liitolaisikseen kahdenvälisillä kauppasopimuksilla. Maan talous on vahvempi kuin milloinkaan sitten II maailmasodan jälkeen. Uudet energiamuodot takaavat talouden nousua. Sotilaallisesti maa piirittänyt Venäjän länsirajat Nato-jäsenillään.

     Venäjä on reagoinut. Venäjää ei tarvitsee ymmärtää Krimin valtauksessa ja Ukrainan sodassa. Ne ovat vääryyksiä. Mutta tunnetusti logiikalla ei ole tunteita. Niinpä oli vain ajan kysymys, milloin Venäjä vastasi lännen haasteisiin. Näinhän suurvallat tekevät.

     Monet näytöt ovat osoittaneet, että arvausta ennustaa mitään luotettava kehitysnäkymää Venäjän ja lännen välisten suhteiden kehittymisessä. Toivottavasti se jää vain laajaksi jäätyneeksi konfliktiksi, joka sulaa tavalla tai toisella. Ennusmerkit ovat sikäli hyviä, sillä monen suuntainen diplomatia näyttää toimivan

lauantai 13. kesäkuuta 2015

1592. Toimiala tuntemus

Toimialan tuntemus auttaa johtajaa ymmärtämään organisaation toiminnan suhdetta organisaation perustakoituksen ja arvoihin. Onnistumisen edellytyksenä on, että hän kykenee sovittamaan yhteen rationaalisuuden ja tunnetason vaatimuksia.



lauantai 6. kesäkuuta 2015

1590. Etsijä Hercule Poirot ja hallitusohjelma


     Kieli on ihmisen hämmästyttävän taipuisa ja ilmaisuvoimainen työkalu. Pari esimerkkiä. Kun kirjailija kirjoitta tekstissään mesikämmen, hän luo teoksessaan lukijalle mielikuvan leikkisästä, ystävällisestä ja suuresta metsäneläjästä. Lukijalle tulee sama tunne. Kun hän kirjottaa sanan karhu, tulee mielikuva otuksesta, joka halutessaan ottaa kaiken, mutta joskus jättää rippeitä muillekin. Eläin pysyy samana, mutta tunnelma on toinen.

     Kun poliitikko kirjottaa sanan leikkaus, tässä subjekti ja objekti muodostavat niin sopeutuvan ilmaisun, että se pitää selostaa, tullakseen ymmärretyksi, paikaan päällä työttömälle tai kunnan talouspäällikölle. Sanottakoon heti, että indeksikorotuksien poistaminen ei ole leikkausta, vaikka hölmö opiskelija aluksi näin luuli. Viimeisin Jälkiviisaat-ohjelma valisti tässä asiassa opiskelijaa tikkariesimerkillään.

     Se kuinka ilmaisutaiteen eri lajit voivat luoda häkellyttävän itsevarmasti ja yksikertaisesti eteemme leikkauksia yhteiskunnista, on ällistyttävää. Nyt tässä leikkaus oma juttunsa, eri kuin yllä.

     Eilen iltainen Poirot elokuva loi muutamilla vedoilla noin 1930-luvun Englannista luokkatietoisen, hiearkkisen sekä suuret tuloerot ja omahyväisen eliitin käsittävän yhteiskunnan, joka kuitenkin toimii ja menestyy. Oli hämmästyttävää, kuinka luontevasti herra Poirot julisti lopuksi. – Etsivä Poirot ei ole kansakunnan asialla, vaan yksittäisen kansalaisen tukena.

     Hallitusohjelman yksityiskohtien selvittyä sen teksti ja henki tulevat kuvaamaan Porot-elokuvan väkevyydellä ja tarkkuudella suomalaisen yhteiskunnan tilaa ja arvoja. Leikkaus-sanat on korvattu uudistamisella, innovaatiolla, kokeiluilla ja dynaamisilla vaikutuksilla. Ohjelma on kansakunnan asialla eikä yksittäisen ihmisen tukena.

     PS. Herra Poirot noudattaa aina lakia. Sen sijaan hallitusohjelma saattaa nyt rikkoo sitä?

perjantai 5. kesäkuuta 2015

1589. Hallitusohjelman seuranta


     Raportin tärkeimmät ehdotukset koskivat hallituksen strategiasalkun käyttöön ottamista ja hallinnon rajojen yli meneviä ohjelmabudjetteja. Niistä valtiovarainministeriön edustaja oli työryhmää useaan kertaan kyllä varoittanut.

     Johtoryhmässä asioiden epämuodollinen ja luottamuksellinen käsittely antoi tarvittavan liikkumatilan niin, että sellaisissakin asioissa, joissa hallinnonalojen intressit törmäävät, oli mahdollista keskustella. Kokous ei tehtaillut kannanottoja, vaan mielipiteitä oli mahdollista tuuletta ilman, että pitäisi välttämättä päätyä johonkin yhteiseen näkemykseen.

     Hallitusohjelman seurannassa virkamiestason raportoidessa ohjelmasta kieli ja kiinnostuksen kohde olivat erilaisia kuin poliittisella tasolla. Epäkohtana oli myös, että asiat tulivat johtoryhmään sattumanvaraisesti ja keskustelu oli aina keskustelua eikä mitään välttämättä tapahtunut.

     Luontevasti toimivaa kommunikaatiota oli kokouksessa vaikeaa rakentaa. Mitä pitäisi raportoida? Hallitusohjelman koko kirjo detaljeineen vai saavutukset? Edellinen syntyi virkamiehiltä kevyesti, mutta tuotti poliittista tasoa uuvuttavan lopputuloksen. Jälkimmäinen tuotti helposti yleisluontoisen, ketään kiinnostamattoman tekstin. Oliko virkamiehillä rohkeutta raportoida toimeenpanon ongelmista ja takaiskuista, vai kerrottiinko vain menestystarinoita sulkien silmät muilta kysymyksiltä?

     Hallituspolitiikan yhteiskunnallisten vaikutuksien seuranta oli erittäin tarpeellinen ja vaativana tehtävänä.

     Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

1587. Opiskelijat, lapsiperheet ja eläkeläiset: lobatkaa henkenne edestä


     Hallitusohjelman kaikki yksityiskohdat selviävät toimintasuunnitelman valmistuttua. Täytyy kuitenkin huomata, että toimintasuunnitelmaa tarkistetaan muuttuvien tavoitetilojen ja olosuhteiden mukaan. Näin määriteltynä hallitusohjelma ei valmistu koskaan, vaan se on eräin osin jatkuvassa uudelleen muovautumisen tilassa. Sitä iteroidaan.

     Mutta jo nyt nähdään ja asiantuntijat ja jopa pääministeri ovat todennut, että hallitusohjelma suosii työntekijäpuolta ja yrittäjiä ja leikkaa suhteellisesti paljon pieni tuloisilta eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä.

     On myös sanottu, että Sipilän prosessiin eivät päässet vaikuttamaan lobbarit. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan siinä nimenomaan kuultiin lobbareita ja käytetiin heitä tekstien kirjoittajia.

     Matti Vanhanen ja Anne Berner ovat kummatkin Perheyritysten liiton entisiä toimitusjohtajia.  Yrittäjille tuli viiden prosentin verotuki.

     Entinen kauppaministeri Jyrki Häkämies lobbasi myös vilkkaasti Smolnan käytävillä. Tämän lobbauksen voi tehdä merkilliseksi se, että hän saattoi käydä lobbausneuvotteluja ministeriöin palkkaamiensa virkamiesten kanssa. On väitetty, että eräässä suuressa tuloluokassa verotus keveni. Kuka oli EK:sta silloin paikalla?

     Jukka Laaksonen on se kuuluisa pääjohtaja, joka ennen siirtymistään venäläisen Rosatomin johtajaksi, haukkui yhdysvaltalaiset reaktorit.

     Pääesikunnan entinen päällikkö meni Arabiemiraatteihin neuvonantajaksi, jne.

     Ne joilta, hallitusneuvotteluissa vain leikattiin, olivat jostain syystä lobbareita vailla olevat eläkeläiset ja opiskelijat. Tulos oli huono.

     OECD-järjestö samoin kuin Norja on ottanut tiukan kannan lobbausta vastaan. Se tuottaa juuri Suomen hallitusneuvotteluissa päätettyjä epädemokraattisia lopputuloksia.

     Hallitusohjelman sisältyessä suunnitteluprosessiin, jossa säännöllisin väliajoin seuraan tuloksia ja asetetaan uusi tavoitteita, tilanne on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti pahemmaksi suunnittelupöydissä neuvottelijoitta jääneille.

    Toisaalta koko asetelma on melkein ironinen, sillä poliitikot ja virkamiehet ovat juuri sitä varten, että he edustavat kansaa.


1586. Ettekö häpeä, ettekö häpeä, 1.6.2015 eduskunnassa


     Jos pitäisi lyödä vetoa siitä, oliko mainittu kokous eliitin vai eduskunnan, heittäisin kolikon eliitin puolesta. Tämä siksi, että eliitti lilmaisee perinteisten sääntöjensä mukaan sanottavansa fraaseina ja lausuu kuvittelemansa viisaudet tekoälynsä kaapuun punottuna.

Niin kuin monessa pitkän kokemuksen omaavissa demokratiamaissa, maaseudun kyläkeskuksista tulevat edusjatat asetetaan istumaan alasaleihin, alahuoneeseen ja syntyperäiset ylimykset, ylähuoneeseen.

Nyt syntyperäiset alaelittiin kuuluvat Arhinmäki ja V. Niinistö kaappasivat hetkeksi itselleen poliittisen vallan erään lajin, mediahuomion.

Molemmat, V. Niinistö ja Arhinmäki onnistuvat retorisesti hyvin. Onnistumishetkestä ei tarvitsekaan jäädä käteen kuin Sipilän Subbin ja  mainostamat kyltit: ”Näpit irti koulutusrahoista, ettekö häpeä, ettekö häpeä. Mitä tunnetta, paatosta, intohimoa, V,Niinisöllä ja Arhinmäellä olikaa.

Sipilä teki eliitin etikettivirheen ja samalla politiikkansa uskottavuutta syvän mokan.  Hän ei tee sitä toista kertaa. Hän katseli pelottava, tyrmistynyt ja epäuskoinen ilme kasvoillaan Niinistöä ja Arhinmäkeä heidän saarnatessa salille. Ilme oli sellainen, että sitä haravoin näkee kenenkään poliitikon kasvoilla eikä se tuo menestystä kenellekään.

Toinen pahempi virhe oli oma-aloitteisesti myöntää budjettiehdotuksen suosivan työssäkävijöitä ja kohtelevan kaltoin eläkeläisiä ja opiskelijoita.

Molemmat virhetyypit on helposti korjattavissa ja uutta ohjeistusta tulevaisuuden koitoksiin on jo varmaankin annettu.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

1584. Ministeri Lindströmin öinen uni


     Ministeri Jari Lindström heräisi säpsähtäen aamuyön valkeuteen. Hän oli unessa ensimmäisen kerran tajunnut, että ihmiskunnan tulvaisuuden pohdiskelu ei kuulunut enää hänen toimenkuvaansa. Samassa jokin oli hellittänyt miehessä. Ei tarvinnut enää nyrkkeillä varjojen kanssa niin, kuin ryhmyrin paikkaa raivatessaan. Miehestä tuntui, että hän oli tehnyt läpimurron omassa elämässään.

     Vaikka unet ovat unia, häntä kadutti siinä yksi kohta. Ministeri istui yhä vuoteen reunalla lattiaa tuijottaen. Hän oli vain todennut yöllä Soinille rauhallisesti ja neutraalisti. – Elämä on ihmeellistä. Mikä osa siitä, oli Soini kysynyt lähes vihaisesti.?

     Joka tapauksessa nyt Lindströmin isoon ääneen tuomat ajatukset julkisuuteen eläkemaksun palauttamisesta yritysten maksettaviksi ovat saaneet kolmikannan osapuolet raivoihinsa, paitsi Lylyn.

     Lindströmin ulos tulo oli niin räikeä ja täysin hallituksen tämän hetken herkkään työvaiheeseen sopimaton, että taustalla täytynee olla henkilökohtainen kalavelkojen maksaminen. Jos todella näin on, hänen ministeriuransa voi päätyä umpikujaan.