2191. Harkimon hanke kyykkää evoluution valtaan

     Harkimo ja kumppanit kirjasivat politiikkaa pitkään vaivanneet tunnetut ongelmat. Kukaan ei vielä tarkkaan tiedä, mitä he tarjoavat lääkkeiksi keskittyneihin valtapooleihin osallistumisen lisäämiseksi ja uskaliaimpien toiveiden mukaan päätösvallan delegoimiseksi. Näitä pooleja esiintyy kaikissa puolueissa enemmän tai vähemmän yksinvaltaisesti johdettuina sekä agendan laatimisessa että itse päätöksenteossa.
     Vaikka puolue olisi kuinka herkkäkorvainen Eija-Riitta Korholan mukaan (http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254283-hjalliksen-ilkea-ongelma) ajan mittaan ylimielisyyden kasvun myötä puolue alkaa laistaa kentältä tulevia ääniä ja vaatimuksia.

     Harkimon hankkeessa on olennaisesti uusia näkökohtia  Nuorsuomalaisten Risto E. J. Penttilän ja Tarkan 1980-luvun hankkeeseen verrattuna, koska silloin ei ollut sosiaalista mediaa eikä globalisaation uhkaa. Jo 1980 luvulla kuitenkin  havaittiin, että  millään iskuilla ei voitu upottaa kiilaa kokoomuksen oikean laidan ja markkinaliberalismin väliin.  Harkimon hanke on monisäikeinen. Sille ei voi löytää luontevaa vertauskohtaa 30 vuoden takaa, vaikka juuritavoite täsmää suurin piirtein: politiikan kansalaismielipidevaihdon avulla on tunnistettava vikkelämmin epäkohdat ja toimittava ripeästi niiden korjaamiseksi.

     Taika Dahlbomin kommenttikirjoitus ( https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005653019.html)  Lindströmin twiittiin, että ihmiset voisivat alkaa kommentoida jotain lukemaansa kirjaa ja näin käsitykset ja näkemykset kirjasta saisivat syvyyttä ja leveyttä ja jopa uusia tulkinoja. Jotain myös tämän kaltaisia metaforia voisi ajatella syntyvän, jos poliittisia kysymyksiä alettaisiin nostaa tälle Harkimon kaavailemalle alustalle lukijoiden kommentoitaviksi.

     Tästä on kuitenkin tavattoman pitkä matka, että alustan ”paras” sorvattu mielipide vaeltaisi, ei kutulohen tavoin, vaan ohjelmoidun prosessin avulla eduskunnan päätettäväksi.

     Tässä kohtaa on syytä sammuttaa  logiikan valo ja luotettava siihen, että evolutionäärinen kehitys astuu peliin mukaan. Tällöin monet vielä tuntemattomat tekijät ja vaiheet tulevat vaikuttamaan hankkeen lopputulokseen, joka lyhyellä  aikavälillä on vain välitulos. Ei ole varma, ovatko Harkimo ja kumppanit enää silloin vaikuttamassa edistykseen.

     Koska yhdistys ei voi harjoittaa liiketoimintaa, on pidettävä huoli, ettei yhdistys osta palveluja yritykseltä, jolla on kytköksiä yhdistykseen. Samoin pitää olla tarkka, että henkilörekistereiden tietoja ei käytetä muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen. Onnea matkalle, ei tuuria.

2190. Ovatko johtamistaidot synnynnäisiä

     Jos pääsisi seuraamaan sateliitin siiveltä, miten työyhteisöjä johdetaan maailman eri kolkilla, hämmästyisi. Idässä esimies voi olla kuin basso, ei tarvitse kuin olla sääntöjä noudattamatta. Lännessä pomo saattaa saada sääntöjohtamisessaan johtamisen puuskia, jossa alaiset ovat hetkittäin helisemässä itsensä ja johtajan kanssa.

     Meille suomalaisille on toistettu, että tehokas johtaja saa tuloksia yhteistyössä alaistensa kanssa. Tämä on kyllä niin keskimääräisesti sanottu, ettei siitä ei jää käytännön ohjeena mitään käteen. Johtajaa, joka tähän tyytyy, täytyisi tukistaa johtamisen perustarkoituksen ymmärtämättömyydestä. Eri tilanteet vaativat samalta ihmiseltä niin erilaisia esimiestaitoja, että mitään tarkkoja malleja on turha tyrkyttää. Päinvastoin, niistä voi olla jopa haittaa.

     Ovatko johtamisen taidot sitten synnynnäisiä? Tuskin sillä vain kolmanteen osaan ihmisen ominaisuuksista vaikuttavat merkittävästi perityt tekijät, mutta lapsuuden kokemukset saatava vaikutta. Tässä voidaan käyttää hyvänä esimerkkiä musikaalisuutta. Jos lapsi pääsee tai joutuu kuuntelemaan koko lapsuutensa ja nuoruutensa monipuolisesti musiikkia, hänestä tulee auttamatta musikaalinen. Aivoradat yksinkertaisesti muokkautuvat ja harjaantuvat käsittelemään erilasia sointuja, niiden yhdistelmiä ja rakenteita. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, vaan se on mikrotason evoluutiota. Toki alttius musikaalisuuteen voi periytyä, jolloin se muodosta hyvän lähtökohdan virtuositeetille. 

     Saman voi ajatella tapahtuvan myös ongelmien ratkaisemisessa, kriisien käsittelemisessä ja yleensä pulmista selviytymisissä, siis johtamisen peruselementeissä. Lapsi voi pakon saneleman joutua tällaiseen ympäristöön. Tällöin hän stressin alaisena joutuu löytämään keinot selviytymiselleen. Tämä ei välttämättä takaa vielä mitään, sillä jatkuva lapsuuden stressi voi aiheuttaa siinä määrin negatiivisia haittatekijöitä, että hyvät ominaisuudet eivät myöhemmin pääse esille. Mutta muutamat lapset selviytyvät stressaavasta ongelman ratkaisutaitoja kehittävästä lapsuudestaan, jolloin voidaan ajatella , että he ovat myös aikuisina hyviä ongelmanratkaisijoita. Jos vielä on käynyt niin onnellisesti, että tällainen lapsi on perinyt geeneissä alttiuden hyvän  johtamisen ominaisuuksille, meillä käsissä johtaja, joka viimekädessä on sitä varten, että hän ratkaisee loistavasti ongelmia.

     Joka tapauksessa johtaja joutuu seisomaan rajalla: Hänen täytyy olla suurimmaksi osaksi organisaation ja sen ympäristön reunalla. Kummalekaan puolelle ei saa pudota ja eikä huudella mitä sattuu.

2189. Poliittiset nimitykset palaavat kuin röyhtäisyt

     Vaalikeskustelut lähestyvät. Yksi varmimmista lupauksista on poliittisista virkanimityksistä luopuminen. Ne palaavat kuitenkin  kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamiseksi luetaan vaikka minkälaisia loitsuja , etenkin ennen juuri kohta vaaleja. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa olla este nimitykselle.

      Se on kannatettava lause. Ilman sitä puoluekaaderiin ei saada ihmisiä pyrkimään eteenpäin, ties mihin. Maanviljelijä Jari Koskinen puski itsenä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtajistoon ja täysin kokenut Johannes Koskinen teki saman tempun Lontooseen.

      Vaatimatonkin uratien avautuminen riittää varsin hyvin houkuttelemaan jäseniä puolueriveihin.

     Puolue odottaa soturiltaan palveluja. Soturi hyötyy ja puolue hyötyy soturin joutessa kiitollisuuden velkaa puolueelle.

     Jos poliittiset virkanimitykset todella lopetettaisiin, poliittinen järjestelmä saataisi järkkyä ja joutua sekasortoon, kun sillä ei olisi enää riittävästi palkitsemiskeinoja sotureilleen.

     Oikeuskansleri-instituution tulisi nykyistä paremmin selvittää nimitysten taustat ja puuttua de fakto poliittisen perustein tehtyihin nimityksiin.

     Oikeuskanslerin virasto on nyt vain liian lähellä prosessia nähdäkseen, mihin tilaan tässä on ajauduttu.

2188. Byrokratia – rakastettumme - on oikeusvaltion turva

Sanokoon Sipilän uusdosentit mitä tahansa, byrokratia on rakastettumme. Sen kaavojen mukaan meidät kastetaan, vihitään ja haudataan. 90 prosenttia siitä palvelee hyvinvointi- ja oikeusvaltiomme perustaa. 10 prosenttia siitä on niin vaikeasti kehitettävissä, karsittavissa ja yksinkertaistettavissa, että tähän osaan ei ole järkevää puuttua. Jos sitä jahdataan, joissain kohtaan voidaan puuttua kohtalokkaasti  kansalaisten ja yritysten yhdenvertaiseen kohteluun tai luodaan porsaanreikiä liike- ja yritystoimintaan.
Byrokratia on pahimmillaan kuin taikina. Kun siihen pistää sormensa, se sinne uppoa. Kun siitä vetää siletä pois, se venyy synnyttäen absurdeja rihmoja. Kun sitä leipoo tarpeeksi, saa mitä vain paitsi yhteiskunnan toiminnan sujuvoittavia elementtejä. Se on kuitenkin välttämätön joka päivittäisen leivän arina.
Nyt valtakunnassa on menossa suuri väärinkäsitys, jota media tukee ja levittää. Byrokratia on suuri syyllinen valtion velkaamme ja kilpailukykyymme. Sen kimppuun Sipilä hyökkää hallitusohjelmassaan ensimmäisenä askeleena karsia valitusoikeutta kaavoituksessa. Oikeusoppineet ärähtivät. Alkoholilain uudistuksessa byrokratiaa onnistuttiin karsimaan jonkin verran.
Oikein mitoitettu, rakenteeltaan mahdollisimman keveä ja koordinoitu byrokratia tukee oikeusvaltiossa elävien ihmisten ja siinä toimivien yritysten ja yhteisöjen oikeusvarmaa ja tehokasta  toimintaa. Se luo turvallisuutta virkavallan mahdollista mielivaltaa vastaan.
Jos haluaa olla oikein ankara, jokaiselta, joka sanoo, että byrokratiaa on purettava, pitää edellyttää, että hän kertoo, mikä puretaan, mitä siitä seuraa ja pitääkö luoda uutta byrokratiaa. jotta ensin uudistettu byrokratia toimii.
Byrokratian purkajat voisivat aloittaa apteekkiluvista, koska niiden purkuyrityksistä on kymmenien vuosien kokemukset. Miksi asianmukainen suomalainen lääkäritutkinto (lääketieteen lisensiaatti) ei anna oikeuta harjoittaa lääkäriammattia, vaan tarvitaan lupa harjoittaa ammattia. Valvonta voitaisiin turvata toisinkin.
Leipurit tietävät, kuinka tärkeää on, että taikinassa on oikea sitko. Nyt byrokratian modernisoijien on myös löydettävä pitävä, muttei liiaksi sitova sitko byrokratian taikinaansa. Tällöin kansalaiset ja yritykset ja yhteisöt saavat turhat kiemurat välttäen jokapäiväisen leipänsä.

2187. Huippujen tavoittelemisesta urheilussa on luovuttava

     Huippu-urheiluyksikön johtajavalinta on ollut mediassa esillä kuukauden päivät.  Marko Lempinen kommentoi myös aihetta Urheilulehdessä 15.3.2018 jutullaan, jonka mukaan Mika Kojonkoski on kieltäytynyt ja vahva ehdokas Mika Lehtimäki on vetänyt paperinsa pois viime hetkellä. Viimeisimmän tiedon mukaan virkaa on hakenut Tanskan huippujen tuottaja Michael Andersen (https://yle.fi/urheilu/3-10120581).
     Lempinen antaa ymmärtää yleisen johtamisilmapiirin ja työilmaston huonontuneen Olympiakomiteassa ja  huippu-urheiluyksikössä, koska terveysliikuntavaikuttajien aseman on vahvistunut samalla kun huippu-urheilijaväki on kokenut menettäneensä vaikutusmahdollisuuksiaan.
      Suomi on pudonnut kauaksi muiden pohjoismaiden huippu-urheilun tasosta. Jopa niin kauaksi, että on aiheellista käydä keskustelua, mistä tämä johtuu ja sen perusteella päättää huippu-urheilunasemasta yhteiskunnassa. Mihin me tarvitsemme huippu-urheilua? Voiko nyt kaavailtu Michael Andersen tuoda apua tilanteeseen?

     Kun perehtyy OKM:n hallinnon laatimaan  Valon Ry:n tarkastusraporttiin 29.5.2017 (http://minedu.fi/documents/1410845/4827351/Valo+Ry+tarkastusraportti+ja+perintäpäätös+2017/2effc5dc-62be-4f99-9645-563e315e1a8c/Valo+Ry+tarkastusraportti+ja+perintäpäätös+2017.pdf), voi tehdä tärkeitä ja jopa tyrmistyttäviä havaintoja nykyisen Olympiakomitean komitean tulevista haasteista kehittää hallintonsa hyvän hallinnon tasolle. (Olympiakomitea ja Valo ovat yhdistyneet.)

     Valon toimita on ollut hyvin pirstaleista ja hankkeet suuruudeltaan hyvin vaihtelevia, nollaa pilkku kahden henkilövuoden työpanoksesta kymmenien henkilöiden projekteihin. Samassa suhteessa vaihtelee sisällöllinen kompetenssin vaatimukset. Rahoitus on vieläkin pirstaleisempaa ja monimutkaisten järjestelyin organisoitu (junailtu).

EsimerkkejäKun Valon piti vähentää henkilökuntaa, henkilö otti virkavapaata Valosta ja meni töihin Valon yhtiöön Suomen Kunto ja Virkistys Oy:öön tehden työn sen työntekijänä. (http://minedu.fi/documents/1410845/4827351/Valo+Ry+2017+Sivut+12-21). Avustuksen saajan ei voi aina osoittaa, miten kulut ovat aiheutuneet avustettavasta toiminnasta. Toistuu kuvio, missä Valon henkilö X tilasi työn Suomen Kunto ja Virkistys Oy:n henkilöltä Y ja myöhemmin Y teki toisen tilauksen X:ltä. Henkilön palkka oli 62000€/v ja matkakulut 45000 €/v puutteellisin ajopäiväkirjamerkinnöin. Eräs suora lainaus: ”Näin ollen tarkastuksen perusteella seuraavien yhtiöiden laskutusten kohtuullisuutta ei ole voitu todentaa: Pearco Oy, Story ofSports Oy, Hego Finland Oy, Silenzius Oy, Local Crew Oy, Janin Paja Oy, Kerko Sport Oy, Share Tastes & Events Oy, Cursor Oy ja lcefitness Ehf.” http://minedu.fi/documents/1410845/4827351/Valo+Ry+2017Sivut+70-77

     Varoituksen sanoina voin kertoa oman erehdykseni pikkuprojektien antamisesta erillisrahoituksella työntekijälleni. Hetken päästä ovellani oli jono työntekijöitäni pyytämässä samankaltaista hanketta. Menettely piti lopettaa siihen paikkaan, koska muutoin koko työyhteisö olisi mennyt sekaisin.

     Kaikkeaan Valossa oli runsaasti tällaisia sekaisin meno paikkoja, tarkastajan termein ns vaarallisia yhdistelmiä. Kilpailutus oli epämääräistä, koska tuottajayhtiöiden omistajia ei välttämättä tiedetty ja piirien ollessa pieni oli vaikeaa taata saatujen tarjousten tietojen vuotamista kilpaililoille. Saatettiin perustaa pieni yhden henkilön selvitysryhmä tuottamaan vaatimaton raportti ikään kuin palkanlisänä. Saatettiin maksaa palkkaa työstä, mikä kuului virkatehtäviin, koska muillekin oli tehty niin. Useissa laskuissa ei ollut päivä määriä. Pahimmassa tapauksessa tilaaja, tuottaja ja laskun hyväksyjä oli sama henkilö tai ainakin sama taho.

     Yllä olevassa en syytä ketään vilpistä tai laittomuuksista. Mutta jos Olympiakomitea saadaan huipputason johtajan, olympiakomitean hallinnon taso on saatava vastaamaan hyvän johtamisen edellyttämää tasoa. Muutoin uudelta johtajalta syödään maata jalkojen alta ja on suuri vaara, että johtaja epäonnistuu Suomen huippu-urheilun tason nostamisessa. Täytyy myös huomata, että repaleinen avokätisesti raha-asioihin suhtautuva ja suosikkijärjestelmä lamaannuttavat muiden työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista pitkäjänteiseen työhön.

     OKM ja Olympiakomitea tekevät oikein pannessaan hallintonsa sellaiseen kuntoon, joka takaa mm avoimuuden, lain mukaisen, tarkan ja huolellisen kirjanpidon tarkastuskelvollisin tosittein ja kirjapidon ohjeiden noudattamisen ja kirjanpidon tarkastuksen, läpinäkyvän kilpailuttamisen, työaikakirjanpidon ja ajopäiväkirjan pitämisen jne. Tämän saavuttamiseksi kannatta sietää satunnaista pilkkaa nipottamisesta. Jos OKM ja Olympiakomitea eivät saa urheiluhallintoaan hyvän hallinnon edellyttämälle tasolle, tämä nousee vääjäämättä esteeksi saa suuri yleisö ja sponsorit huippu-urheilulle myönteiseksi.

2186. Muutosjohtamista pakolla

     1980-luvulla Patentti ja rekisterihallitus oli ajautunut kriisiin, jossa 60000 kaupparekisteri-ilmoitusta oli käsittelemättä ja ruuhka vain kasvoi. Yritykset joutuvat odottamaan yritystensä rekisteröintiä 10 kuukautta, joten käytännössä rekisteri ei toiminut ilman kiirehtimishakemusta. Sen lisäksi, että laarin pohjalla olevat ilmoitukset eivät liikkuneet mihinkään, se loi virastoon väärinkäytöksille alttiin maaperän.

     Kauppaministeri Suominen piti viraston johdolle monta puhuttelua lyhentää käsittely aikoja kolmeen kuukauteen ja eduskunnan puhemies Ahde oli kahdella kirjeellään vaatinut rajuja muutoksia.

    Ruuhka vain kasvoi, koska ruuhka kasvattaa itseään papereiden etsimisen ja tiedonkulun vaivannäön lisääntymisenä ja yleisen sekavuuden runsastumisena.

     Perimmäinen syy ruuhkaan oli se, että alunperin hyvin toimiva manuaalien järjestelmä ei kestänyt pikku hiljaa tapahtuvaa ilmoitusmäärien lisääntymistä. Kamelinselän lopullisena taittaja oli 1980-luvun hurja yritysten kasvu sekä muut ilmoituksia lisäävät yhtiöjärjestelyt.

     Valtiovarainministeriö pyysi minua tulla purkamaan ruuhkaa suurilla valtuuksilla. Jos en onnistuisi siinä olisin merkitty mies, mutta se ei painanut mitään sen rinnalla, jos kaupparekisteri kaatuisi ja nousussa oleva talous saisi väkevän jarrumiehen kaupparekisteristä. Oli pakko onnistua.

     Sitä mitä seuraavaksi kerron, ei ole kaikilta osin kunniaksi minulle ja heti on todettava uudestaan, että minulla oli VM:n ja  rekisterin keskeisten vastuuhenkilöiden tuki.

     Kun menin virastoon huomasin, että rekisteri oli kuin suuri putki, johon ilmoitukset kaadettiin jonkinlaisten käsittelysääntöjen ohjaamina. Sen jälkeen oli hyvin vaikeaa tietää, missä mikin ilmoitus oli. Joskus niitä etsittiin kissojen koirien kanssa.

      Ministeri Suomien kutusi taas minut puhutteluun ja kuulleessaan käsittelyajan olevan kahdeksan kuukautta, viittasi kintaalla kaikille keittämisponnisteluillemme. Poistin synkkänä Espan vilinään.

     Ministerin jatkuvista moitteista huolimatta jatkoimme työtämme jakamalla reksiterin neljään yhtä suureen osaan ja kullekin tavoitteet, joita seurattiin. Se auttoi jonkin verran, mutta sanktioiden puuttuessa tavoitteista jäätiin. Monet ajattelivat, että mitä väliä, vaikka tavoitteita ei saavutetakaan, virkaahan tässä hoidetaan.

 Sitten sattuma astui peliin. Jouduin pitämään pääjohtajan sijaisena esityksen Finlandiatalon Palvelupäivillä palvelujen kehittämisestä virastossa. 400-päisen kuulijakunnan joukossa oli myös pääministeri Holkeri ja Suomen kuvalehden toimittaja S. Lamberg. Jossain vaiheessa esitelmääni tulin sanoneeksi, että ruuhka puretaan, jos virastoon saadaan tulospalkkaus. Lamberg teki asiasta lehteensä jutun.

     Tulospalkkauksen saaminen PRH:n huonon maineen takia oli aiemmin osoittautunut täysin utopistiseksi. Mutta virastoa olimme pikkuhiljaa siitä ulos päin meteliä pitämättä kehitettäneet. Meillä oli nyt hyvä toimistokohtainen budjetointi- ja seuranta järjestelmä, jolla eri toimistojen tuottavuutta voitiin verrata henkilön tarkkuudella.

     Kutsuin henkilöstön läheiseen Aleksanterin oopperataloon ja ilmoitin propagandistisesti, että jos he viilaavat toimistot priimakuntoon käsittelemään ilmoituksia, he saavat mojovan tulospalkan. Kaikki innostuivat, mutta ongelma oli, ettei VM työmarkkinalaitos ollut vielä kuullutkaan meidän tulospalkkaushankkeesta.

     Olin varma, että jos se hyväksytään ruuhkat purkautuvat. Onnistuin jukertamaan monisivuisen kaavioita ja taulukkoja täynnä olevan esityksen työmarkkinalaitokselle lausunnolle. Viikon päästä sieltä soitti esittelijä ja kysyi jotain sivuseikkaa.

     Seuraavana päivänä minut kutsuttiin esittelemän se laitoksen johdolle. Tilanne oli kummallisin kokous, johon oli milloinkaan kutsuttu. En ehtinyt kuin istahtaa vastapäistä tuimaa valkotukkaista miestä, kun hän sanoi ”hyväksytty”. minkä jälkeen minut ohjattiin ulos.

     Tämä jälkeen ruuhka alkoi purkaantua ryminällä ja käsittelyajat laskivat vuodessa pariin viikkoon.

2185. Maahanmuuttopolitiikan kurilinja on kiristynyt

     Maahanmuuttopolitiikkaan on tullut kurilinja, jota tuetaan harmaan talouden orjunnalla. Taannoinen A-studio ei jättänyt enää mielikuvitukselle tilaa, miten hallituksen harmaan talouden torjunta kurittaa maahanmuuttajia . Venezuelakin on nyt turvallinen maa.
     Ohjelmansa poliisitarkastaja Tarmo Lamminaho moneen kertaa täsmensi, että pitsa on kaikkien tuntema ja nauttima ruoka. Sen tuoterakenne on yksinkertainen ja valmistusprosessi selkeä. Poliisin harmaan talouden torjuntayksikkö on tiedottanut mm, somessa, että jos kansalainen kadulla törmää kuuden euron pintaan hinnoiteltuihin pitsoihin, kansalainen voi ilmoittaa siitä poliisille. Näin kansalaiset voivat osallistua laajassa rintamassa harmaatalouden torjuntaan.
     MARA:n tj. Timo Lappi nyökytteli vieressä. –  MARA ei tutki harmaata taloutta, se vain on mukana selvittämässä kuuden euron pitsan kulurakennetta ja valmis ilmoittamaan siitä poliisille hamaan talouden kitkemisen edistämiseksi. Pitsa on kohteena siksi, koska sitä syödään yleisesti ja hintarakenne on helppo selvittää.
     Lappi suhtautui nihkeästi yleisesti myydyn 7,90 euron aamubuffetin hintarakenteen selvittämiseen. Hän myönsi, että hinta tuntuu pieneltä eteenkin, kun otetaan huomioon, että siihen kuuluu lihapitoisia lisukkeita ja annosta voi santsata. Mutta ei siinä ole mitään hämärää. Pitsoissa on.
     Lopuksi poliisitarkastaja Lamminaho korosti, että viime vuonna harmaan talouden rikoshyötynä saatiin 43 miljoona euroa.
     Yllä oleva keskustelu ja sen kannanotot antoivat hallituksen harmaantalouden torjunnasta absurdin kuvan, olkoonkin, että ohjelmassa ei tullut täysin ilmi, mikä torjunnan kokonaisuus on. Maahanmuuttajien harjoittama ravintolabisnes on harmaan talouden suurinn ongelma ja siinä keskiössä on pitsa.
     Tässä kohtaa on parasta olla nauramatta, muutoin voi haljeta.
     Kun samassa ohjelmassa käsitellään harmaan talouden kuuden euron pitsaa ja harmaantalouden 43 miljoonan rikoshyötyjä, vertailuparit ovat kuin kirppu ja norsu.
     Onko todella tarkoitus niin, että kansalaiset ilmiantavat kuuden euro pitsan valmistajat ja valtion kirstuun kilahtaa kymmeniä miljoonia euroja. Ja edelleen, milloin kansalaista on tehty harmaan talouden torjunnan työntekijöitä.
     Harmaatalouden viime vuosien suurimpia paljastuksia ovat olleet asfalttialan ja metsäpuun hankinnan kartellien paljastumiset ja siitä seuranneet tuomiot satojen miljoonien eurojen korvauksiin kunnille ja metsänomistajille. Muiden muassa Vantaa kaupungin kaavoituksessa on paljastunut vakivia väärinkäytöksiä. Näillä ei ole mitään tekemistä kuuden euron pitsojen kyttäämisen kanssa, mutta tällaisiin väärinkäytöksiin harmaantalouden tutkijoiden tulisi keskittyä.
     Eiköhän siitä ole jo saatu tavoiteltu propagandahyöty, jonka piti näyttää, kuinka aktiivisesti ja määrätietoisesti hallitus on toiminut harmaan talouden kitkemisessä, vaikka se vähentää sieltä ensi vuonna 60 henkilötyövuotta.