2444.Finanssivalvonta suurpakkien asialla pienasiakkaiden vaivana

     Finanssivalvonta on eduskunnan alainen yksikkö. Pelkistäen sen tehtävänä on valvoa finanssi-instituutioiden toiminnan lainmukaisuutta. Perustuslaista aseuraa, että kohteita valvoessaan sen on toimittava yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti valvottavan koosta riippumatta. Päivän HS:sta (https://www.hs.fi/talous/art-2000006526882.html)

käy ilmi, miten suuret finanssiyhtiöt ottavat pulmissaan suoraan yhteyttä finanssivalvonnan pääjohtajaan saaden neuvon toimia luovasti.
     Tämä on analoginen esimerkiksi sille, kun pyromaani ottaisi etukäteen yhteyttää KRP:n johtajaan neuvon saamiseksi seuraavaan tihutyönsä. Onneksi tämä on vain analogia, mutta se vie uskottavuutta viranomaistyöhön.
     On myös toinen esimerkki. Eräs kansalainen alkoi keräämän netissä nimilistaa henkilösisä, jotka mahdollisesti haluaisivat vaihtaa vakuutusyhtiötä. Ei siis myydä vakuutuksia. Finanssivalvonnan kuultua aikeista se pyytämättä ja yllättäen otti kansalaiseen yhteyttä kieltäen ilman meklarin mukaan ottamista listan perustamisen. Siis henkilö ei saa kerätä listaa vakuutusyhtiön vaihtamista harkitsevista henkilöistä ilman meklaria. Tässä finanssivalvonnan toimita on ollut ilmeisesti lain vastaisesti. 

2443. Lausumaton fundamentti, kukin pysyköön lestissään

     Kun koin olevani porukkaa, joka ymmärtää, mitä elämä on. Hetken tätä viisautta pohdittuani ajatuskoneeni herpaantui ja päätin alkaa olla taas tavallinen ihminen. Se ei ole helppoa.  Silti paljon vähemmälle on jäänyt henkilön ammattitaidon ja kyvykkyyden huomioon ottaminen laajemmassa ympäristössä. Työyhteisön pohjavirroissa voi madella lausumattomana fundamenttina, että kukin pysyköön lestissään. Tämän fundamentin pintaan nouseminen tukahdutetaan räikeimmissä tapauksissa henkilösuhteisiin perustuvilla ura nousuilla ja lisäpalkkioilla eikä osaamisella ja ammattitaidolla.

     Aivan hyvääkin tarkoittavissa esimiesalainen keskusteluissa ei tule aina esille alaisen todellinen osaaminen, vaan vain se osaaminen, jota alaisella on mahdollisuus käyttää annetuissa tehtävissä ja toimenkuvissa. Alaisen täysimääräisten kykyjen hyväksikäytölle ei anneta mahdollisuuksia. Tätä ilmiötä voidaan kutsua osaamisen deflaatioksi. Eli toisessa ympäristössä sillä osaamisella saataisiin paljon enemmän aikaan.
     Jos henkilö huomaa oman kykyjensä deflatorisen käytön, hänen kannattaa kiireen vilkkaa pohtia työuransa nykytilaa. Täytyy kuitenkin ymmärtää, etteivät kaikki edes tajua tätä tai toisilla kyvyt ovat jo maksimaallisesti käytössä, toisilla jopa kykyjen yläraja on ylitetty. Joka tapauksessa hyvin usein työntekijä päätyy tilaan, jossa hän on vuosikymmeniä toiminut samassa organisaatiossa ja samalla sektorilla koko työuransa tulematta kenenkään mieleen, että kyvyt riittävät paljon enempään ja parempaan

2442. Avoin yhteiskunta, sen avoimet joukot ja presidentti

     Arkisessa kielenkäytössä avoin yhteiskunta tarkoittaa yhteiskuntia, jotka omaavat kaikki demokraattisen valtion elementit. Perusta on vallan kolmijako. Se käsittä sanan- ja kokoontumisvapaudesta lähtien kansalaisten tasavertaisiin oikeuksiin ja kohteluun saakka. Avoimuutta kuvaa hyvin vapaa matkustaminen ja elinkeinon harjoittamisen vapaus.
     Topologisessa avaruudessa avoimella joukolla on analogia avoimeen yhteiskuntaan. Topologisen avaruuden joukko on avoin, jos sen jokaisella yksiköllä on ympäristö, joka kuuluu tähän joukkoon.
     Tämä määritelmä sopii yllättävän hyvin myös hyvin toimivaan yhteiskuntaan.  Silloin jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on vain sellaisia verkostoja, joiden jokainen jäsen kuuluu yhteiskuntaan. Tämän pitäisi näkyä myös politiikassa. Poliitikko ei saisi kuulua joukkoon, jolla on yhteiskunnan ulkopuolisia jäseniä. Tämä koskee kaikkia poliittisia toimijoita.

2441. Olkoon mottomme: elämässä askel eteen päin

     Mielikuvituksissa tai paperille kirjoitettuna luvut 1, 2, 3, 4, jne näyttävät muodostavan jatkuvan jonon. Se ei kuitenkaan ole jatkuva, sillä jatkoimmepa sitä mihin lukuun saada siinä on jatkuvasti ykkösen mittainen katkos. Sarjan tihentäminen ei auta, sillä aina on edessä katkos. Lumivyörykään ei ole yhtenäinen virta. Vasta maaginen vesi H2O muodostaa yhtenäisen virran. Kos piirretään jana, sen pisteet muodostavat jatkuvan viivan. Tämä siksi, että jos taikasauvalla janasta merkitään yksi piste, niin kaikki janan muut pisteet ovat siitä askeleen päässä. Askeleen suuruus kyllä vaihtelee, mutta aina on olemassa askel taakse- ja eteenpäin. Olkoon mottomme elämässämme askel eteen päin.
     Tästä voidaan mennä hieman abstraktisempaan näkökulmaan tarkastelemalla suoran yhtälöä y= ax+b. Se on jatkuva, koska sen jokaisen pisteen ympäristössä on ainakin yksi toinen suoraan kuulua piste. Tämä on helppo todistaa vastaväitteellä väittämällä, että suoralla on piste d, jonka ympäristössä ei ole yhtään suoran y = ax+b pistettä. Sijoittamalla yhtälöön y = ax + b  x:n paikalle d saadaan y = ad + b. Vähentämällä yhtälöt toistaan saadaan 0 = ax – dx, sievennetään ja saadaan 0 = x(a – d). Tämä yhtälö pitää paikkansa ainoastaan ja vain jos x = 0 tai a = d. Tästä seuraa, että d on suoralla y= ax + b. Se ristiriidassa oletuksen kanssa.

2440. Kun hallinnolle annetaan kollektiivisen totuuden sävy

     HS:n vieraskynässä tänään (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006519735.html) professorit Lena Näre ja Markus Jäntti arvostelivat Suomen hallinnon tulosohjaus- ja tulosjohtamismenettelyä. Suomessa se perustuu tulostavoitteiden asettamiseen tuloneuvottelujen- ja keskustelujen avulla sekä tavoitteiden seurantaan. Se on prosessi.
     Kirjoittajat sanovat ”Johto uskoo tietävänä kansalaisia ja organisaation työtekijöitä paremmin, mikä on tuloksellista toimintaa. Tulosjohtamisessa ei välttämättä luoteta työntekijöiden ammattitaitoon ja etikkaan. Mittarit mittaavat toimintaa.
     Ruotsissa kehitetään luottamusperusteista julkishallintoa. Se korostaa viranomaisten yhteistyötä ja vapautta hyödyntää ammattitaitoaan yhteisiä toimintatapoja kehitettäessä. Keskiössä on kokonaisvaltainen organisaation kehittämien lyhyt jänteisten mittariperusteisen mikro manageera misen sijasta.
     Kirjottajat ammentavat tekstejään paikka paikoin sana-arkkunsa provokatiivisrsta osiosta ja siitäkin väärin. Suomessa käynnistettiin 1990-luvulla laajalla rintamalla hallinnon johtamisjärjestelmien uudistaminen. Momenttipohjaista TMAE:ta väljennettiin. Tämä mahdollisti tulosohjauksen ja tulosjohtamisen kehittämisen ja käyttöönoton. Edellinen on eri hallintotasojen välistä ja jälkimmäinen virastojen sisäistä johtamista. Tämä on tärkeä jako. Edellisessä ministeriö ja virasto neuvottelevat tulosneuvotteluissa tulostavoitteet ja niiden seurannan. Jälkimmäisessä sama tapahtuu viraston sisällä.
     Tulostavoitteet on osin mitattavia osin evaluoinnin varaisia. Vaikuttavuustavoitteiden mittaamisesta otamme ruotsalaisilta mielellämme ohjeita vastaan. Suomen hallinnossa ei keskitytä vertaisarviointien kirjoittamiseen eikä paperein pyörittämiseen. Olemme myös Suomessa havainneet, että tulojohtaminen ei tuota tavoiteltuja saavutuksia. Niinpä kehitämme sitä jatkuvasti yhä paremmaksi.
     Kirjoittajat toteavat. että luottamusjohtamisen keskiössä on organisaation kokonaisvaltainen kehittäminen. Tämä oli jo 1986 osa suomalaista virastojohtamista, kun virastoanalyysien hyödyntäminen aloitettiin. Tämä on ennen kaikkea kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeista lähtevää johtamista.

2439. Paksua vyötäröään mittaava mies ei kestä mitään arvostelua

     Mediassa puhutaan nyt korona aikana kuntoilusta ja vanhusten liikkumisen tarpeellisuudesta. On helppo yhtyä näihin teemoihin. Vikaa on varmaankin itsessä, koska lukiessaan aiheista tulee jotenkin monimutkainen olo. Se varamakin johtuu siitä, että aihetta käsittelevissä teksteissä liikunnasta tulee mieleen raamatullinen raataminen ja pakonomainen taistelu terveytensä puolesta.
     Tämä ei ole missään nimessä median vika, vaan pahan omatunnon, joka morkkaa paisunutta vyötärön mittaa. Kyllä naisen ja miehen on tämä äänetön pilkkaaja kestettävä, sillä jossain vaiheessa on jonkin sortin kehon rasittaminen aloitettava. Tässä yhteydessä ei kannata edes mainita kuntoilun tuomaa mielihyvää, sillä morkkiksessa ihminen tällä alueella ei kestä mitään.
     Siispä esiin nuoruusajat, Joillekin sieltä ei löydy kuntoiluun mitään motivoivaa. No ehkäpä kuitenkin se ainainen viimeiseksi valittavaksi jääminen joukkuevkokoonpanoa valittaessa voisi aikuisiässä kääntää asenteeksi: ”Minä menen kuntoilemaan, milloin haluan”.

On myös niin, että joka on jo nuoresta asti urheillut, hänelle on helppoa ja luontevaa ryhtyä kuntoilemaan vanhemmalla iällä. Parasta kuntoilua on se, joka on jo tehty. 

2438.Pahempaa kuin Hercule Poirotin naiskähmintä

     Joka liikkuu paljon, näkee läheltä. Tämä fraasi koski valtionhallintoa, mutta myös muita hallintoja kunnallisista yksityisiin. Seminaariruljanssin kulta-aikana 1970-luvulla tämä saavutti huippunsa. Kyse oli eri sukupuolten välisistä seksuaalisväritteisistä käyttäytymisrooleista aina intimpiin suhteisiin saakka.
     Seminaarin vetäjän oli suhteellisen helppo havaita, miten parit alkoivat hahmottua tavallisin parin muodostuskeinoin katsein, hymyin, istuinpaikkaa vaihtamalla jne, Saattoi olla niinkin, että seminaarin lähtö oli parin yhteinen päätös.

     Jos tuli kumppanilta torjunta, istumapaikka siirtyi kauemmaksi ja hymy sameammaksi. Kun pari istuskeli baarissa ilta myöhään ja alkoi olla yhteisiä poissaolo aamuja, vetäjä korosti kaikilla olevan samanlainen velvollisuus olla aamulla paikalla, vaikka oltiinkin metsäseudulla.

     Totuuden nimissä on sanottava, ettei parileikki kovin yleistä ollut, mutta kuitenkin niin tavallista, että kerran kahdessa kuukaudessa jokaisessa viikon metsäseminaarissa oli ainakin yksi tapaus. Kerran vuodessa oli niin huomiota herättävä osin viinan huuruilla viritetty kohtalon pari, heidät piti lähettää pois. Ikuiseksi arvoitukseksi jäi, mihin he poistuivat. Erään insinöörin kerran kommentoitua kaljoissaan apukustannuspaikkaa apukouluksi, sai lähteä selvemmille vesille.