2202. Hallituksen säkeistä putoavat kaikki jyvät ennen myllylle pääsyä

     Tämä kertoo karusti sen, että Sipilän hallitukselta on yhteiskunnallinen aspekti hukassa. Se on sen takia haukassa, koska siitä ei haluta välittää. Tämä tulee esille sotepäätösten luikertelevuudessa, mikä huomaavat kaikki, muttei hallitus ei itse. Sotessa hätäpäissä tehtyjä linjauksia ei voi edes viisas harakka seurasta ilman tanssahtelua.
     Kun naapurin Matti heittää onkensa yhteiseen mökkijärveemme, hänellä enemmän aspektia siihen, miten suuret hankkeet tulisi hoitaa, kuin hallituksella on käsitystä puuhistaan kansan parhaaksi soteasioissa. Hallitusansanedustaja noudattaa vain puolueen käskyjä ja niiden intressiryhmien etuja, joilta on saanut vaalitukea ehdolla, että ajat heidän etuja.
     Siksipä kansanedustajalta vaaditaan sellaisten yhteiskunnallisten prosessien ja yhteiskunnassa tapahtuvien virtaisten tunnistamista, jota vaikuttavat tapahtumiin ja vietä kehitystä havaittuihin suuntiin. Tämä puolestaan edellyttää heiltä sellaisten keinojen tuntemista ja käyttämistä, joilla asiat tulevaisuudessa voidaan järjestää  tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla.  Tämä vaatii yhteiskuntapoliittista ymmärtämistä ja tähän perustuvia tekoja eikä pikkupolitikointia.
     Soteratkaisu on malliesimerkki siitä, kuinka luikerteleva suuresta uudistuksesta tulee, kun vallassa oleva poliittinen klikki taustaryhmineen vie askareitaan eteenpäin. Meno on kuin entisellä rengillä, joka valitteli, että isäntä oli sitonut säkkien suut huonosti, koska oli pitänyt viisi kerta sitoa ne uudestaan myllymatkalla. Nyt näyttää, että hallituksen kelkasta putoaa kaikki jyvät enne myllylle pääsyä, mutta mylly panna silti käyntiin.

2201. Kun mikään ei kiinnosta

     Kuka tahansa voi vaipua tällaiseen mielentilaan, jossa mikään ei kiinnosta. Jos siihen putoaa nopeasti, siihen löytyy yleensä syy. Ikävä tapahtuma lähipiirissä tai työelämässä saa ihmisen kyllästymään ja olla tarttumatta mihinkään ponnistelua vaativaan tehtävään. Tämä yleensä korjautuu, kun tapahtumasta kuluu aika ja mieli vapautuu ikävän tapahtuman vaikutuksista uusiin asioihin.
     Tilanne on toinen, kun ihminen vaipuu vähitellen olotilaan, jossa mikään ei kiinnosta, ei työ, toiset ihmiset, matkustelu, vapaa-aika, ei mikään.
     Kuvatusta tilasta voi päästä irti kotikutoisin keinoin ilman ulkopuolista ammattiapua.
     Ensimmäinen askel on, että pysyy kiinni lähiomaisten tai lähipiirin askareissa oleskelemalla niissä vain mukana ilman mitään roolia tai päämäärää. Tämä estää eristymisen muista, mikä on hyvin vaarallinen tie ja saattaa johtaa enemmän tai vähemmän omiin ajatuksiin vaipumiseen. Täytyy huomata, ettei se ole omiin ajatuksiin uppoutumista, silla uppoutuminen edellyttää aktiivista ajatustoimintaa ja puolestaan se johtaa yleensä johonkin vireään tekemiseen. Vaipuminen omaan tylsäkatseisen luotaan työntävän habituksen on eri asia ja vaarallista kuten jokainen voi ymmärtää.
     Toisena keinona on ottaa vanhasta harrastuspakista se, joka on ollut aiemmin kaikkein kiinnostavin ja rakkain. Jokaisella on varmaankin tällainen varasto ja sieltä löytyvä harrastus. Pakki kannatta käydä mielessä läpi ja ottaa sieltä se yksi laji. Se voi olla mitä tahansa kuten urheilulaji, keilailu, golf, lukemien, kirjoittamien, soittaminen, musisointi. jne. Tietysti olisi hyvä, jos siinä pääsee mukaan toisten joukkoon lajiaan toteuttamaan. Yksilölaji voi olla yhtä hyvä, sillä siinä voi tapahtua kuin itsestään jokin selittämätön mielen kohottautuminen. Hupsista minähän olen nero.
      Kolmas keino on mennä jonkun hyvän ystävän tai kaverin luokse, jolle ei tarvitse liikoja selitellä olotilaansa. Pieni porinatuokio kupin ääressä voi saada pilvet väistymään taivaalta. Puhelimen avulla tällainen tuokio järjestyy hetkessä. Tässä korostuu erityisesti ystävien merkitys oman pääkopan näkymättömässä hoidossa. Ystäviä pitää olla. Yksikin hyvä ystävä riittää.
     Neljäs keino on vaativin. Jos pystyy käymään läpi, analysoimaan vaikka aikajärjestyksessä hyvät ja otolliset tapahtumat, joita elämässä on ollut, ja projisoimaan niitä siihen, mitä on saavuttanut, yleensä päätyy pitkästi plussan puolelle. Tällöin se saamattomuuden tila, missä ollaan, tuntuukin mitättömältä, ettei jopa naurettavalta. Tässä psyykataan pääkoppa kuntoon.
     Jos nämä keinot eivät auta, pitää ehdottomasti kääntyä ulkopuolisen ammattiauttajan puoleen. Ei saa jäädä pitkäksi aikaa olotilaan, jossa tyhjäkatseisena elelee mistään kiinnostumatta.      

 i

2200. Jääviysveikot ja esteellisyysesterit syövät pöydistämme maakunta- ja sotepidoissa

     Maakuntahallituksen sisään voidaan muodostaa konsernikeskus, joka ohjaa ja johtaa alaisia yksiköitä konsernijohtamisen keinoin. Sille jää kuitenkin runsaasti konsernijohtamiseen kuulumattomia tehtäviä, jotka ovat joko sisäisiä tehtäviä (kehittäminen, asiantuntijapalvelut tai organisaation rajan ylittäviä tehtäviä (lupa-asiat). On nyt huomattava, että sen pohtiminen, onko tehtävällä ulkopuolisia ulottuvuuksia, ei ole hedelmällinen näkökulma, koska tavalla tai toisella jokaisella tehtävällä on ulkopuolisia elementtejä.
     Keskeistä tarkastelussa on, että maakunnasta näyttää muodostuvan johtamisessa erittäin hankala. Sillä on selkeä konsernijohtamisen rooli. Mutta miten se roolinsa vetää läpi esimerkiksi ELY-keskuksissa? Liitetäänkö ELY-keskuksen johto maakuntavirastoon lähelle maakuntahallituksen ylintä johtoa, vain säilyykö mykytilanne ennallaan. Edellisessä maakuntavirasto paisuu entisestään ja jälkimmäisessä maakuntavirastoon olisi muodostettava ELY-keskusten johtamista vastaava yksikkö.
     Kuntien sosiaali- ja terveyssektorissa sen konsernijohtaminen kuuluu maakuntavirastolle (maakuntahallituksella), mutta kenelle kuuluu valtion toimivallan ulkopuolella olevien pirstaleisen sosiaali- ja terveyssektorin yksiköiden konserni johtaminen ja tämän koordinointi kuntien sosiaali- ja terveys sektoreihin ja sen konsernijohtamiseen. Herää kysymys tuleeko meille yksi paljon valtaa omaava konsernikeskus johtamaan maan koko sosiaalitoimen ja terveystoimen järjestelmää. Jos se tulee, siellä valtaa tulee käyttämään valtiovarainministeriö.
     Maakuntaviraston tehtäväksi tulee paljon muutakin, mitä edellä on käsitelty, mm seuraavat ovat Tarastin mukaan menossa sinne ja paljon muutakin

*maakuntien liittojen tehtävät maakunnille
*työvoima-, elinkeino- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu TE-toimistoilta ja ELY-keskuksilta maakunnille
*EU-rahastotehtävät ELY-keskuksilta ja maakuntien liitoilta maakunnille
* CPalvelujen tuottajina voivat toimia kunnat, kaupunkiseudut, yksityiset toimijat tai maakunta itse (https://alueuudistus.fi/documents/1477425/1889492/Tiivistelmä+Tarastin+selvityksen+ehdotuksista/f13edb47-93cf-4083-87f2-bad7e941aa3a)

     Olen puhunut tässä maakuntavirastosta, vaikka tosiasiassa maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus istuvat kympin paikalla. Käytännössä konkreettien työ tullaan tekemää virastossa satojen henkilöidentyö tuloksina.

     Maakuntavirastosta tulee ehkä Suomen historian suuruusluokassaan vaikeimmin johdettava siviili työyksikkö. Sillä on käytettävissään EU-rahaa jaettavaksi maakunnan hyväksi. Se otollinen seisontatolppa jatkuvan kiistelyjen kohteeksi. Politiikka on voimakkaasti mukana viraston päätöksenteossa ja nimityksissä. Järjestelmä on rakennettu sellaiseksi, jossa jääviydet ovat aina läsnä ja on suuri kiusaus ohittaa ne puolivillaisilla manöövereillä. Sama henkilö voi olla kunnanjohtaja, maakuntavaltuutettu, maakuntahallituksen jäsen kansaedustaja, terveysyrityksen hallituksen jäsen, olla muka terveysyrityksessä, joka rekisteröity hallintorekisterin suojaan, terveysalan yhdistyksen hallituksessa, omistaa yhtiön, joka tuottaa terveysalan yrityksille siivouspalveluja, jne ketju on loputon.

     Hallitus ei ole tähän mennessä miten nostanut korkealle esille tätä korruptiota ruokkivaa petoa. Se oli syytä vielä kerran päntätä päähänsä, mitä jääviys on.

     Wikipediaa mukaillen jääviys tarkoittaa virkamiehen tai luottamushenkilön sopimattomuutta osallistua asian käsittelemiseen tai ratkaisemiseen sellaisissa tapauksissa, joissa osallistuminen rikkoo hallinnon objektiviteettiperiaatetta turvata hallintopäätöksen tai hallinnollisen menettelyn oikeellisuus, puolueettomuus ja objektivisuus.

     Jos jääviys kysymyksiä ei etukäteen selvitetä ja kerrota ennen vaaleja, mitkä ovat ns kiellettyjä yhdistelmiä ja ennen kaikkea kouluteta koko henkilökuntaa ymmärtämään mitä jääviys on, olemme lisääntyvän korruption tiellä. Täytyy huomat , että jääviys ja sen huomioon ottamisen laiminlyönti on tie korruptioon. Yksi toinen tie on antaa tieten tahtoen jollekin toimialalle monopoliasema, vaikka se kaikkien objektiivisten mielipiteiden mukaan tulisi purkaa. Minna Isoaho  (http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236120-apteekkipaatoksenteko-ravistettava-omaskakas).

Valitettavasti näyttää siltä, että pääministerillä aikaansaaminen pakkoa ja röyhkeys ovat menneet sekaisin.

2199. Matematiikka ja demokratia

     Matematiikka on hyvin demokraattinen ala. Siinä voi aivan noviisi keksiä elegantin ratkaisun auktoriteettien edessä. Tässä juju piilee siinä, että noviisi keksii yksinkertaisen ratkaisun auktoriteettien junnatessa päätään seinään. Matematiikka on myös demokraattinen siinä mielessä, että olkoon yksilöllisen opetuksen taso ja määrä kuinka suuri tahansa, matemaattinen kyvykkyys tällä korkealla kykytasolla olevalla henkilöllä ei enää lisäänny. Tällöin puhutaan huipuista.
     Matematiikan kieli on myös kansanvälisin kieli.
     Sanottu pätee ei vain matematiikkaan, vaan myös monelle muulle työelämän ja yrittämisen alalle.
     Oman alan löytymisessä kiinnostus ja oppiminen ovat kaiken edellytys. Oppineisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla akateemista, vaan mikä tahansa ala ja tieto kelpaavat. Kannattaa kuitenkin huomata, että korkea oppineisuus ei ole pahitteeksi. Se voi tarjota hyvän kyytipojan sosiaalisessa nousussa, jos sitä nyt havittelee. On myös mukavaa muistaa, että biologinen perusta ei erota keskitason osaajia hyvistä eli kaikki oppivat hyviksi käytännön laskunaisiksi ja – miehiksi.
     Oppineisuudella ja kokemuksella on pysyvää merkitystä silloin, kun tulee eteen vaikeita tilanteita ja joutuu vertaaman erilaisia selviytymisen vaihtoehtoja.
     Oman alan löytämisessä on erittäin suotavaa poistua omalta kuuluisalta mukavuusalueelta. Kun sinne joutuu tai tietoisesti menee, on pakko sietää erilaisuuksia. Niistä voi versota portti uuteen alaan ja uraan.
     Poistuessaan mukavuusalueeltaan voi melko varmasti luottaa siihen, että tavalla tai toisella päätyy toisen laiseen mahdollisuuksien ympäristöön. Täytyy vain uskaltaa ottaa se välttämätön tiikerihyppy.

matematiikka, tiikerinhyppy.
     Lopiksi itse kunkin pitää panna merkille, että jo kohtuullisella perusmatematiikan päässä laskemisen taidoilla, saa etuja erilaisissa tavaran ostotilanteissa, esimerkiksi mökkipuutavaran ostoksilla. Myyjä näkee, että ostaja pysyy kärryillä ja myyjän on syytää tehdä asiallinen tarjous.

  

2198. Jos haluat naurattaa Jumalaa, kirjoita hänelle sotesta ja hallitusohjelmasta

     Ainakin neljä viimeistä hallitusta on pyrkinyt saamaan ohjelmaansa strategiasia elementtejä. Lipposen hallituksissa oli käytössä strategiasalkkumenetelmä, johon oli koottu kunkin ministeriön keskeiset hankkeet. Ongelman oli sen paisuminen, jolloin se lähinnä palveli hallituksen sisäistä tiedonkulkua ministereiden voidessa saada tietoa muiden ministereiden hankkeista. Stubbin hallituksella oli kova intressi painottaa ohjelmansa strategista ulottuvuutta ohjelman kuitenkin lopahtaessa loppu kuukausien farssiksi hallituksen kaataessa omia esityksiään.

     Sipilä ilmeisesti pyrki aivan tosissaan strategiseen luottamukseen perustuvaan hallitustyöskentelyyn. Aluksi puhuttiin viiden liuskan ohjelmasta, joka todella olisi strateginen. Käytäntö kuitenkin nopeasti osoitti, ettei hallitus hevin voi työskennellä yrityksen johtoryhmän tavoin läheisissä huoneissa ja että hallitusohjelmaa ei voi rakentaa pelkän viiden liuskan varaan, vaan kukin hallituspuolue haluaa sille omat puumerkkinsä, jota voivat ovat puoluelle strategisia, muttei hallitukselle puhumattakaan koko valtakunnalle. Sipilällä oli oli omat puumerkkinsä biotaloudelle, Orpolla hallintorekisterille ja Soinilla takseille, jne.
     Nykyinen valtioneuvoston vastuu- ja toimivalta rakenne ei ole paras mahdollinen väline toteuttaa strategista suunnittelua ja johtamista. Tämä johtuu ministeriöiden itsenäisyydestä suuteessa muihin ministeriöihin. Toisin sanoen ministerille jää paljon toimintavaltaa johtaa ministeriötään ja sen alaista hallintoa koordinaation jäädessä hallitukselle ja sen valiokunnille. Ainoastaan talouspoliittisella ministerivaliokunnalla on todellista valtaa muiden valiokuntien vallan muodostuessa näennäiseksi vallan käytön noudattaessa sen ministeriön kannanottoja, jonka vastuulla valio kunta on.
     Puoluetoimistojen, lobbareiden ja muiden intressiryhmien valmistellessa uuden hallitusohjelman pohjaa jo nyt, on selvää, että ohjelman eri osa-alueet eivät voi mennä minkään yhtenäisen strategiaprosessin läpi eikä se voi olla tarkoituskaan, jotta edes hivenen saataisiin tasa-arvoa valmisteluprosessiin. Periaatteessa jokaisella Suomen kansalaisella pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa hallitusohjelman valmisteluun, jos ei muuten niin ottamalla äänestämänsä puolueen puoluetoimistoon.
     Yksi tapa vahvistaa hallituksen otetta työstään olisi järjestä kehysriihen jälkeen hallituksen kulloisenkin ”trion” ja kyseisen ministeriön välinen tulosneuvottelu, samaan tapaan kuin ministeriö järjestää alaisen hallintonsa kanssa. Tässä yhteydessä on puhuttu budjetin laadinnan painottamisesta projektien suuntaan, jolloin vertikaalinen suunta oli toissijainen. Projektilla olisi oma hallinnon alaoja leikkaava oma budjetti. Monimutkaisuuden takia tätä on vaikea hallita ja käytännössä se on osoittautunut toimimattomaksi liiallisen kömpelyytensä takia.
     Jos hallituksen ja ministeriön välisiin tulosneuvotteluihin päästä, silloin se saattaisi korvata hallitusohjelman tarkistamistarpeen ja toisaalta koko toimeenpanoketju hallituksesta työntekijään saakka pystyi näkemään, miten hänen työnpanoksensa toimii kokonaisuuden hyväksi.
     Pääministerin ja keskeisillä ministereillä vahvistetun ryhmän ja ministeriöiden välinen tulosneuvotteluprosessin on arveltua olevan liian raskas sen viedessä ministereiden ruuhkaista työaikaa entistäkin kireämmäksi. Täytyy kuitenkin huomata, että ministerit ovat sitä varten, että he johtavat ministeriötään. Tämän johtotehtävän jättäminen valtiosihteereiden tehtäväksi on osoittautunut toimimattomaksi, koska silloin useisiin asioihin pitää odottaa ministerin kantaa, jolloin neuvottelujen uskottavuudelta putoaa pohja. 

2197. Kiitollisuus ja elämälaatu

      Ihmisen esihistoria suosii ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettuminen paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta. Syntyi miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.
     Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vain negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään ja kenellekään.
     Joku pessimistinen luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan tai joku on pettänyt häntä elämässä. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta.
     Psykoterapeutti Anneli Liitovaaraa (2014) suosittelee pitämään kiitollisuuskirjaa tai lähettämään kiitollisuuskirjeitä auttajilleen. Esimerkiksi entisen koulun hyvä opettaja on voinut tietämättään olla suureksi avuksi jokin oppilaan selviytymiselle koulusta. Tällöin kiitoskirje voisi olla paikallaan. Kiitollisuuspäiväkirjan (Voi olla vain päiväkirja.) pitämisellä henkilö kootusti muistelee hyviä tapahtumia ja niihin liittyviä hyviä ihmisiä (Litovaara). Tämä on hyvä tapa opetella kiitollisuutta.
     Näin voidaan vahvistaa kiitollisuuden hyvettä. Tämä hyve meillä monella juuttuu kiinni menneisyyden takertumiin ilman aktiivista muistelua. Kun pääsee käsiksi kiitollisuuden hyveeseen, siitä voi nauttia yksinkin hyviä asioita vain muistelmalla, tietysti myös ystävien seurassa.
    Kun pääsee kunnolla kiitollisuuden kehälle pyörimään ja ihastelemaan menneisyyden mukavia maisemia, mieli rauhoittuu, verenpaine laskee ja elämän laatu kaikkinensa paranee.

2196. Maapallomme elämän synty

     Elämän syntymisestä maapallolle on esitetty monenlaisia teorioita. Yksi ehkä uskottavin on , että se on tullut asteroidin törmäyksen yhteydessä. Elämä olisi voinut tällöin ilmestyä mistä päin tahansa lähi-, tai ulkoavaruudesta. Toinen kilpaileva teoria on, että elämä on syntynyt maapallon miljardien vuosien mittaisena sattumanvaraisena kehitysprosessina, jossa vesi on yksi tärkeä tekijä. Vedenkään alkuperästä ei ole varmuutta.
     Elämän syntymiselle maapallon sisäisenä prosessina antaa katetta kuun kehitysvaiheet siitä, miten se aikojen kuluessa kehittynyt kiertämään maata. Miljardeja vuosia kuu kiersi maata niin läheltä, että meret virtasivat kuun vetovoiman vaihtelun takia valtoimenaan valtavine koskineen mantereiden yli edes takaisin.  Maa-aines ja maan sisältä irronnet mineraalit, alkuaineet, kaasut eteenkin happi ja vety, hapot ja emäkset vyöryivät salaman sähköpurkausten sekoittama edes takaisin pitkin mannerlaattoja. Se oli kuin ikuinen jatkuvasti moniulotteisessa pyörimisliikkeessä kiehuva ja jäähtyvä elämän syntymisen koekeitos.
     Myyttinen Kongojoki tarjoaa kiehtovan analogian elämän syntymiselle (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/26/avara-luonto-myyttinen-kongo-aarimmaisyyksien-joki), toki miljardeja keroja pienemmässä mittakaavassa kuin, mitä koko maapalolla on tapahtunut. Jokien mittakaavassa Kongojoki on välillä kiihtyvä ja välillä rauhallinen veden ja maa-aineksen täyttämä vesiuoma,  jonka 400 kilometriä pitkässä koskiosuudessa tapahtui samanlainen ilmiö kuin, mitä kuu teki aikoikaan maalle. Niinpä joessa tavataankin kaksi kertaa enemmän kalalajeja suhteutettuna vastaavan suuruusluokan rauhalliseen jokeen.
     Tästä ei voi vetää johtopäätöstä, että olisi syntynyt aivan uudenlaista elämää, mutta ainakin Darwinin teoria toteutui rivakasti luoden mutaatioiden avulla uusia lajeja.