Sivut

lauantai 28. helmikuuta 2015

1488. Hallintorakenteet rutisevat


Yksi hierarkioiden murtamista edistävä tekijä oli opiskelijapiirissä alkanut radikalismi. Sen mainingit tarjosivat otollista maaperää toimintavapautta sallivalle ja jopa sitä korostavalle johtamiselle. Samoihin aikoihin tapahtuneella vasemmistoradikalismilla ei ollut tässä murroksessa merkittävää roolia. 

Sen sijaan meidän ikävuosilla oli. Olimme nuoria, kuolemattomia ja tiesimme kaiken. Vallalla oleva neutraalin hallintomallin rusahtelu raameistaan antoi meille sytykkeitä puhua uudistumisen tähdellisyydestä. Vanha neutraali hallintomalli perustui siihen, että noudattamalla vain säädöksiä ja ohjesääntöjä kansalaiset saivat oikeudenmukaiset palvelut. Pidimme tämän koulukunnan kannattajia vanhoillisina. Mielestämme heidän uudistushankkeilla oli kyllä pitkät varjot, mutta valot olivat matalalla. Näin ajattelimme, vaikkei meillä yhtenäistä hallintomallia ollutkaan tarjota tilalle.

Uskoimme vakaasti, että laskentatoimen esille nostama kustannustietoisuus sai johtavat virkamiehet tosissaan tavoitteleman tehokkaampaa ja parempaa hallintoa. Saimme kuitenkin karvaasti kokea, että harva oli kiinnostunut kustannuksista, kunhan rahat riittivät. Joku umpiviisas talouspäällikkö totesi kerran, että momentti voitti aina. Eli jos rahaa tarvittiin, sitä revittiin vaikka mistä. Eduskunnan päättämällä momentin käyttötarkoituksella ei ollut väliä.

Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

perjantai 27. helmikuuta 2015

1487. Kiina edustaa kasvua, pelkoja ja korruptiota


     Moni ihminen muuttuu eri ihmiseksi noustuaan ylös. Näin on käynyt myös Kiinalle sen kavuttua keskusjohtoisen kapitalismin kärryille 1980-luvulla.

     Vuoden 2008 finanssikriisin pakottamana USA:n valtiovarinministeri Paulson sai Kiinan johdon päät käännettyä massiiviseen elvyttämiseen. Se seurauksena Kiina velka paisui kooltaan 200 prosentiksi btk:stä, viidessä vuodessa. Se on maailman historian ennätys. Meno jatkuu.

     Vähitellen silmämääräisestä näkymästä tulee mahdoton. Yhtälöitä ei voi tehdä, kun tunneta pätevää teoriaa eikä faktoja.

     Nyt investointiaste 50 prosenttia btk:stä ja kansalaisten säästämisaste 30 prosenttia, ennätyslukemia.  Ihmiset säästävät kiivaasti sosiaaliturvan puutteiden takia. Samalla valtion pankit, alueiden ja suuryhtiöiden ns. sivupankit antavat luottoja olan takaa.

     Koska nyt kansalla on töitä, puolueen pitää säilyttää tämä tilanne hinnalla millä hyvänsä. Muutoin se ei lunasta korruptoitunutta olemassa oloaan työläisten silmissä.  Samalla alueiden pomot
pakkolunastavat tonttimaita ja rakentavat niille valtavia asuinalueita ja taloja rikastuen satumaisesti.

     Noin 15 prosenttia uusista asunnoista on tyhjillään. Tämä on indikaattori, joka aloitti Espanjan talouden kujanjuoksun. Kiina näyttää seuraavan perässä. Tämä kehitys ei ole vaarallinen yksinomaan Kiinalle vaan myös maailman taloudelle ja Aasain turvallisuudelle.


      Lähde: Yle TV1 Ulkolinja: Kiinalainen uhkapeli 26.2.2015

1486. Vankilaan joutuminen


     Kun kesä oli väkevimmillään ja avoimesta ikkunasta leijaili Sörkan kahvipaahtimoiden tuoksu, rauhaani häirittiin päällikön komentaessa minut pitämään tarkastusta Riihimäen keskusvankilaan. Vankilaan ei ollut helppo päästä, sillä minulta puuttui virallinen kulkulupa. Nimeni myös lisäsi portinvartijan epäluuloja.

     Mielialani kohosi pian, kun pääsin pois vanhojen vaatteiden, tupakan ja öljyn hajujen sekoituksen täyttämästä porttikopista vankilan raikkaalle pihalle. Vankila näytti vailla sympatiaa olevalta suurelta kivikasalta, johon oli sinne tänne puhkottu reikiä. Arkkitehtoniset tutkimukseni lopahtivat huomatessani pitkän vankilanjohtajan Bertil Saarikankaan hymyillen odottavan minua käsi ojossa pääsisäänkäynnin portailla. ”Tulee kuuma päivä”, aloitti Saarikangas.

     Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

tiistai 24. helmikuuta 2015

1484. Sähkön kilpailuttaminen on kuluttajien etu


     Ylen aamu tv-ohjelmassa käsiteliin sähkön kilpailuttamista. Tärkeä aihe.

     Energiaviraston analyytikko Markus Nora kertoi, että 10 prosenttia kotitalouksista kilpailuttaa sähkön. Kotitalouksia on noin 2,5 miljoonaa. Ohjelmasta sai hyvän käsityksen, mitä kilpailuttaminen on ja mitä hyötyjä siitä asiakas saa. Keksimääräinen säästö vuodessa on 50-200 euroa, kulutuksen ollessa suuren jopa 500 euroa.

     Ohjelmassa viitattiin energiaviraston sivustoon, jossa kilpailuttamisen voi tehdä kätevästi. Tässä  asiakas tarvitsee muiden muassa vuosikulutuksensa, sähkötyypin (päivä, yö) ja sopimustyypin. Tarkemmat tiedot saa sähkölaskusta.

     Energiaviraston sivusto on ollut hyvä viranomaistuote kuluttajille.

     Kilpailuttajan kannalta siinä on joitain epäkohtia. Viraston sivustolla saattaa olla yhtiöitä, jota ovat saaneet kuluttajaviranomaisilta useita moitteitta. Nämä yhtiöt ovat olleet myös ajoittain runsaan mediahuomion kohteena huonon palvelunsa takia.

     Ohjelmassa ei myöskään mainittu yksityisiä kilpailuttajia, joita on kymmenittäin (esimerkiksi säkönvartijat.fi). Näillä on usein myös edullisimmat tarjoukset, vaikka saavatkin palkkiota kilpailuttamisesta. Näillä on myös kumppaneidensa antamia erikoistarjouksia, jotka eivät näy kuin asiaomaisen kilpailuttajan sivustolla.  

     Suuri periaatteellinen ongelma kutenkin on, voiko energiavirasto enää pitää valtion varoin tällaista sivusto, joka kilpailee yksityisten yrittäjien kanssa. Sähkön kilpailuttamisen ollessa uusia asia, energiaviraston sivu oli ymmärrettävää. Mutta nyt vapaan kilpailun aikana jouduttiin lakkauttamaan jopa sokeain koripunonta julkisen tuen takia.
  

1483. Eilinen Ylen MOT-ohjelma ja kokoomus


     MOT:ssa käsiteltiin eilen perussuomalaisia erikoisella tavalla. Ohjelmaan oli löydetty neljä puolueen aktiivijäsentä.  He olivat joutuneet syystä toi toisesta riitoihin puoleen paikallisjärjestön tai keskushallinnon kanssa. Heidän haastatteluilla annettiin mielikuva, että koko puolue riitelee laidasta laitaan.

     Ohjelmassa useaan kertaan näytetiin liikkuvia otsikoita, jotka kuvasivat eripuraa ja riitelyä puolueessa. Epäselväksi jäi, mistä otsikot siihen tupsahtivat.

     Näiden perusteella tehtiin johtopäätöksiä Åbo Akademin professorin johdolla puolueen hajoamisesta.

     Saman illan A-studiossa Seija Rautio haastatteli ministeri Rätyä sotesta. Haastattelu oli kuin suora ote kokoomuksen mainoskampanjasta. Haastattelija kysyi vaalityhjänpäisyyksiä ja ministeri vastasi yhtä innokkaasti ja mitättömästi.

     Kokomusta uhkaavan romahduksen edessä Ylen kokoomuslaisen pääjohtaja Kivisen vetämänä on ilmeisesti käynnistetty ristiretki puolueen poliittisia vastustajia vastaan ennen vaaleja.

     Näinhän se poliittisten nimitysten logiikka menee. Kun puolue on sinut palkinnut, tulee sinun vuorosi palkita puolue.

     Kampanjaa katsellessa tuli mieleen, että jos Mooses olisi nähnyt sen, meillä olisi yksi käsky enemmän.

maanantai 23. helmikuuta 2015

1482. Ainako sinkkuna


     Deiteillä kannattaa muistaa vanha sääntö: miehet valehtelevat tulonsa, naiset ikänsä. Pitipä sääntö paikkansa tai ei, yhteiskunta on muuttunut yksilöllisyyttä korostavaksi, missä halutaan erottua muista paljastamatta sisimmästään mitään. Ehkä tässä pelätään itseään. Mark Twainin mukaillen syvimmällä sisimmässään itsekunnioitus pelaa huonosti.

     Väestöliiton parisuhdeyksikön johtaja Heli Vaaranen puhui Ylen aamu tv-ohjelmassa sinkun 0-ajasta tarkoittaen, ettei sinkuilla ole aikaa tavata uusia tyyppejä.  Työstressi rasittaa, halutaan elää lähiystävien kanssa, viihteen maailmassa ja kotoilla. Pelätään asettaa itsensä torjuttavaksi ja torujaan toinen lähes heti. Itsetunto joutuu koetukselle. Kohtaamiset ovat pyyhkäisyjä.

     Vaaranen kaipaili onnistuneen parisuhteen löytymisen kaavaa. Ei ole vielä kuulema löytänyt. Sitä on varmaan vaikea löytääkin, sillä eihän elämä ole yhtä suurta laskusääntöä.

     Ehkä tässä koemielessä voitaisiin soveltaa todennäköisyyslaskennan alkeita. Jos esimerkiksi yhdellä elokuvakäynnillä on mahdollisuus saada viiden prosentin todennäköisyydellä parisuhdeystävä, niin käymällä 30 kertaa eloluvissa saa vähintään yhden ystävän 1-0,95potessiin 30 = 0.79 todennäköisyydellä eli 79 prosentin todennäköisyydellä.

     Periaatetta voitaisiin jatkaa eteen päin. Taidetapahtumissa ja vastaavissa tapahtumissa käynneillä olisivat omat todennäköisyytensä. Laskennan tekee vaikeaksi se, että eri tapahtumalajeissa käynnit eivät välttämättä ole riippumattomia toisistaan.

     Toivottavasti päätelmä on oikeansuuntainen ja stokastisia prosesseja hallitseva asiantuntija voisi olla Vaarasen apuna kaavan kehittämisessä.

1481. Taikuuden kynnyksellä Team Finland


     Se tiedetään, että mielikuvilla on vangitseva voima. Kuun sirppi oli jossain, kun Hitchcock toteutti omaa genreään.

     Kataisen hallituskauden alussa perustettiin Team Finland koordinoimaan lähinnä asianomaisten viranomaisten yhteistyötä viennin edistämiseksi ja investointien maahan saamiseksi. Stubbin hallitus on jatkanut toimintaa.

     Tuoreen selvityksen mukaan 80 prosenttia pk-yrityksistä ei ole kuulutkaan Team Finlandista. Vain kolme prosenttia on käyttänyt sen palveluja. Tämä on teamin kannalta huolestuttavaa. Olisi odottanut Team Finlandin panostavan erityisesti pk-yrityksiin, koska niistä vain 12 prosenttia on vientihakuisia. Niissä siis piilee suuri potentiaali viennin edistämisessä.

     Sen sijaa tiimi on toiminut ulkomailla toteutettavilla konsepteilla. Tämä on väärä valinta. Toiminta olisi pitänyt suunnata lattiatason pajayrityksiin. Se ei ole kovin hohdokasta hommaa verrattuna edustussaleissa tapahtuvaan grogien kilistelyyn.  

     Eduskunnan kyselytunnilla 19.2 kokoomuksen ministerit Stubb, Vapaavuori ja Toivakka kilvan kehuivat Team Finlandin saavutuksia. Syy jäi epäselväksi.


sunnuntai 22. helmikuuta 2015

1480. Maidanin aukion verilöylyn vuosipäivä


     Päivän Helsingin Sanomien mukaan Maidanin verilöylyssä kuoli ainakin 79 ukrainalaista. Keväällä 2014 Venäjä valtasi Krimin.

     Maailman historia ja politiikka on pullollaan tapahtumaketjuja, joissa toinen maa on vaatinut toiselta maa-alueita historiallisiin syihin perustuen. Hitler aloitti Ruhrin alueesta. Aluevaatimukset voimistuvat otollisen tilaisuuden tarjoutuessa. Suomellakin on omista vaatimuksistaan kokemuksia heti sisällissodan jälkeen. On selvää, ettei aluevaatimuksissa voida nojautua historiaan, vaan pitää kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia ja oikeutta.

     Luonnollisesti Venäjällä tunnetaan Pyhän Viisauden Kirkon tarinan Kiovan Rus:ssa. Siihen kiteytyi ruhtinas Vladimirin aloittama työ vanhojen slaavilaisten pakanauskontojen korvaaminen ortodoksisuudella 1000-luvun alussa. Ruhtinas halusi muodostaa sinne toisen Bysantin. Vanhan sanonnan mukaa Moskova on Venäjän sydän, Pietari sielu ja Kiova äiti.

     1990-luvulla Venäjä menetti reuna maansa ja maailman politiikan toisen napa-aseman. Tässä mylläkässä Ukraina ajautui politiikaltaan, sosiaaliselta ja yhteiskunnallisista rakenteiltaan, taloudeltaan ja puolustusvoimiltaan huonoon kuntoon.

     Tämän kehitykseen liittyy myös Ukrainan pyrkimykset liittoutua tavalla tai toisella kiinteämmin länteen.

     On mahdotonta sanoa, onko historiallisella aspektilla mitään tekemistä nykyisen kriisin kanssa, tuskin. Joka tapauksessa neuvoteltaessa rauhanomaisesta tasapuolisesta ratkaisusta on syytä jossain määrin tuntea historiaa.


lauantai 21. helmikuuta 2015

1479. Jonkka: kaikki oli tiedossa etukäteen


     Viisikymmentä luvulla sotien jälkeen kaikki eurooppalaiset tahtoivat käyttäytyä kunnolla. Sama tulee mieleen kuunnellessa poliitikkojen sanoja ja katsellessa heidän toimintaansa kansainvälistä kuuluisuutta nauttivan sote-sopan ympärillä. Vaikka Jonkka varoitti törmäyksistä perustuslain kanssa, johtavat poliitikot käyttäytyvät kuin mitään ei olisi sanottu.

     Jonkka on sen tyylin persoona, että hän ei paljon julkisuudessa arvostele politiikkoja, mutta päivän uutisissa on hän sanoo suorat sanat: kaikki oli tiedossa etukäteen.

     Mistä saattoi johtua politiikkojen huonokuuloisuus? Yksi syy voi olla, että he pitivät perustuslakiavaliokunnan jäseniä ikään kuin toveripolitiikkoina, he auttaisivat miestä mäessä. Tai he olettivat valiokunnasta tulevan ohjeita miten toimia. Tai on suunnitelma B. Tai ei niin väliä, asia järjestyy jotenkin.. Tai tässä on menossa näytelmä.

     Päivän HS:n mukaan yksi vaihtoehto on, että 20 sairaanhoitopiiriä olisivat sekä järjestäjiä että tuottajia. Ne ovat tähän tehtävään liian kapeaharteisia. Ja miten tällöin hoitoketju erikoissairaanhoitoon järjestään?

     Ministeri Räty totesi elin uutisissa, ettei tehdä mitään kiireellistä ratkaisua. Tämä on lähes äänestäjien halveksuntaa, kun on ollut neljä vuotaa aikaa ja nyt muutamassa päivässä linjataa Suomen suurin organisaatiomuutos. Kansanedustaja Alanko-Kahiluoto sanoo taas päivän HS:ssä, että ollaan selkä seinää vasten.

     Suuri vaara on, että poliitikot kokevat olevansa nyt todella uskottavuusliemessä ja tekevät hätäratkaisun, joka on susi.  Tähän viittasi Rehulan lausunto, että politiikassa voi tapahtua yössä mitä tahansa.


perjantai 20. helmikuuta 2015

1478. Mitä kuuluu Anders Borgin konsultaatiolle


     Julkisuuteen ei ole tullut Borgista muuta tietoa kuin, että hän seurustelee jokin missin kanssa. Tämä tietenkin riittää useimmille suomalaisille, muttei katkerille taloustieteilijöille. Oli selvää alusta alkaen, ettei Borg halunnut alkaa hallita heti näyttämöä, mutta hallinnon yleisen julkisuusperiaatteen mukaisesti jo nyt pitäisi koko kansan saada tietää jotain konsultaation etenemisestä.

     Yleensä konsultti ei tee esityksiä arvottavissa kysymyksissä, mutta Borg joutuu näin tekemään. Borgin konsultointia helpottaa se, että arvottamisesta on voitu sopia jo etukäteen työn edellyttäessä arvovalintoja.

     Periaatteessa tiedon lisääminen on aina hyväksi. Stubbin ja yleensäkin kokoomuksen viitekehykseen Borgin ajatusmaailma voi sopia. On mielenkiintoista nähdä, mitä Borg lausuu Stubbin konsensusnäkemyksestä.

     Toinen mielenkiinto kohdistuu siihen, miten muut puolueet ja alan asiantuntijat suhtautuvat Borgin raporttiin. Maahan on muutoinkin pullollaan tämän aiheen raportteja. Poliittisesti toisin ajattelijat ovat sitoutuneet enemmän tai vähemmän lujasti omiin viitekehyksiinsä, joissa jo tunnesyistä ei välttämättä ole tilaa Borgin ajatuksille.

     Hallinnollinen konsultointi on aivan eri asia kuin poliittinen konsultointi. Yhtäkkiä ei tule mieleen tilannetta, jossa näin olisi menetelty viime vuosina. Tahdottiinpa tai ei tällaiseen konsultintiin liittyy lähes aina ulkopoliittisia sävyjä.


1477. Muutosjohtaminen sotessa


     Tuntuu kovin kaukaiselta puhua tämän vaiheen soten yhteydessä muutoksen johtamisesta, ylipäätään hyvästä johtamisesa, koska muutosta ja johdettavavia organisaatioita ja sen elementtejä ei tarkoin tunnneta.

     Joka tapauksessa on selvää, että uusi sote tarvitsee kipeästi johtamisen ammattilaisia. Heitä on alettava kouluttaa jo nyt.

     Muutosjohtamisessa pätee muutamat yleisperiaatteet.

     *Muutoksessa henkilöt vertaavat aiempaa työ- ja toimintatapaa muutoksen tuomiin uusiin työtapoihin ja tekevät siitä johtopäätöksensä. Sen tähden on tärkeää jatkuvasti perustella, mitä muutetaan ja miksi.Tämä on vaikeaa, koska muutos on itse itseään tarkentava prosessi, jolloin kehittäjät ja johtokaan eivät tiedä tarkalleen, mitä tuleman pitää. Mutta, jos kehitysprosessin eri vaiheiden fundeeraukset ja ongelmat kerrotaan koko henkilöstölle, porukka kiinnostuu asiasta ja näkee, että nyt on tosi kyseessä.

     *Näin saadaan ideaalitapauksessa syntymään reaaliaikainen kehitystarina, josta on mahdollisuus koko ajan kommunikoida laidasta laitaan.  Tällöin johto ei voi fuskata, koska se ennemmin tai myöhemmin  jää siitä kiinni.

     *Muutoksen johtaminen vaatiikin johtajilta rohkeutta ammentaa muutosvoimaa työyhteisön syvistä pohjavirroista. Tässä ei riitä, että koolle kutsutaan, säännöllisin väliajoin, koko henkilöstö kuuntelemaan uudistuksesta, ellei sanojalla ole muuta kerrottavaa kuin aikatauluja ja epämääräistä yleisinformaatiota.

     *Avoimen ja jatkuvan tiedottamisen ja osallistumisen laimilyöntejä johto ei  voi korvata tiedotteiden ja ohjepakettien lähettämisellä. Informaatio kyllä siirtyy fyysisesti, muttei se saa työyhteisön jäsenten mielissä merkitystä. Tällöin ei myöskään synny henkilöstön keskuudessa laajaa muutoksen toimeenpanon intressiä – sitoutumista.

     Nämä periaatteet myös puhuvat vahvasti sen puolesta, että sote on jätettävä seuraavan hallituksen tehtäväksi.

torstai 19. helmikuuta 2015

1476. Tämä menee jo poliisikoiran pissattamiseksi


     Päivän Helsingin Sanomien sote-jutusta tuli mieleen, että poliitikot ovat nyt paikassa, jossa moni pehmenisi.

     Muutama päivä siiten professori Hiilamo kuvasti, miten kunnan väestörakenteeseen perustuva soten rahoitusmalli johtaa köyhien kuntien kurittamiseen, pelkistäen verotuloja on niukasti, mutta sote-asiakkaita paljon. Sairaanhoitopiireihin perustuva sote ei poista tätä ongelmaa. Ne ovat tähän liian pieniä väestöpohjaltaan.

     Sitra on jo aiemmin esittänyt, että sote-alueen palvelut tuotteistetaan saman laatuisiksi koko maassa. Palvelupaketit muotoiltaisiin niin, että pienetkin yritykset voivat olla palvelujen tuottajina.

     On huomattava terveydenhoito ei ole pelkästään palveluala, siinä ei toimi profit motive. Toimialan keskeinen laatutekijä on vaikuttavuus eikä asiakastyytyväisyys.

     Siksi se on ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatii keskitettyä ohjausta ja tulosten pitkäjänteistä arviointia ja evaluointia. Muita laatutekijöitä ovat oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus.

     Ainoalta järkevältä ratkaisulta tässä tilanteessa tuntuu maakuntamalli sote-veroinen ja demokraattisine johtoelimineen.  

     Näistä syistä olisi kaikin puoli viisasta jättää lopullinen sote-malli seuraavan hallituksen päätettäväksi ja toimeenpantavaksi.


keskiviikko 18. helmikuuta 2015

1475. Neljällä kymmnenellä tuhannella nuorella vain yölliset muistot


     Noin 40 tuhatta nuorta on kotona vailla opiskelua ja työtä. Osa heistä ei saa mitään tukea, osa käy sossusta tinkaamassa rahaa. Nuoristotakuu ei pure heihin.

     Heihin kannattaa soveltaa Klagenburgin ylioipiston menetelmää oppilaiden parityöstä (Yliopisto-lehti). Sillä saattin dramaattista parannuksia tuloksiin.

     Nuoria työttömiä ja opiskelemattomia kehoitettaisin puolipakolla tarttumaan nuorisotakuun antamiin mahdoillisuuksiin. TE-toimisto tai kunnan soisaalityö huolehtisi parijaosta. Parilla olisi joko siviilimentori tai viranomaisohjaaja.

     Parityöskentelyn ydin on siinä, että kaksi nuorta joutusivast aluksi mentorin avulla ainakin keskenään miettimään tulevaisuuttaan ja pari näkisi, mitä ympärillä lähellä koulutusta ja työelämää tapahtuu, ylensä miten työelämä yleensä toimii. Parhaassa tapaukseesa osapuolet innostuisivat tosissaan löytämään ja käyttämään nuorisotakuun elementtejä hyväkseen.

1474. Innovaatiotukien vaikutusten arviointi retuperällä


     Pääministeri Stubb on korostanut innovaatiopanostusten ja koulutuksen, jota kyllä nyt rutkasti leikataan, merkitystä Suomen selviytymisessä meneillään olevasta lamasta. Rinne on samoilla linjoilla.

     On totta, että Suomen innovaatiojärjestelmä saa kehuja toisten maiden politiikoilta ja innovaation edistäjiltä ympärimaailmaa. Järjestelmä sinänsä näyttääkin päällisin puolin hyvältä ja toimivalta.

     Ei kuitenkaan ole tutkimuksia, joissa panos/tuotos-evaluoinneilla voitaisiin osoittaa ylipäätään Tekesin ja Finnveran vaikuttavuutta yritystoiminnan kehittymiseen. Yksittäistapauksia kyllä on.

     Vielä yllättävämpää on Stubbin väite, että Suomi selviytyi 1990-luvun lamasta innovaatio- ja koulutusjärjestelmiin panostamisilla. Selviytymiseen eniten vaikutti Suomen siiloin vähäinen velkaantumien ja maailmatalouden voimakas kasvu.

     Innovaatioihin on kyllä panostettu, mutta niiden vaikutuksia ei ole selvitetty ulkopuolisilla ja puolueettomilla evaluoinneilla. Asiakaspalaute ei yksin riitä tietolähteeksi.

tiistai 17. helmikuuta 2015

1473. Kiinnostaako palvelun laatu


     Yksityinen sektori on tehokkaampi kuin julkinen. Tällainen väite esitetään usein perusteluna vanhushuollon yksityistämiselle, muiden muassa Antti Blåfield on kirjoittanut aiheesta HS:ssä. Blåfield puhui yksityissektorin tehokkuusosaamisesta ja että viranomaisten pitää valvoa yksityisiä palvelulaitoksia. Samasta asiasta professori Paul Lillrank kirjoiti HB:ssa toteamalla, että yksityisiä yrityksiä vastaan on helpompi hyökätä, koska niillä on kasvot ja siksi niille syntyy imogotappiota.

     Ei ole mitään näyttöä, että yksityinen sektori olisi palvelulaitoksissa tai terveyden hoidossa tehokkaampi kuin julkinen. Yksityinen tähtää voittoon ja se on perittävä asiakkailta.

     Tehokkuustermi häiritsee tässä yhteydessä. Pitäisi puhua kustannuksista ja laadusta.  Tehokkustermi hämää kätevästi nämä molemmat alleen.

     Kun puhutaan kustannuksista tarkoiteaan usein taloudellisuutta, pelkistäen yksikkökustannuksia. Tämä on aivan eri asia kuin laatu. Yleensä käy niin, että kun yksikkökustannuksia pienennetään, laatu laskee.

     Useassa tapauksessa laatu näkyy vasta pitkällä aikavälillä myönteisinä vaikutuksina. Etenkin terveyssektorilla pitkäkestoisiin edullisiin vaikutuksiin pyrkiminen ei välttämättä aina kiinnosta yksityissektoria.

1472. Poliitikon karmivia käsitys rakkaudesta


     Ylen Teemalla 16.2. esitetiin 10 kirjaa rakkaudesta. Studioemäntänä oli Anna Laine ja vieraina Johanna Sumuvuori ja Dome Karukoski. Sumuvuori ei ollut tilaisuudessa vihreiden edustaja vaan kansaedustajana.  Nämä vieraat olivat kutsuttu nimenomaan siksi, että he olivat auki ja heissä oli räjähtävää voimaa.

     Kirja oli Elfriede Jelinekin Pianonsoittaja.

     Alku meni odotusten mukaan. Kirja on synkkä ja selkäpiitä karmiva äidin vallan alla kasvatetusta tytöstä, vailla rakkautta.

     Lopussa Karukoski hahmotteli naisen ja miehen välisen rakkauden syvimpiä piirteitä. Hänen mukaansa se on vailla valtapyrkimyksiä ja ehdoitta toiselle hyvää tarkoittavia tekoja. Karukosken mielestä tällainen rakkaus on niin ehdotonta, että se voi elää omassa suljetussa maailmassaan.

     Sumuvuori oli ehdottomasti toista mieltä.  Hän piti rakkautta osana ympäristöä tai vähintään sellaisena, että ympäristö vaikuttaa sen sisältöön, onhan hän valtiotieteilijä.

     Karukoski hymyili niukasti, alas päin. Keskustelu päättyi.



maanantai 16. helmikuuta 2015

1471. Pomo viilaa vain kynsiään tulosneuvotteluissa


      Kun ensimmäistä kertaa kysyin niin kohteliaasti kuin taisin hallintopäälliköltä, mitä mieltä hän oli pyrkimyksistäni päästä yksilölliselle varhaiseläkkeelle, hän jatkoi kynsiensä viilaamista aivan kuin ne olisivat taikjuomaa illan onnistumiselle. Pidin sitä huonona enteenä asialleni. – Kohta sinun virka saatetaan lakkautta samassa rytäkässä, kuin koko osastosi ajetaan alas. Silloin pääset lakkautuspalkalle, hän tokaisi.

     Minua ei huvittanut yhtään päällikön sanat, vaikka hän oli sanojensa välillä lopettanut kynsiensä kohentamisen. - Ei sitä tiedä kukaan varmaan, toteutetaanko nämä operaatiot tämän hallituksen aikana, änkesin vastaan.

     Epäluuloni laihaa päällikköä kohtaan vain lisääntyi, kun hän sanoi ajatelleensa siirtyä itse saman kaltaiselle eläkkeelle huonon vatsansa takia. Päällikön jatkaessa viilailujaan hänen kasvoistaan huomasi parhaiten, kuinka kelvottomana hän piti aikaan saannoksiani.

     Asetettuaan kynsiviilan huolellisesti kullattuun koteloon hän virkkoi. – Minulla ei ole nyt aikaa hoitaa asiaasi. Lähden kahdeksi kolmeksi kuukaudeksi Kiinaan Suomen edustajana edistämään maan ihmisoikeuskysymyksiä. Tämän sanoessaa kuin loitsun, hän katseli jäykällä kunnioituksella Kiinan hallitukselta saamaansa viiriä maan eteen tekemästään työstä.

     Päällikön mielipiteet kuultuani levottomuus piirsi yhä syvempiä vakoja sisimpääni. Poistuin sivuilleni vilkuilematta suuresta kiiltävästä huoneesta.
     
      Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

1470. Juha Sipilä koneiston saneeraajana


     Kun henkilöllä on ääni lempeä ja käytös vaakaa ja myhäilevä, syntyy ilmapiiri, jossa on vapauttavaa lähestyä ja mennä kättelemään tällaista lupsakkaalta tuntuvaa henkilöä. Juha Sipilästä syntyy tällainen mielikuva. Tämä voi olla tottakin.

     Totta on myös se, että Sipilä on lujalla kädellä johtanut yritystään menestykseen ja saneerannut keskustan puoluetoimiston tip-top-kuntoon. Menoja on karsittu ja henkilömäärää on pienennetty raskaalla kädellä.

     Paikallisia elyjä uhkaa nyt monen sadan henkilömäärän vähentäminen. Yt-nuevottelut on loppusuoralla.

     Hallituksen vaihduttua sipilä-johtoiseksi onkin kohtalisen varmaa, että keskushallintoa, ministeriöitä ja keskusvirastoja saneerataan.

     Tämä merkitsee monen sadan valkokaulusluokkaan kuuluvien henkilöiden irtisanomisia.

     Se keskushallinon viisas virkamiesjohto, joka nyt aloittaa yksikkönsä tuloskunnon parantamisen ja saneeraamisen, on silloin vahvoilla.

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

1469. Vollottajan päiväjärjestys


     Otsikon tarkoitus ei ole puuttua kenenkään tapoihin saatikka elämään. Eikä ole myöskään pyrkimys loukata ketään. Joka tapauksessa ihmiset joutuvat tilanteisiin, joissa he eivät enää pysty päästämään ajatustensa vesiä virtaamaan entiseen tapaansa tehokkaasti. Nämä henkilöt tarvitsevat silloin pajatyyppejä rinnalleen.

     Päivän Helsingin Sanomissa oli synkeän sävyinen kuvaus, mitä seuraa hallituksen niin sanotusta rakennepäätöksestä lakkauttaa vanhusten laitospaikat minimiin. Kotona pitäisi selvitä keskimäärin noin kolme kuukautta ennen kuolemaa saakka.    

     Nykykäytännössä tätä ennen kotona laukkaa ilman minkään maan ja taivaan valvontaa mitä kirjavin ja taidoiltaan ja asenteiltaan mitä epätasaisin joukko palkka-auttajia. Periaate on, että vanus maksaa kaiken mikä värkeissä on varaa, tässäpä oiva tulonsiirto vanhuksilta kunnille. On mainittava, että omaisten apuna on myös hyviä ja ammattitaitoisia palkka-auttajia.

     Yksityisiä koteja, joihin palvelut maksullisina toimitetaan, tulee olemaan satoja tuhansia. Tällöin palvelujen laadun valvonta on mahdotonta etenkin toimenpidekirjausten ollessa ulkopuolisen tarkkailun saavuttamattomissa.

     Viranomaisten ja omaisten valvontamahdollisuuksia onkin ehdottomasti parannettava.

     Jos tätä ei tehdä kannatta heittäytyä kyyniseksi.

     Omaisen kannattaa tällöin hakea käräjäoikeuden päätös edunvalvojaksi, jonka tehtäviin taloudellisten asioiden lisäksi kuuluvat terveydelliset asiat. Samassa yhteydessä ehkä on myös syytä kääntyä asiantuntijan puoleen, joka neuvoo, miten vanhuksen mahdolliset rahat ja omaisuudet voi suojata, esimerkiksi veroparatiiseihin. Tähän jo isot pojat tekevät.


lauantai 14. helmikuuta 2015

   

1467. Hymyn takana ovat julmat hampaat


     Keskiolutkohun kaltaisia vaalitäkyjä pirskahtelee julkisuuteen vielä useita laidasta laitaan.  Ylen eilisessä Pressiklubi-ohjelmassa nousi esille rangaistusten ankaroittaminen. Varmasti tähän koukkuun tarttuu nykyisen eduskunnan poliisisiipi. Erityisesti kansan raivo näyttää kohdistuvan rattijuoppojen ja raiskaajien mitättömiin tuomioihin.

     Toimittaja Enbuske latasi rohkeasti, ettei hän toivo Suomeen Yhdysvaltin järjestelmän kaltaisia kymmenien vuosien ja elinkautisia tuomioita.

     

    

1466. Viivittely on tekemisen korviketta


      Jokainen ihminen on riippuvainen useista työyhteisöistä ja organisaatioista ja niiden palveluista ja tuloksista. Johtaminen ei sijoitukaan pelkästään organisaation huipulle, vaan sitä tehdään ja tarvitaan kaikilla tasoilla.

     Asiantuntijoita voidaan pitää johtajina ilman alaisia. Usein he ovat omaksuneet johtajan roolin itseään kohtaan, koska tiedostavat, että heidän erityisosaamisellaan on suuri vaikutus moneen organisaatioon ja päätökseen.

     Viime kädessä kaikki johtavat itseään. Näistä syistä johtaminen on täkein tehtävä yhteiskunnassa. Tämä korostui tänään Ylen aamu-tv:n Raimo Sailaksen taannoisessa haastattelussa, jossa hän kuvasi Suomen talouden ja talouselämän tulevia kehitysnäkymiä hyvin synkiksi.

     Rivien välistä heijastui epäluottamusta yleiseen johtamistasoon.

perjantai 13. helmikuuta 2015

1465.Johtamisslangi

     Foorumin kohdalla jo hyräilee autossaan Lauri Viitaa. - Puhuttiin kieltä viittä, kuutta. Miten oli asianlaita?

johtaa, johtaminen, johtamisopit, kirjoittaa, kirjoittaminen


1464. Ministeri Kiuru pihankunnostajaa valitsemassa


     Oikeuskansleri Jonkka on päivän HS:ssä vihdoinkin puuttunut julkisesti poliittisiin nimityksiin, kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtajan valintaan.

     Nyt ei vielä vaadita verta pakkiin, mutta Jonka kritiikin perusteella vääryyttä kokeneet hakijat voisivat aivan hyvin viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.

     Niin moneen kertaa julkisuudessa nimityssotkuja vatvottu, että mitään uutta ei hevin tule esiin. Tässä tapauksessa silmiin pistävää kuitenkin on, että Jonkka moitti myös nimitystä valmistelivia virkamiehiä.

     Tapauksesta saa parodian lasien läpi katsottuna kuvan, että Kiuru valitsee itselle työntekijää pihan kunnostukseen. Ei näin voi olla. Ministeri valitse instituutioille johtajaa. Ministereitä tulee ja menee, instituutiot ovat pitkäikäisiä.

     Täytyy huomata, että nimityksen perustana toimivan esittelymuistion esittelijä laatii virkavastuulla. Lehtitietojen mukaan esittelijä toimi lain vastaisesti jättämättä pätevän hakijan kohdalla osan tämän tärkeistä CV-tiedoista pois.

     Pitää myös korostaa, että muistion laatija voi tehdä esityksen täysin omin päin ja itsenäisesti, kunhan noudattaa lakia.

     Nimityskoukeroille kuvaavaa on:

      Viimeisenä ministerin päivänään ennen Liinamaan virkamieshallituksen nimittämistä Matti Louekoski olisi halunnut oman miehensä virkaan, mutta kaikki esittelijät olivat kaupungilla. Uusi oikeusministeri Inkeri Anttila avasi minulle portit oikeusministeriöön” (Konsultin muistelmat, 2012)


torstai 12. helmikuuta 2015

1463. Neutraalihallinto


Kohta eleltiin olympiakisojen aikoja, ja keskipitkän aikavälin talous- ja toimintasuunnittelusta puhuminen oli nyt muotia. Sen sijaan jotkut vanhoilliset johtavat virkamiehet saattoivat pitää strategisesta suunnittelusta luennoivaa virastotodellisuutta ymmärtämättömänä kukkoilijana, jonka paikka oli tutkijakammiossa lukkojen takana. Tavoitejohtamista ylistävä saattoi joutua jopa luennointiboikottiin.Hallinnon mielialamuutos tulosjohtamista ja strategista suunnittelua vastaan oli tosiasia. 

Linjamuutokseen vaikutti Åbo Akademin, Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä valtiovarainministeriön järjestelyosaston tukema mielipideryhmittymä. Tämä hieman vaikeasti tunnistettava porukka katsoi, että julkisen sektorin tuli ennen kaikkea noudattaa neutraalin hallinnon periaatetta eikä siihen sovi tulosjohtaminen ja managemettiopit. Viime kädessä kyse oli suunnittelusihteeristön ja järjestelyosaston valtataistelusta, jonka sihteeristö sen johtajan siirtyessä pankkialalle.

Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012 

1462. Kulman uusi kova kundi – strateginen hallitusohjelma


     Suurista puolueista enää perussuomalaiset ovat vailla strategista hallitusohjelmaluonnosta. Muilla suurilla on yrityssektorilta lainattuja strategisia tapoja esittää, mihin suurin asioihin aiotaan tulevaisuudessa käydä käsiksi.

     Pitää huomata, että on eri asia, mitä ja missä asussa puolueet esittävät vaalikansalle pyrkimyksensä ja se millainen hallitusohjelmasta tulee. Nyt ollaan niin coolisti eleettömän ohjelman puolesta, että puistattaa.

     Jos hallitusohjelmasta tulee strateginen asiakirja, mitä voi vahvasti epäillä, siinä on sudenkuoppansa.

     Ei ollenkaan pois suljettu, etteivätkö suuret lobbarijoukot joka tapauksessa tulee esittämään vaatimuksiaan. Ja nehän ovat tunnetusti yksityiskohtia ja olisivat muutoin suurella pensselillä maalatussa hallitustaulussa ikäviä kokonaisuuden pilaavia täpliä.

     Ilman lobbareiden kilpajuoksuakin syntyy yleisluonteisen ohjelman toteuttamisesta ongelma.
Saattaa olla, että tähän tyssää hallituksen strategien johtaminen.

     Jos hallitusohjelmassa annetaan vain suuntia ja suuria 200 000 työpaikan luomistavoitteita, hallituksen pitää delegoida yksityiskohtien suunnittelu ja toteuttaminen yritysmäiseen tapaan itsenäisille divisiooneille, käytännössä miniteriöryhmille.

     Tämä johtaa ongelmiin: kuka niitä johtaa, mikä on ministeriön ja asianomaisen ministeriöryhmän työjako ja budjettivalta, mikä on ministeriöryhmän vetäjän ja ministeriöryhmään kuuluvan ministeriön ministerin vastuujako, mikä on kansliapäälliköiden asema, jne.

     Näyttää varmalta, että strategisen hallitusohjelman valmistuttua, hallitus rakentaa tärkeiden hankkeidensa salkun. Tällöin hallitusohjelman muodostuisi strategisesta ohjelmasta ja hankesalkusta. Kukin hankesalkkuun kuulava hanke organisoidaan erikseen. Hankesalkkua johtaisi talouspolittien ministerivaliokunta. Tämä saattaisi toimia.


keskiviikko 11. helmikuuta 2015

1461. Huippukyvyksi kehittyminen


      Monelle voi tulla mieleen, että hän vain pelaa ajatustensa tai tekojensa kanssa. Ei näin. Huippukyky tai asiantuntija voi olla missä tahansa tehtävässä – ajatuksissa ja teoissa.

     Ensin on herättävä kiinnostus, jonka myöhemmin on muuttuva intohimoksi asiaa tai tehtävää kohtaan.

    Lukemisen ja opiskelu ovat välttämättömiä. Tämä on eritysien tärkeää niille, joiden huipulla oloa rajoittaa karttuva ikä.

     Joissain tehtävissä oppineisuus muodostaa asiantuntijuuden perustan.  Asiantuntemusta pohjustavia nuoruuden harrastuksia voivat olla muiden muassa lukeminen ja kirjoittaminen, urheilu, yhdistys-ja kerhotoiminta, musiikki- ja näyttämäharrastus, järjestötyö, itc-harrastus, itseopiskelu (Huttunen 2003).

    Elämänkertoja kannattaa lukea, vaikka ne ovat paksuja ja epäluotettavia. Niistä voi saada vinkkejä, miten henkilö on saanut aikaan merkittävää, miten henkilö on keskittynyt vahvuuksiinsa eikä heikkouksiinsa ja kuinka henkilö on saanut paljon aikaan keskittymällä vain yhteen asiaan ja tehtävään. On alle viivattava, ettei heikkouksien parantamiseen kannata juuri tärvätä aikaa, särmät vain pois.

    Pirttilän (1997) mukaan asiantuntijuuden yleisiä ehtoja ovat soveltaa teoreettista tietoa, toimia oikein työmarkkinoilla, organisoida ja ohjata oikein toimintaansa, hallinta sosiaalisia vuorovaikutustilanteita ja orientoitua tulevaisuuteen. Nikun (2014) mukaan kaikkeen akateemisen asiantuntijuuteen kuuluu kyky hankkia tietoa ja arvioida omaa toimintaansa. Nikun toteamus pätee kaikille asiantuntijoille.

     Jostain tuntemattomasta lähteestä on noussut esille kymmenen tuhannen sääntö huippukyvyksi tulemiselle: pitää harjoitella 10000 tuntia tullakseen asiantuntijaksi tai huipulle. Pitipä sääntö paikkansa vai ei jatkuva, pitkäjänteinen ja tinkimätön harjoittelu kuuluu jokaisen asiantuntijan ja huippukyvyn työkalupakkiin.


1460. Tullin pääjohtajan vakava huomautus


     Ministeri Räsäsen Tullin pääjohtaja Hartikaiselle antama vakava huomautus-episodi on sama kaliperia kuin äiti huomauttaa isoa tuhmaa poika rumasta käyttäytymisetä ja tämä lupaa ja vannoo olla jatkossa kiltti.

     Suomen virkamiessanktiot eivät oikein tunne suullista vakavaa huomautusta, kirjallisen varoituksen kylläkin. Mikä ero on vakavan huomautuksen ja huomautuksen välillä? Se on sama ero kuin, mikä on: pääsy ehdottomasti kielletyn ja pääsy kielletyn välillä.

     Tulli on Suomen valtion tärkeimpiä virastoja. Se kuuluu niin sanottuun kovaan hallintoytimeen. Se valvoo kaupallisen tavaraliikenteen sisältöä ja tuonnin fiskaalisia perusteita, kerää veroja, valvoo luvatonta tuontia ja tuontielintarvikkeiden laatua.

     Sen johtamiselta vaaditaan erityisesti moniosaamista. Erityisesti siinä korostuvat tullialan ja finanssisektorin hyvä tuntemus, hyvät esimiestaidot, johtoryhmätyön hallinta ja verkottuminen muiden  EU-maiden johtaviin tulliviranomaisiin.

     Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella on vaikeaa sanoa, miten Hartikainen täyttää nämä ehdot. Ilmesisesti virkaan nimittäjä on aikoinaan kutenkin näin arvellut.

     Toivotaan Hartikaiselle menestystä hänen palattua hoitamaan virkaansa. Mutta tosia asia on, että mahdollisuudet ovat huonot. Pitkähkö episodi on paljastanut hän johtamismallistaan piirteitä, joilla on vaikeaa pärjätä Tullin johtamisessa. Kun iso organisaatio vetää sisäisen käsijarrun päälle huonoksi koettua johtamista vastaa, jarrua on vaikea murtaa.


tiistai 10. helmikuuta 2015

1459. Tuomioistuinten määräämät tuomiot eivät ole yhteiskunnan kosto


    Eduskunnan kyselytunnilla nousi jälleen esille mitättömät raiskaus- ja rattijuoppotuomiot.

     Päivi Räsänen paheksui taannoin piirikokouksessaan, että kolmen vuoden välein voi raiskata ensikertalaisena, rikos nollaantuu.

     Lausuma on pitkälle poliittista retoriikkaa ja osin tahallista väärin ymmärtämistä. Se kuitenkin kuvaa, kuinka kovilla panokissa on julkisuusessa ammuttava tullakseen kuulluksi. Hän jatkoi vielä populistisesti, että vankeinhoidollisesti katsottuna ensikertalainen ei ole välttämättä tosielämässä ensikertalainen.

    On tunnettua, että eri rikosnimikkeissä on erilaisia vanhentumisaikoja. Se antaa joustoa ja harkintaa tuomioihin. Vankeinhoidossa kertaisuus on: yksi häkki yksi kerta.

     Yleisesti ottaen vanhenemisajat ja tuomiot eivät ole syntyneet sattumalta, vaan perustuvat harjoitettuun pitkäjänteiseen kriminaalipolitiikaan ja tilastojen avulla arviotuihin uusimiriskeihin. Pohjoismainen käytäntö on myös hyväksi havaittu malli. Sen kokemusten mukaan rangaisten ankaruudella ei juuri ole mitään tekemistä uusimisen kanssa. Niihin jotka eivät ole syyllistyneet rikosiin, rangaisuhalla on ennalta ehkäisevä vaikutus. Nämä ovat tärkeä havaintoja.

     Rangaistus ei ole kosto, vaan yhteiskuntamoraalin vaatima hyvitys. Rikosseuraamuslaitoksen tilaston mukaan 90 prosenttia alle 21vuotiaista vangeista joutuu toisen kerran vankilaan.

     Järjestelmää ei pidä rukata päivän mielipiteiden mukaan.

     Pitkien tuomioiden vaatiminen henkii koston vaatimus. Tätä ei pidä hyväksyä, sillä kostamalla katkeroituu sekä kostaja että kostettava. Kaikkein vähiten kostojan roolii sopii yhteiskunnalle.




maanantai 9. helmikuuta 2015

1457. Hän hymyili mennessään pankkiin


     Leipää ne ovat leivän murutkin, toteaa vanha pohjalainen sanonta. Mutta sävy muuttuu mediaa seuratessa. Kuulleessaan viimeisimmät uutiset irtisanomisista köyhyystutkija luuli olevansa niin syvässä unessa, että herätessään hänestä tuntui, ettei todellisuudesta ole mitään jäljellä.

     Tämä synkkä uni kuitenkin todistaa, ettei ahneudella ole ylärajaa.  Danske Bank ja Nordea ovat tämän alan lipun kantajia. OP seuraa perässä irtisanomalla nyt 380 henkilöä.

     Pankeille digitalisaatio luo mahdollisuuksia, alhaiset korot haasteita ja sääntely turvallisuutta eivät esteitä.  

     Pientä yrittäjää riepoo, kun laina tyssää ja samanaikaisesti hoetaan, että vain kannattava yritys lisää maan elinvoimaisuuta. Pienyrityksen ei tarvitse erityisen kannattava, kunhan se elättää perheen. Kolmen asunnon taloyhtiö lainan saannin ehdot ovat mahdottomia.

     Näille irtisanoja pankeille voi sanoa, että olkaa pätevämpiä, hankkikaa lisää johtamisosaamista. laatikaa kunnon strategiat ja kasvattakaa markkinaosuuksia ympäri maailmaa. Tällöin globalisaatio pelaa teidän pussiin ja joudutte ottamaan lisähenkilökuntaa.

     Mutta näin se ei mene. EKP painaa alisääraha markkinoille. Pankit rikastuvat ja osakkeen omistajat hymyilevät nettipankeissaan.

1456. Puut suurene, paina kaasua


     Puut suurenee, paina kaasua, sanoi entinen kartturi kuskille. Katsellessa Yle 1:n parodiaa politiikan suurista lauseista ennen vaaleja puolueiden kaasujalkojen pitääkin olla raskaita. Kilpailukyky, pienyrittäjät, työllisyys, 200 tuhatta työpaikka, nuoret, perheet, vanhukset, jne. hinkuvat etuja, parannuksia ja uudistuksia. Tässä kilpailussa puoluejohtajien imagoarvo näyttää menevän köyhän kansan arvojen ohi.  

     Päivän HS:ssä Syksy Räsänen toi vastaansanomattomasti esille kilpailun kovuuden huomiosta ja arvotuksesta kahden huippututkijaryhmän kiistellessä gravitaatioaaltojen kuvion syntymisestä. Lopputuloksena oli, että tiede korjaa itse itseään.

     Vielä pitempi, 500 vuotta kestävä, ja ankarampi taistelu käytiin Fermat’n suuren lauseen todistamisesta. Lause on yksinkertainen: Ei ole olemassa positiivisia kokonaislukuja a, b ja c joka toteuttavat yhtälön a potenssiin n +b potenssiin n  =  c potenssiin n, jossa n on suurempi kuin 2.

     Andrew Wiles todisti 1995 lausekkeen suuressa luentosalissa satojen matemaatikoiden ja sen aikaisen netin seuratessa todistelun etenemistä. Se oli draamaa, jossa jokaisessa siirtymisessä uuteen vaiheeseen oli odotettavissa romahdus.

     Nyt poliitikot ennen vaaleja voivat todistella ohjelmansa etevyyttä surutta millaisilla lausekkeilla ja sanakäänteillä tahansa kenenkään puuttumatta vakavissaan niiden pitävyyteen. Kaikki esittävät suurimmat lukunsa.

     Olkoon politiikka mahdollisuuksien tiedettä tai taidetta, todistusvoima ei ole politiikalla vaan sanojalla, poliitikolla.  Mitä uskottavampi esiintyjä on ja mitä osuvampi sen hetkiseen kansan mielentilaan sanoma on, sitä paremmin viesti uppoaa kansaan.

     Politiikka ei korjaa itse itseään.

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

1454. Takapihan rautatehtaalla vaalibudjettia takomassa


     Kun asiat alkavat mennä pieleen, niin ne myös menevät. Dynaamiset vaikutukset pelaavat siis myös näin päin. Hallitus ja Juhana Vartiainen luottavat päinvastaiseen kasvun dynamiikkaan.

     Taannoin yritykset vapautettiin 800 miljoonan euron kelamaksuista ja yhteisövero pudotettiin 20 prosenttiin. Pieleen menon dynamiikka vain jatkuu.

     Päivän Helsingin Sanomissa arvioitiin lyhyesti puolueiden strategisia vaaliohjelmaluonnoksia. Valtion budjetin tasapainoon saamisen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Niissä on suuren luokan hataria dynaamisia hyvää tarkoittavia lupauksia ja eräitä dynaamisiin vaikutuksiin perustuvia konkreettisia ehdotuksia, kuten kokoomuksella: toteutetaan yliopistouudistus 2.0.

     Tällainen puolueiden salailu ja temppuilu tyhjänpäiväisillä strategisilla vaaliohjelmilla on äänestäjien julkeaa hämäystä. Erittäin anteeksianomattomaksi sumutuksen tekee se, että asiantuntijalle helppo laatia vuodelle 2016 tasapainoinen budjetti. Siinä on tulot ja menot. Menot sisältävät tarvittavat menoleikkaukset.

     Vaalien voittaja saattaisi hyvinkin olla puolue, joka esittää vuodelle 2016 tällaisen budjetin.


1453 Asiantuntijoiden johtaminen ja auktoriteetti


     Johtajana on yleensä pidetty henkilöä, joka on siellä ylhäällä. No ei aina. Taksikuskit saattavat pitää luonnollisena, että johtaja on taksimies, siis asiantuntija, muttei välttämättä auktoriteetti johtaja. Homma hoituu lähes itsestään, pyörillä.
   
     Mitä jos työntekijät ovat korkeasti koulutettuja, mutta auktoriteetti väijyy takana? Toiminta voi hoitua mutkattomasti, mutta tulosta ei välttämättä synny. Oululaisen Nokian entisen insinöörin kertoman mukaan ryhmä teki viiden kuukauden aikana kolme eri älypuhelin sovellutusta, viimeisimmän heikolla innolla. Minkäänlaista palautetta ei koskaan saatu. Puhumaton auktoriteetti istui yläkerrassa.
 
     Oululaisen ryhmässä työntekijöiden työpanokset olivat sinänsä hyvin koordinoitu toisiinsa, mutta visio puuttui. Kun on visio, riidat riidellään, mutta tiellä pysytään.

      Esimiehen tärkein tehtävä on huolehtia tavoitteen asettamisesta ja sen seurannasta. Se miten hän tavoitteen asettaa, on oma tieteen lajinsa. Yleensä tähän prosessiin on syytä ottaa mukaan yksikön asiantuntijoita.

      Tässä yhteydessä sanaa auktoriteetti on syytä kavahtaa, auktoriteetti johtamassa asiantuntijoita. Miten se voi onnistua? Tuloksen tekemisen paianeet ovat kuitenkin johtamassa siihen, että yhä suuremmassa määrin kutsutaan niin sanottuja auktoriteetteja johtamaan asiantuntijaryhmää, hyviä auktoriteetteja.

     Urheilulehden 6/2015 Kupilaa mukailleen todellinen auktoriteetti ymmärtää, mitä muutoksia ympäristössä tapahtuu. mitä mahdollisuuksia ja vaatimuksia ne tuovat ja osaa kommunikoinnissaan sitouttaa asiantuntiajat tavoitteiden saavuttamiseen.

     Pelkkä auktoriteetti ilman modernia osallistuvaa ja kommunikoivaa johtamista luo otollisen maaperän auktoriteettikammon leviämiselle koko yritykseen. Tällöin menestymisen eväät ovat vähissä ja ne tulee syödyksi nopeasti.

lauantai 7. helmikuuta 2015

1452. Kasvatusta saunan takana


     Muotisuunnittelija voisi päästää kimeän huudahduksen jonkun väittäessä, ettei muodissa ole mitään turhaa. 1920-luvun pariisittarien pukeutumistyyli oli kuitenkin karsittu pelkistetyn mustaksi kuin väärä yö.

     Nyt taas rönsyilee joka puolella. Tukka pölyää, tukistamien on arkipäivää. Meillä tuli voimaan 1984 laki, joka kieltää lasten fyysisen kurittamisen ja henkisen alistamisen. Puheenjohtaja Rädyn tuore hovissa saama tuomio Hilkka Ahteen kiusaamisesta osoittaa, ettei aikuistenkaan ole sallittua kiusata toisiaan määrätyn rajan yli.

     Suomalaisista noin 15 prosenttia sallii lapsen fyysisen kurittamisen, esimerkiksi tukistamisen. Oli hämmentävää nähdä tuttavaisän läpsivän kevyesti 10-poikaansa poskille.

     Mitä esimerkiksi isän luunappi lapsen otsaan osoittaa. Se osoittaa, että minä olen vahvempi, minä olen oikeasssa, sinun on alistuttava, ja nöyrryttävä, olet kaatanut mehulasin. Lapsen kasvettua aikuiseksi hän toistaa saman lapsilleen.

     Kurittaminen, vähäinenkin on jyrkästi tuomittavaa ja osoitus aikuisen tunnevammasta ja osaamattomuudesta.

     Lastensuojelun keskusliiton selvityksessä 15 prosenttia suomalaisista sallii lapsen fyysisen kurittamisen, ainakin poikkeustilanteessa. Nämä viisitoista prosenttia saavat kurikoululleen korkean tason tukijan ja kannustajan.

     Päivän Helsingin Sanominen mukaan Pyhä Paavi Franciscus hyväksy lapsen kurittamisen, kuhaan se tehdään lasta nöyryyttämättä, pelkistettyä kuin 1920-luvun Pariisin muoti sanoo.


perjantai 6. helmikuuta 2015

1451. Lapsiraiskaukset ruotsinkielisellä Pohjanmaalla


         Kansanedustaja Hakkarainen oli kovin kiihtynyt eilen eduskunnan kyselytunnilla huitoessaan saamaansa omaa ehdollista tuomiopaperiaan. – Ei tunnut missään, täällä sitä ollaan, hän saarnasi. Samalla hän ihmetteli vuolaasti, miksi hänen vaalialueellaan tapahtuneesta 15-vuotiaan tytön raiskauksesta tekijä ole selvinnyt ehdollisella tuomiolla.

     Kansanedustajat äityivät tästä ihmettelemään, miten eri puolilla Suomea eri käräjäoikeuden antavat samankaltaisista rikoksista ankaruudeltaan aivan erilaisia tuomiota.

     ”Suomessa on riippumattomat tuomioistuimet, eikä oikeusministeriö voi ohjata tuomioistuinten rangaistuskäytäntöjä”, vastasi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tuttuun tapaan rutiininomaisesti..

     Tosi asiassa kyllä oikeusministeri puuttuu. Ministeriö tekee sitä pehmeällä vaikuttamisella järjestämällä tuomarikoulusta. Tämä on lainsäätäjältä jossain määrin kyseenalaista puuttumista riippumattomaan tuomiolaitokseen, hivuttamalla, ulospäin näyttää huonolta.

     Useaan otteeseen ja useat tahot ovat vaatineet Suomeen tuomiolaitosvirastoa takaamaa lainkäytön riippumattomuutta oikeusministeriöstä, lain säätäjästä.

     Jos Suomessa olisi Ruotsin tapaan tuomiolaitosvirasto, tuomioistuilaitoksen neuvotteluille, koulutukselle, tiedonvaihdolle, kehittämiselle olisi aivan toisenlainen omaksi koe virasto kuin oikeusministeriö. Vaaraa lainsäädäntö- ja lainkäyttövallan sekoittumisesta keskenään ei tällöin enää olisi.   


torstai 5. helmikuuta 2015

1450. Musaa seinän takana


Tilanne sopi minulle kuin aaveille ullakon hämy, sillä sain lueskella rauhassa kiinnostavia teoksia uutta kirjaani varten. Kirjoitustyöhöni en lupa pyytänyt, sillä niin salaiseksi ja varmaksi tunsin kopperossani oloni nyt ja tärkeäksi tulevan kirjan aiheen.



1448. Onko pakko aina jaksaa


Toisten mielestä pärjäämisen eetos sopii niille, jota ovat valmiit pilaaman elämänsä. Toisille elämä ristiriitojen kanssa on poreilevaa seikkailua ja sietämisen minimointia. Toisten pitää juosta unohdusten vuoksi. Mikä kirjo, sanoisi Freud.  

Joka tapauksessa elämän tehtävänä ei ole luoda saamattomia ja hävyttömiä hahmoja. Luojalla oli tarkoitus päästää vedet virtaamaan. Silloin kun napanuora katkaistaan, lähes kaikki ovat samalla viivalla. Perimä ja ympäristö luovat mahdollisuuksien kehikon tulevalle elämälle.

Jaksamien tai jaksamattomuuden tunne voi johtua oman psyykeen tilapäisestä tai pitempi aikaisesta häiriöstä tai kuormituksesta, fyysistä terveysongelmista, ympäristön painaista, omista suoritusodotuksista, määrällisesti tai laadullisesti ylimitoitetuista perhe- ja työvaatimuksista.

Negatiivien jaksamispakko on erotettava hyvästä jaksamisen eetoksesta. Jälkimmäinen on motivoitunutta rutistusta viedä asiat läpi, sitten helpottaa.

Negatiivisen jaksamispakon vallitessa jatkuvasti mielen ja kehon elämä hyytyy kärvistelyksi aavikolla.

Tällöin pitää tehdä iso repäisy. Se on keskustelu ulkopuolisen kanssa siitä, missä mennään. Ensivaiheen ulkopuolisen ei tarvitse olla välttämättä asiantuntija. Hän voi olla ystävä, sukulainen, kollega, luotettu, vanhempi. Pääasia on, että solmua avataan niin paljon, että nähdään mistä suunnasta apu löytyy.

Kun ongelmia on kylliksi ratkottu ja keinoja keksitty, oma minä ja ympäristö on mahdollista saada riittävään tasapainoon.


keskiviikko 4. helmikuuta 2015

1447. Kanoninen hajasijoittaminen agendalle


     Hajasijoittaminen, alueellistaminen, on ennen kaikkea politiikkaa: oman puolueen edun ajamista äänestäjäkuntaa mielistelemällä. Se on keskustan vastaus keskittämiseen. Sen ongelmista vaietaan ja sen vaikutuksista eivät edes virkamiehet kerro menestystarinoita.

     Vanhasen hallitusten tavoitteena oli urakalla siirtää virastoja maakuntiin ja saada sinne noin 4000 työpaikkaa. Viimeisimpänä kohteena oli lääkelaitos Fimean siirtäminen Kuopioon. Muutto on vieläkin kesken suuren osan fimealaisten työskennellessä pysyvästi Helsingissä. Matkustamiset ovat lisääntyneet rutkasti. Säästöt ovat negatiivisia.

     Jos alueellistaminen olisi ollut vain virastojen ja työpaikkojen siirtelyä sinne tänne tehokkaasti ja järjestelmällisesti, operaatiot olisivat olleet jollain tavalla hyväksyttävissä. Kuitenkin lopputuloksena on syntynyt kaksoismiehityksiä ja tehottomuutta ja henkilökunnan vuosikausia jatkuvaa epätietoisuutta.

     Valtion ja vastaanottavien paikkakuntien olisi pitänyt panostaa ponnekkaammin siirtoihin. Muiden muassa olisi täytynyt luoda uusia työmenetelmiä ja saada puolisoille työpaikkoja.

     Näillä näkymillä asia nousee vuoren varmasti uuden hallituksen agendalle.

tiistai 3. helmikuuta 2015

1446. Miksi valtio jatkuvasti epäonnistuu pääjohtajatason nimityksissä


     Kyse ei nyt ole siitä, että Olli-Pekka Heinonen näyttää tulevan nimitetyksi TEM;n kansliapäällikön virkaan lokakuun alusta 2015. Heinonen on kohonnut sellaiseen poliittiseen rälssiin, että hänen pätevyyttä mihin tahansa korkeaan asemaa ei ole sopivaa epäillä. Se olisi melkein mautonta. Mies tullaan siis nyt nimittämään kansliapäälliköksi. Kuvaavaa on, että ehdottomasti virkaan pätevin Raimo Luoma ei edes hae. Hän kokeneena tietää jo nyt kaupunkikanavien kautta, ettei kannata.

     Ainakin kahden valtiovarainministeriön, kahden liikenne- ja viestintäministeriön ja kahden teollisuus- ja elinkeinoministeriön alaisten keskusvirastojen pääjohtaja-nimitykset ovat menneet enemmän tai vähemmän pieleen. Nimitysten haitoista kärsittiin ja kärsitään vuosikymmenet.

     Rationaalisen nimityspolitiikan kannattaja voisi tähän esittää syyn. Rekrytoinnissa ei noudatettu minkäänlaista hyvän rekrytoinnin ohjetta. Ei ole pantu kandidaatteja testeihin tai on pantu muodon vuoksi.

     Tosiasia tietenkin on, että nimitykset ovat olleet umpipoliittisia.  Näissä kuudessa tapauksessa voidaan epäillä, että eräs ajoi puolueen etupiirin etuja ja siinä vähän omiaankin, eräs käyttäytyi rikollisesti ja eräät olivat vain muuten epäpäteviä.

     Jos hallituskauden lopussa hallitukselle ei mikään luista, niin ainakin nimitykset saadaan luistamaan hyvissä ajoin ja hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

     Kukaan ei viitsi edes nauraa poliittisen virkanimitysten kieltämiselle saati niiden lopettamiselle.

1445. Maaväylä Krimille


     Georgian sodan kyynisen karnevalistista loppuvaihetta kuvaa se, kuinka ihmiset Tbilisistä kävivät bussilasteittain katomassa kaupunkin laidalla, miltä sota oikein näyttää paikan päällä. Nyt sota siellä on jäätynyt kohmeloon, josta kukaan ei ole kiinnostunut.

     Vielä viime syksynä näytti siltä, että Itä-Ukrainassa kyse oli vain sapelien kalistelusta. Nyt Venäjän lisättyä jatkuvasti panostaan konfliktiin sapeli on saanut hampaat, jolla möyhennetään tietä samankaltaiseksi kuin se on Etelä-Ossetiassa.

     Tilanne on vielä kuitenkin epäselvä Ukrainassa. Asiantuntijat ovat esittäneet monia eri teorioita Venäjän tavoitteista. Putin ystävä Arkadi Rotenberg on saanut urakan rakentaa silta Krimille.

     Onko tämä hanke vain hämäystä Venäjän aggressiivisen herruuspolitiikan peittämiselle alueella?

     16 kilometrin silta Asovanmeren niemen jatkeena yli salmen on kallis ja kriisitilanteissa ilma-aseille haavoittuva. Näyttää siltä, että Venäjän korvaa tämän hämäyshankkeen maaväylällä Mustanmeren rantaa pitkin Krimille.

     Käytävän saaminen ei tapahdu käden käänteessä. Separatistien voimin se ei onnistu. 200 kilometrin kapea rintama Mustameri selustana on sotilasstrategisesti vaarallinen. Se on vihollisen katkaistavissa suhteellisin pienin resurssein.

     Kunnollisen maayhteyden saaminen mannerta pitkin toisi kuitenkin Putinille aivan toisen suuruusluokan edun ja turvatien Krimille kuin riskialtis silta tai nykytilan jäädyttäminen. Samalla se varmistaisi Itä-Ukrainan liittämisen tiiviiksi osaksi Venäjän valtapiiriä.


maanantai 2. helmikuuta 2015

1444. Työsähköpostit pannaan kotona


     Eräs tehokas isä väitti pystyvänsä keskittymään moneen tehtävään saman aikaisesti ja jopa tekemään osaan niitä. Valvotussa koetilanteessa hän epäonnistui kurjasti.
  
     Samaa luulo iske moneen meistä yrittäessämme vapaa-aikaa katkomalla tehdä kotona työtehtäviä. Eteenkin juuri ennen nukkumaan menoa tapahtuva sähköpostinen lukeminen on vireydelle ja terveydelle vaarallista. Tallainen tapa ei tee muuta kuin  korkeintaan tyydyttää uteliaisuutta.

     Läppäri, älypuhelin, pöytäkone antavat mahdollisuuden olla aina tavoitettavissa ja tekemään työtä vuorokauden ajasta riippumaata. Se on trendikästä ja sillä jopa ylpeillään.

     Maltillinen ja tietoisesti valittu ja suunniteltu työtapa kotona vapaa-ajalla voi olla hyvä ratkaisu eräissä tapauksissa. Aamulla ennen muun perheen heräämistä tehty kuntolenkki ja sen jälkeen tunti työtä voi olla hyvin tuottavaa häiritsemättä muuta perhettä. Työrupeama on rajattu ja sen pitää loppua siltä päivältä siihen.    

     Pitkin päivää ja iltaa tapahtuva jaksottainen työasioihin palaaminen ja niiden jukertaminen heikentää unen laatua, laskee pysyvästi vireystilaa ja pitkittyessään aiheuttaa masennusta ja heikentää yleistä terveystilaa, verisuonitaudit, dementia.

     Tällainen tilanne on myös paradoksaalinen. Kotityöt usein tehdään huonossa vireystilassa illan hämyssä sen sijaan, että ne aamulla työtiimeissä ratkaistaisiin päivän valossa leikinkevyesti.

     Tutkittujen tietojen perusteella ollaan siirtymässä aina tavoitettavissa-tilasta aikaa 8-16. Henkilöstön vireystila nousee, päivähoitolapsen nouto saa raamit ja työyksikön tuottavuus kohoaa.

     Aikaan 8-16 siirtymien on tehtävä työyhteisössä tietoisesti pomo esimerkkiä näyttäen. Kun pomo noudattaa periaatetta, muutkin noudattavat.

     Ps. On tilanteita, joissa joskus on pakko tehdä joku työ kotana.

     Lähde: Yle Aamu-tv


sunnuntai 1. helmikuuta 2015

1443. Öljyn hinta sulautuu surrealismiin


     Öljyn hintaa ennustettaessa mikä tahansa voi mennä pieleen, mutta sehän tunnetusti imaisee katselijat puoleensa, kuten Venäjän talouskatastrofi osoittaa. Toisaalta sitä etsiessä mielikuvitus saattaa pompata pilviin kuin Salvador Dalin taulun katselijalla.

     Yksi asia on varma. Jos jollain olisi valtavat säiliöt, tämän kannattaisi ostaa laidat pullolleen tätä taikajuomaa, sillä hinta nousee vuoren varmasti kaksin kertaiseksi nykyisestä.

     Öljyn kulutus on pysynyt vakaana 4000 miljoonassa tonnissa vuodessa (Talouselämä 4/2015) . Silti sen hintakäyrä poukkoilee kuin sonni laitumella. Öljymarkkinat ovat sekoitus bisneslogiikkaa ja politiikkaa. Nyt näyttää, että politiikka on voitolla Ukraina-kysymyksen takia.

     Toisaalta öljyn tuottajahinnan muodostumien on erikoinen. Muuttuvat kustannukset voivat jopa 0-luokkaa, koska sitä tulee maan kamarasta itsekseen. Ne voivat olla jopa negatiivisia, koska lähdettä ei kannata lopettaa sen muutoin hyydyttyä täysin.

     Markkinoilla, jos niitä öljyn tapauksessa edes on, näyttää olevan virheellinen käsitys öljyn tuotannon muuttuvista kustannuksista. Talouselämä-lehden 4/2015 tietojen mukaan ne vaihtelevat maittain ja lähteettäin 5-15 dollariin. Julkisuudessa puhuttu 80 dollarin barrelihinta on melkoisesti yläkantissa.

     Kun keskustelaan valtioyhtiöiden johtokuntien jäsenten palkkioista, Neste, Fortum ja kumppanit, on syytä muistaa millaisessa ympäristöissä, bisnes- ja politiikkalogiikassa ja miljardieuroissa liikutaan. Pätevimmät on saatava remmiin.