Maakuntahallituksen sisään voidaan muodostaa konsernikeskus,
joka ohjaa ja johtaa alaisia yksiköitä konsernijohtamisen keinoin. Sille jää kuitenkin
runsaasti konsernijohtamiseen kuulumattomia tehtäviä, jotka ovat joko sisäisiä
tehtäviä (kehittäminen, asiantuntijapalvelut tai organisaation rajan ylittäviä
tehtäviä (lupa-asiat). On nyt huomattava, että sen pohtiminen, onko tehtävällä
ulkopuolisia ulottuvuuksia, ei ole hedelmällinen näkökulma, koska tavalla tai
toisella jokaisella tehtävällä on ulkopuolisia elementtejä.
Keskeistä tarkastelussa on, että maakunnasta näyttää muodostuvan johtamisessa erittäin hankala. Sillä on selkeä konsernijohtamisen rooli. Mutta miten se roolinsa vetää läpi esimerkiksi ELY-keskuksissa? Liitetäänkö ELY-keskuksen johto maakuntavirastoon lähelle maakuntahallituksen ylintä johtoa, vain säilyykö mykytilanne ennallaan. Edellisessä maakuntavirasto paisuu entisestään ja jälkimmäisessä maakuntavirastoon olisi muodostettava ELY-keskusten johtamista vastaava yksikkö.
Kuntien sosiaali- ja terveyssektorissa sen konsernijohtaminen kuuluu maakuntavirastolle (maakuntahallituksella), mutta kenelle kuuluu valtion toimivallan ulkopuolella olevien pirstaleisen sosiaali- ja terveyssektorin yksiköiden konserni johtaminen ja tämän koordinointi kuntien sosiaali- ja terveys sektoreihin ja sen konsernijohtamiseen. Herää kysymys tuleeko meille yksi paljon valtaa omaava konsernikeskus johtamaan maan koko sosiaalitoimen ja terveystoimen järjestelmää. Jos se tulee, siellä valtaa tulee käyttämään valtiovarainministeriö.
Maakuntaviraston tehtäväksi tulee paljon muutakin, mitä edellä on käsitelty, mm seuraavat ovat Tarastin mukaan menossa sinne ja paljon muutakin
Keskeistä tarkastelussa on, että maakunnasta näyttää muodostuvan johtamisessa erittäin hankala. Sillä on selkeä konsernijohtamisen rooli. Mutta miten se roolinsa vetää läpi esimerkiksi ELY-keskuksissa? Liitetäänkö ELY-keskuksen johto maakuntavirastoon lähelle maakuntahallituksen ylintä johtoa, vain säilyykö mykytilanne ennallaan. Edellisessä maakuntavirasto paisuu entisestään ja jälkimmäisessä maakuntavirastoon olisi muodostettava ELY-keskusten johtamista vastaava yksikkö.
Kuntien sosiaali- ja terveyssektorissa sen konsernijohtaminen kuuluu maakuntavirastolle (maakuntahallituksella), mutta kenelle kuuluu valtion toimivallan ulkopuolella olevien pirstaleisen sosiaali- ja terveyssektorin yksiköiden konserni johtaminen ja tämän koordinointi kuntien sosiaali- ja terveys sektoreihin ja sen konsernijohtamiseen. Herää kysymys tuleeko meille yksi paljon valtaa omaava konsernikeskus johtamaan maan koko sosiaalitoimen ja terveystoimen järjestelmää. Jos se tulee, siellä valtaa tulee käyttämään valtiovarainministeriö.
Maakuntaviraston tehtäväksi tulee paljon muutakin, mitä edellä on käsitelty, mm seuraavat ovat Tarastin mukaan menossa sinne ja paljon muutakin
*maakuntien liittojen tehtävät maakunnille
*työvoima-, elinkeino- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu TE-toimistoilta ja ELY-keskuksilta maakunnille
*EU-rahastotehtävät ELY-keskuksilta ja maakuntien liitoilta maakunnille
* CPalvelujen tuottajina voivat toimia kunnat, kaupunkiseudut, yksityiset toimijat tai maakunta itse (https://alueuudistus.fi/documents/1477425/1889492/Tiivistelmä+Tarastin+selvityksen+ehdotuksista/f13edb47-93cf-4083-87f2-bad7e941aa3a)
*työvoima-, elinkeino- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu TE-toimistoilta ja ELY-keskuksilta maakunnille
*EU-rahastotehtävät ELY-keskuksilta ja maakuntien liitoilta maakunnille
* CPalvelujen tuottajina voivat toimia kunnat, kaupunkiseudut, yksityiset toimijat tai maakunta itse (https://alueuudistus.fi/documents/1477425/1889492/Tiivistelmä+Tarastin+selvityksen+ehdotuksista/f13edb47-93cf-4083-87f2-bad7e941aa3a)
Olen puhunut tässä maakuntavirastosta, vaikka tosiasiassa
maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus istuvat kympin paikalla. Käytännössä
konkreettien työ tullaan tekemää virastossa satojen henkilöidentyö tuloksina.
Maakuntavirastosta tulee ehkä Suomen historian suuruusluokassaan
vaikeimmin johdettava siviili työyksikkö. Sillä on käytettävissään EU-rahaa
jaettavaksi maakunnan hyväksi. Se otollinen seisontatolppa jatkuvan kiistelyjen
kohteeksi. Politiikka on voimakkaasti mukana viraston päätöksenteossa ja
nimityksissä. Järjestelmä on rakennettu sellaiseksi, jossa jääviydet ovat aina
läsnä ja on suuri kiusaus ohittaa ne puolivillaisilla manöövereillä. Sama
henkilö voi olla kunnanjohtaja, maakuntavaltuutettu, maakuntahallituksen jäsen
kansaedustaja, terveysyrityksen hallituksen jäsen, olla muka terveysyrityksessä,
joka rekisteröity hallintorekisterin suojaan, terveysalan yhdistyksen hallituksessa,
omistaa yhtiön, joka tuottaa terveysalan yrityksille siivouspalveluja, jne
ketju on loputon.
Hallitus ei ole tähän mennessä miten nostanut korkealle esille
tätä korruptiota ruokkivaa petoa. Se oli syytä vielä kerran päntätä päähänsä,
mitä jääviys on.
Wikipediaa mukaillen jääviys tarkoittaa
virkamiehen tai luottamushenkilön
sopimattomuutta osallistua asian käsittelemiseen
tai ratkaisemiseen sellaisissa tapauksissa, joissa osallistuminen rikkoo hallinnon
objektiviteettiperiaatetta turvata hallintopäätöksen tai hallinnollisen
menettelyn oikeellisuus, puolueettomuus ja objektivisuus.
Jos jääviys kysymyksiä ei etukäteen selvitetä ja
kerrota ennen vaaleja, mitkä ovat ns kiellettyjä yhdistelmiä ja ennen kaikkea
kouluteta koko henkilökuntaa ymmärtämään mitä jääviys on, olemme lisääntyvän
korruption tiellä. Täytyy huomat , että jääviys ja sen huomioon ottamisen laiminlyönti
on tie korruptioon. Yksi toinen tie on antaa tieten tahtoen jollekin
toimialalle monopoliasema, vaikka se kaikkien objektiivisten mielipiteiden
mukaan tulisi purkaa. Minna Isoaho (http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236120-apteekkipaatoksenteko-ravistettava-omaskakas).
Valitettavasti näyttää siltä, että pääministerillä
aikaansaaminen pakkoa ja röyhkeys ovat menneet sekaisin.
Kommentit
Lähetä kommentti