2169. Presidenttiehdokkaiden vaahvuudet ja heikkoudet - sopivin

    Organisaation menestyksen kannalta yksi merkittävä tekijä on tehdä oikeita rekrytointeja. Tämä koskee jokaista tehtävätasoa, mutta ennen kaikkea johtajien kyvyt taidot yksikön elinvoimaisuuden edellytysten luomisessa ja elinvoimaisuuden saavuttamisessa ovat keskeisessä asemassa henkilövalinnassa.
     Rekrytointitilanteen merkitys on koettu maailmanlaajuisesti organisaation onnistumisen mahdollisuutena, minkä tähdellisyys ymmärretään globaalisti. Siksi siitä on myös kirjoitettu lukuisia oppikirjoja ja pidetty lukemattomia seminaareja ja puheita. Tieto siis on ja sitä myös käytetään. Useat kansainväliset ja kansalliset rekrytointipalveluyritykset auttavat yrityksiä, virastoja ja laitoksia sekä kolmannen sektorin organisaatioita saamaan parhaan mahdollisen henkilöt avautuvaan virkaan tai toimeen.
     Lyhyesti esitettynä valituksi tulevan henkilön tärkeitä ominaisuuksia ja vaatimuksia ovat mm yleinen kokemus työelämässä, toimialan kokemus, toimialan tuntemus opinnot, kirjoittamistaito mukaan lukien teosten kirjoittaminen, esiintymis- ja puhetaito sosiaaliset kyvyt, tilannetaju ja stressin sieto.
     Jos noudatetaan vuoden 2018 presidentin vaaliehdokkaisiin samaa menettelyä, jota sovelletaan esimerkiksi kansliapäällikön valintaan, valintamuistio voisi mennä seuraavan periaatteen mukaan.
     Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin ja toiminnasta kansainvälisissä järjestöissä tai neuvotteluissa.
     Alan yleisen kokemuksen vähyyden perusteella verrattuna Väyryseen, Niinistöön ja Vanhaseen Huhtasaari, Kyllönen, Torvalds ja Haatainen voidaan pudottaa valinnasta ensimmäisellä kierroksella, vaikka Huhtasaarella on kolme vuotta ministerikokemusta liikenneministeriössö ja neljä vuotta opetusministerinä ja sosiaali-ja terveysministeriössä ja vaikka Huhtasaarella ja Torvaldsilla on eroparlamentaarikkokokemusta.
     Toiselle kierrokselle pääsevistä Haavistolla on Niinistöä, Vanhasta ja Väyrystä on huomattavasti vähemmän kokemusta valtioneuvostotason ylimmistä johtotehtävistä. Tämä kokemuksen puute on niin merkittävää, kun kyse on presidentin tehtävästä, että sitä eivät korvaa Haaviston toiminta rauhanturvaamisen ja rauhanneuvottelijan johtotehtävissä ja kehitysavun johtotehtävissä.
     Vanhasella on Väyrystä ja Niinistöä siinä määrin vähemmän kokemusta valtioneuvostotason ylimmistä johtotehtävistä siitä huolimatta, että Vanhanen on toiminut kaksi kautta pääministerinä, että hän putoaa kolmannelta kierrokselta.
     Väyrysellä 30 vuoden ura parlamentaarikkona ja hän on toiminut kahdeksassa hallituksena ministeriä, joista viidesti ulkoministerinä ja kerran ulkomaankauppaministerinä. Väyrynen on toiminut 5997 päivä ministerinä. joista 3940 ulkoministerinä. Väyrynen on kirjoittanut n 10 politiikka käsittelevää kirjaa ja valtiotieteiden tohtori.
     Niinistö on toiminut kuusi vuotta presidenttinä, 20 vuotta kansaedustajana sekä kaksi kertaa oikeusministerinä ja kerran valtiovarainministerinä. Hän toimi neljä vuotta Euroopan investointipankin pääjohtajana. Niinistö on kirjoittanut muistelmateoksen Viiden vuoden yksinäisyys. Hän on varatuomari.
     Esitetyn perusteella Väyrystä voidaan pitää Niinistöä sopivimpana presidentin virkaan, kun otetaan huomioon hänen kokemuksensa ulkopolitiikassa ja ministerin tehtävissä sekä oppiarvonsa ja alasta kirjoittaminen. Mutta kun Niinistön ansioihin lisätään hänen kokemuksensa presidentin tehtävissä, häntä on pidettävä sopivimpana presidentin tehtävään.