Siirry pääsisältöön


2159. Sitran haastattelutukimus mikseivät työttömät haeudu työpaikkoihin

     Pitää heti huomata, että Tanskan malli perustuu työttömän motiiviin nostamiseen omaan työhön pääsemiseksi ja Suomen enemmänkin vastahakoisuuden nostattamiseen te- keskuksen palveluja ja hallitusta kohtaan.
     Tanska on pieni maa koko maan ollessa yhtä työssäkäyntialuetta. Maan sijainti on hyvä ja siellä on paljon kv yrityksiä. Kansalaisten kielitaito on hyvä. Maan talous on vetänyt monta vuotta peräkkäin. Maan sijainti on myös hyvä.
     Tanskassa on 12 henkilöä yhtä työtöntä kohti antamassa opastusta, neuvontaa ja tukea sekä tekemässä työttömän urasuunnitelmaa.
     Suomessa pitää työttömän olla säilyttääkseen etunsa kolme päivää yhtäjaksoisesti työssä, ansaita yrittäjänä 241 euroa tai olla 15 työvoimatoimenpiteiden kohteena. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005512931.html). Pj Rinne kuvasi tätä rumin sanoin (https://yle.fi/uutiset/3-10009628).
     Jotta Suomen mallissa pääsäisiin resursseiltaan samaan kuin Tanskassa te- keskuksiin pitää rekrytoida lähes tuhat henkilöä. Tämä on mahdottomuus. On hurskastelua, kun min. Mykkänen puhuu tässä yhteydessä kehysriihestä. Sieltä ei tällaisia määriä henkilöitä saada eikä ole tarkoituskaan. Propaganda puhuu.
     Tanskan malli on motivaatiomalli ja Suomen pakkomalli.
     Aktiivinmallin lisäksi hallitus on suunnittelemassa pakkohakemusmallia. Joka viikko piitäisi lähettää työhakemus.
     Tilanneessa, johon maa ajautunut, moni kyllä ymmärtää hallituksen tuskan: työpaikkoja on, mutta 300000 työttömästä huolimatta hakijat puuttuvat. Hetki pitäisi käyttää hyväksi.

Ilmeistä on, että kenellekään ei ole relevanttia kattavaa data työttömien haluttomuudesta hakeutua töihin. On vain tilastotietoja. Nyt olisi paikallaan laatia nopealla aikataululla esimerkiksi SITRA:n avustama työttömien haastattelututkimus, jossa mentäisiin tilastotietoja syvemmälle, miksei työn hakeminen tai työllistyminen onnistu. Nyt vain piiskataan lasta, sen sijaan, että pitäisi kuunnella.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *