Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2017.


2126. Sipilän hämärälento Turkuun 13.6. presidenttiä tapaamaan

     Toimittaja Lauri Nurmi https://www.hs.fi/haku/?query=lauri+nurmi 24.10 julkaistussa Perussuomalaisten hajoamisen –kirjassa hän on hyvin dokumentoinut, mitä keskusteluja Kepu ja Kokoomus sekä tuleva Siniset oivat käyneet ennen PS:n puoluekokoustaja heti sen jälkeen. Niistä kiistatta ilmenee, että Sipilä puhui muunneltua totuutta, että hän ei tiennyt ennen lähtöään tiistaina Turkuun presidentin luokse mitään 20 Sinisen loikkauksesta.      Todellisuudessa Sipilä sai tiedon Sinisten jatkamisesta hallituksessa viimeistään maanantaina 12.6 ja Keskustan johto oli muutoinkin valmistunut hyvissä ajoin PS:n hajoamiseen. Sipilä puhui muunneltua totuutta toistamiseen ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005420742.html ).      Miten meidän pitäisi suhtautua tällaiseen pääministeriin, joka lähettää saman päivänä 15 sähköpostia Ylen toimittajalle, joka joutuu eroamaan, kätkee varojaan vakuutuskirjekuoreen ja on mukana epämääräisissä operaatiossa lastensa velan maksuun osakkeilla, teetettää

2126. Valta turmelee varmasti ja ehdoton valta ehdottomasti

     Aina hämmästyy yhtä uudestaan havaitessaan, mitä valta saa aikaan organisaatioissa. Se on kuin huipulta alas tuleva vesi, joka syöksähtelee lokeroissaan arvaamattomasti pysähtyäkseen hetkiksi suunnittelemaan, miten seuraavaksi uudistaa organisaation pakokauhua.      Keskusrikospoliisin päällikkö Arvo Pentti oli poikkeus. Tullessani haastattelemaan häntä juuri ennen juhannusta 1974 mies istui jo valmiiksi kaakelihuoneessaan.  Muut poliisipäälliköt antoivat odotuttaa. Olin valtiovarainministeriön konsultti.      Minua oli jo etukäteen varoitettu. En tiennyt mistä, mutta kukaan poliisista ei lähtenyt mukaani, vaikka niin oli sovittu. Pentti vain nyökkäsi esiteltyäni itseni. Kesä oli kuuma ja hän tarjosi heti vichyvettä. Mies ei sanonut yhtään ylimääräistä sanaa kysymyksiini. Korkea huone oli muutoin hiiren hiljainen suljettujen vetokaappien ovien vain tarkkaillessa minua.       Samaan heimoon mutta eri lajiin kuuluvaan itsetietoisuuteen törmäsin muutama vuotta myöhemmin Helsingin

2124. Eurooppa ja Putin

     Usein sanotaan, että Venäjää ei voi ymmärtää, mutta kuten monessa muussakin kaikkea kaikesta ei tarvitsekaan ymmärtää. Jo sitä on vaikea tajuta, että Neuvostoliiton hajoaminen tapahtui väkivallattomasti. Tapahtumaketju Gorbatshovista Jetsinin kautta Putiniin on edelleenkin hämmentävää ja hämmästyttävää. Ei paljon dramaattisempaa tilannetta pääse kokemaan, kun kesken duuman istunnon 1991 Jeltsin ilmoitti kommunistiseen puoleen lakkauttamisesta.      Ennen tätä nomenklatuuraan oli noin kaksi miljoonaa käsittävä valtaa pitävien joukko, jolla oli taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Tehtaat ja kolhoosit omisti valtio. Asejärjestelmä ja sen käyttö oli taattujen tahojen käsissä.       Neuvostoliiton hajotessa 1991 kaikki ainekset väkivaltaisiin mellakointeihin omaisuuksista, vallasta ja sosiaalisista asemista kaikilla tasoilla oli erittäin mahdollista.      Nyt tehtaat on yksityistetty ja liikemies on vallitseva ideologia sekä omintakeinen demokratia pelaa. Sotilaallinen voima on kont

2123. Oman kirjoitustaidon kehittäminen

     Oppikouluni oli loppua siihen, kun en oppikirjan puuttuessa ja lukihäiriön takia oppinut lauseen jäsentämistä ja oikeinkirjoitusta. Opettaja laati minua varten erityiskokeen kotona illalla tehtäväksi aamuun mennessä. Jos reputtaisin siitä, ulisin ulkona oppikoulusta. Onneksi onnistuin. Ylioppilaskokeissa kirjoitin vain muutaman sanan päälauseita, ja sain apron.      Yliopistossa fysiikan apron töissä   kaverini näytti, miten kirjoitustyö jäsennellään. Siinä tapahtui minulle suuri oivallus: pitää ensin miettiä, mitä esittää ja sen jälkeen missä järjestyksessä.      Matematiikan laudaturtyössäni (20 s.) oli vain muutama sana ja loput symboleja, mutta sen piti olla johdonmukainen ja sisältää vain välttämättömän. Tämä opetti tiivistämisen taitoa.      Ensimmäisessä työpaikassani jouduin kirjoittamaan runsaasti piirihallinnolle ohjeita, miten missäkin tilanteessa menetellään. Pomo ei hyväksynyt moni tulkinnallisia ja epäselviä ohjeita. Niiden piti olla lyhyitä ja täsmällisiä

2122. Kittilän rikostutkinta jatkuu ja laajenee

     Rikostutkinta laajenee, koska Kittilän ja muden kuntien tarkastustoimi on rakenteellisesti kestämättömällä pohjalla. Valtionhallinnossa tarkastustoimi on rakennettu niin, että päämies on täysin erillään vailla minkäänlaisia riippuvuussuhteita raportoijiin. Päämies on se ylin porras, jolle raportoidaan eli valtiolla se on eduskunta ja hallitus sen valiokunnat. Kunnissa päämieselin, valtuusto voi olla täynnä sukulaisia ja raportoijat valtuutettujen sukulaisia tai muutoin heihin   riippumattomuutta vaarantavissa kytköksissä.      Kittilän Levillä tuntuu olevan vaikeaa pysyä huipulla. Hissiyhtiön kärhämät laajenevat.  Kunnanvaltuusto ampui omaan jalkaansa kunnanjohtajan erottamisessa, mikä on nyt myös KRP:n rikostutkinnan kohteena. Kohta kahakat näyttää ottavan mukaansa kaikki, jotka pystyvät istumaan junan penkillä.      Nyt on menty siihen vaiheeseen, että kaikki häviävät. Tästä voidaan oppia jotakin. Etenkin pienissä kunnissa ja niiden yhtiöissä avoimuuden merkitys kasvaa. Tämä s

2121. Avaruusvirasto

     Suomen virastojen suunnittelun ja seurannen kehittämisen yhtenä osana laskentajärjestelmän harjoittelu todellisen viraston aineistolla 1971. Tähän rooliin sopi todellakin hyvin utopistinen Avaruusvirasto. Laskentatoimen seminaareissa sille laskettiin tavoitebudjetteja, suunniteltiin raportteja, taseita, jne.      VR oli sen kumppanuusvirasto, joka huolehti kuljetuksista galaksissa.      Olen toiminut Avaruusviraston laskentapäällikkönä, mikä ei kyllä näy CV: ssäni.      Avaruusviraston tiedot oli koottu ns punaiseen kirjaan.      Eli globalisaatiota laajempaa kokemusta on :DD

2120. Eri asiantuntijaryhmien neuvot ”Suomi kuntoon projektille”

Ekonomi pitää yhtä aikaa piirustuspöydällään makrotaloutta ja mikrotaloutta. Hän ei osaa sanoa kumpaa pitäisi enemmän painottaa, sillä kulutus, kilpailukyky ja budjettivaje ovat hänelle yhtä tärkeitä ja vaikeita. Viisaana ihmisenä on unohtaa omaan arvoonsa maailman talouden mahdollisen elpymisen tuoman pelastuksen, koska sitä hän ei osaa ennustaa. Sen sijaan hän luottaa dynaamisiin vaikutuksiin jopa niin paljon, että hän odottaa vielä Kataisen hallituksen yhteisöveron ja työantajien eläkemaksujen alentamisen aiheuttamien vaikutuksia vieläkin. Mutta hänellä on kuitenkin näyttöä yhteisöveron dynaamisista vaikutuksista Äänekosken selluinvestoinnista. Kikyn ansiosta povatun 80000 uuden työpaikan syntymiseen hän ei sano mitään.      Valtiotieteilijä ymmärtää myös historiaa ja uskoo suurten kriisien jälkeiseen vakauteen. Kun yhteiskunnan pääpalikat, instituutiot saadaan pelaamaan yhteen, kriisi voitetaan. Hänellä on hyvä käsitys, mitkä muutamat suuret linjat Suomen kannattaa hoitaa huolelli

2119. Rangaistukset tappiin

     R angaistusten ankaruus on taas tapetilla (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005404674.html).Se millaisia tuomiota maassa annetaan, riippuu maan sosioekonomisista yhdyskuntarakenteista, perhe-, sosiaali- ja terveydenhoitopolitiikasta, tulonjaosta, työllisyydestä, koulutuksesta, jne. Käytännössä tämä voidaan tiivistä: vankien määrä riippuu siitä, kuinka paljon maassa pyörii kaduilla ja kujilla tyyppejä, joiden rikoksen tekokynnys on hyvin matala. Slummiutuminen, jengiytyminen, köyhien ja pitkäaikaistyöttömien määrä sekä luokkaerojen jyrkkyys indikoivat lisääntyvää rikollisuutta.      Pitkätuomiomaissa tuomioiden pituudet eivät ole eettisiä tai moraalisia kysymyksiä, vaan turvallisuus- ja taloudellisuustekijät ja käytännöllisyysseikat painat vaakakupissa eniten. Toki moraaliakin on mukana uhrien ja heidän omaistensa vaatiessa hyvitystä tai jopa kostoa. Pohjoismaissa tuomiot ovat suhteellisen lieviä verrattuina esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Muista Pohjoismaista poiketen Suomi pä

2117. Hallituksen kolmipyörä kaatuu

     Aristoteleen käyttämää termiä käännepisteestä, peripetia on useilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla vaikeaa tunnistaa, vaikka on ollut itse mukana prosessissa, ehkä juuri siksi. Nyt kuitenkin yhteiskunnan tarkkailijat ja analysoija ovat yleistyneet ja menetelmät keittynet siinä määrin, että varhaisten käännepisteiden havaitsemisesta on tullut varteenotettava ennakointimetodi.       Jussi Halla-Ahon valitseminen perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja siitä seurannut hallituksen omituinen jatkaminen työssään oli merkittävä vaihe, ellei jopa käännepiste, jossa hallitustyö muuttui varovaiseksi ja poliittisilta linjauksiltaan vaisuksi. Jopa retoriikkakin yskähteli ja yskähtelee. Paavo Rautio käsitteli takertumista hallitusohjelmaan hyvin pääkirjoitusjutussaan ( https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005395155.html ).      Samanaikaisesti alkaa yhtä suuremmalle joukolle eturyhmien juuritasoille, kuntien virkamiehille, yrityksille ja kansalaisille selvitä, mitä maakuntahallintoon sii

2115. Yliopp.kirjoitusten matematiikan koe tietokoneella ei onnistu

     Ylioppilaskirjoitusten matematiikan koe on tarkoitus tehdä tietokoneella 2019 alkaen (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005395337.html). Se on herättänyt aiheellista kritiikkiä. Matemaattinen esitys ja siihen liittyvät ongelman ratkaisu, laskeminen ja dokumentointi on tiivistä, koska esitys perustuu sitä varten luotuun erikoiskieleen. Kieli koostuu merkeistä, symboleista, kaavoista ja vakioesitystavoista.      Tärkein vaikuttava tekijä esitykseen on tietenkin se, mitä oppilas on oppinut matematiikasta, mikä tarkoittaa muistamista, oivallusta ja luovuutta sekä kykyä käyttää matematiikan kieltä.      Yhteisestä matematiikan kielestä johtuu, että matemaattiselle esitykselle on ominaista tiiviys ja lyhyys. Ehkä tästä syystä matematiikka on joskus kutsuttu kauniiksi ja verrattu runouteen. Tämä ei tietenkään tule ensimmäisenä niiden mieleen, jotka juuri nyt kamppailevat ratkaisemattomalta tuntuvan matemaattisen ongelman kanssa.      Oman erikoiskielensä ja lyhyytensä takia ylio

2114. Vanhempien ja isovanhempien lastensa tukeminen

     Suomessa on sata tuhatta puutteessa elävää lasta ja kaksi sataa tuhatta köyhää nuorta. Valtion menoleikkuri on entisestään pahentanut heidän tilannettaan. Onneksi moni vanhempi ja isovanhempi tukee näitä ahdingossa olevia kykyjensä mukaan rahallisesti, asunnon tarjoamisilla ja ruokakaseilla, koulumaksuilla, terveydenhoitomaksuilla ja vaateostoksilla.      Perintöoikeuden professori Kangas toistaa säännöllisin väliajoin mediassa, ettei vanhusten tarvitse jättää mitään perinnöksi lapsille, vaan heidän tulee käyttää se omaan kulutukseen elinaikanaan. Viimeisen sarakkeen, sydän käyrän ja pankkitilin pitää näyttää nollaa ennen kuolemaa (http://www.hs.fi/kotimaa/aihe/vanhustenhoito/).      Kankaan päässä näyttää hyrisevän niin somasti minä-minä- periaatetta: kaikki mitä olen vanhemmiltani saanut, itselleni heiltä kerjännyt ja onnistunut hankkimaan, se on vain minua varten.      Humanistisen käsityksen mukaan (mm.Yrjö Larmola)   olemme vastuussa vauvoistamme ja lapsukaisistamme tä

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *