Hallituksen
satapäisen henkilökaartin käytöstä saatiin Rinteeltä lisätietietoja eilen (https://www.is.fi/politiikka/art-2000006205656.html).
Lukumäärästä saa konkreettisen kuvan yrittäessä asettaa ne järkeviin tehtäviin ministeriössä, esimerkiksi 5 avustajaa yhdessä ministeriössä. Aamun TV !:n Jälkiviisaat pitivät kaartin kokoa täysin ylimitoitettuna. Herääkin kysymys, miten heidän voidaan sijoittaa ministeriössä järkeviin tehtäviin.
Ensiksi he voivat toimia osastopäälliköiden rinnalla. Ongelman on mitä tämä tarkoittaa? Jos he toimivat varaosastopäällikköinä, työnjakoa varsinaisen osastopäällikön välillä on hyvin vaikeaa tehdä toimivaksi, ristiriitoja tulee.
Toiseksi heidän paneminen EU- ja ulkomaan asioista vastaaviksi edellyttää ministeriön vakinaisen tämä alan henkilöstön toimivaltuuksien uudelleen määrittelyä avustajien kanssa. Päällekäisyyksiä ja ongelmia tulee.
Kolomanneksi heitä voisi käyttää ministeriön jonkin sektorin vastaavana, mutta tässä törmätään väistämättä heidän substanssin asiantuntijuuden riittämättömyyteen, työnjakoon tai johtamisen kokemattomuuteen.
Neljänneksi heidän asettaminen johtamaan isoa projektia voi kyllä onnistua, jos sattuu olemaan alan ja projektijohtamisen vankka kokemus. Muutoin tulee sutta ja sekundaa. Riski on suuri.
Viidenneksi heitä voisi käyttää lainvalmistelussa. Tämä ei onnistu, kun se ei aina onnistu kokeneita virkamiehiltäkään. Jonkinlaisena tietojen kerääjänä saattaa onnistua. muttei informaatikkona.
Kuudenneksi heillä olisi varmaankin halua toimia ministeriön muutosjohtajana, mutta se vaatii armottoman kokemuksen ja uskottavuuden, mitä on vaikeaa saavuttaa niin lyhyessä ajassa.
Seitsemänneksi lobbaus heiltä onnistuu, mutta miten se saadaan synkronoitua virkamiestason normaalin yhteydenpitoon sidos- ja intressiryhmiin.
Kahdeksanneksi olisi houkuttelevaa asettaa heitä valvomaan ministeriön jonkin osa-aleen toimintaa. Tämä on kuitenkin liian riskialtis työyhteisöhäiriöille.
Yhdeksäksi osa heitä voisi olla henkilökohtaisia avustajia, muttei siihen useaa tarvita. Seuraa sekoilua.
Kymmenenneksi he voisivat toimia ad-hoc reservinä, joka komennetaan sinne, mihin ministerin puolue kulloinkin katsoo tarpeelliseksi. Riski kuvaan kafkamaisesta ministeriöstä on liian suuri.
Lukumäärästä saa konkreettisen kuvan yrittäessä asettaa ne järkeviin tehtäviin ministeriössä, esimerkiksi 5 avustajaa yhdessä ministeriössä. Aamun TV !:n Jälkiviisaat pitivät kaartin kokoa täysin ylimitoitettuna. Herääkin kysymys, miten heidän voidaan sijoittaa ministeriössä järkeviin tehtäviin.
Ensiksi he voivat toimia osastopäälliköiden rinnalla. Ongelman on mitä tämä tarkoittaa? Jos he toimivat varaosastopäällikköinä, työnjakoa varsinaisen osastopäällikön välillä on hyvin vaikeaa tehdä toimivaksi, ristiriitoja tulee.
Toiseksi heidän paneminen EU- ja ulkomaan asioista vastaaviksi edellyttää ministeriön vakinaisen tämä alan henkilöstön toimivaltuuksien uudelleen määrittelyä avustajien kanssa. Päällekäisyyksiä ja ongelmia tulee.
Kolomanneksi heitä voisi käyttää ministeriön jonkin sektorin vastaavana, mutta tässä törmätään väistämättä heidän substanssin asiantuntijuuden riittämättömyyteen, työnjakoon tai johtamisen kokemattomuuteen.
Neljänneksi heidän asettaminen johtamaan isoa projektia voi kyllä onnistua, jos sattuu olemaan alan ja projektijohtamisen vankka kokemus. Muutoin tulee sutta ja sekundaa. Riski on suuri.
Viidenneksi heitä voisi käyttää lainvalmistelussa. Tämä ei onnistu, kun se ei aina onnistu kokeneita virkamiehiltäkään. Jonkinlaisena tietojen kerääjänä saattaa onnistua. muttei informaatikkona.
Kuudenneksi heillä olisi varmaankin halua toimia ministeriön muutosjohtajana, mutta se vaatii armottoman kokemuksen ja uskottavuuden, mitä on vaikeaa saavuttaa niin lyhyessä ajassa.
Seitsemänneksi lobbaus heiltä onnistuu, mutta miten se saadaan synkronoitua virkamiestason normaalin yhteydenpitoon sidos- ja intressiryhmiin.
Kahdeksanneksi olisi houkuttelevaa asettaa heitä valvomaan ministeriön jonkin osa-aleen toimintaa. Tämä on kuitenkin liian riskialtis työyhteisöhäiriöille.
Yhdeksäksi osa heitä voisi olla henkilökohtaisia avustajia, muttei siihen useaa tarvita. Seuraa sekoilua.
Kymmenenneksi he voisivat toimia ad-hoc reservinä, joka komennetaan sinne, mihin ministerin puolue kulloinkin katsoo tarpeelliseksi. Riski kuvaan kafkamaisesta ministeriöstä on liian suuri.
Kommentit
Lähetä kommentti