On pakko ottaa esille eilen tv-uutisissa esillä ollut asia: pakkohoitoon määrääminen lääkärin lausunnolla. Hallitus on esittämässä, että myös keikkalääkärit voisivat lain muutoksen jälkeen määrätä enintään neljän vuorokauden eristettyyn pakkohoitoon lääketieteellisin perustein. Nyt sen voivat tehdä vain virkalääkärit.
Koska kyse ei ole yksittäistapaus julkisen vallan siirtämisessä yksityiselle sektorille, se vaati huomiota. Aiheen arkaluonteisuutta kuvaa parkkisakon määräämisvallan antaminen yksityisille yrityksille. Se tapahtui sekavien juridis-hallinnollisten käänteiden jälkeen.
Suurempi kysymys on, mistä aloitteet lakien muuttamiseksi tulevat. Olisi järkeen käypää ja demokratian mukaista, että ne tulevat äänestäjiltä tai heidän edustamilta kansalaisjärjestöiltä. Tällöin ne edustaisivat kansan mielipidettä ilman mittavia rahallisia panostuksia ja painostuksia.
Ikävä kyllä näin ei juuri milloinkaan ole. Aloitteet tulevat lobbareilta ja heidän maksumiehiltään, pakkohoitotapauksessa lääkäriliitolta. Tässä yhteydessä ei voi olla sivuuttamatta ministereiden entisten poliittisten avustajien roolia.
Jutun voi lopettaa kyyniseen kaneettiin: Suomessakin menestyminen suurelta osin perustuu etujen ajamisen tehokkuuteen; ja etujen ajamisen tehostaminen on sijoittamista politiikkaan. Se jolla on rahaa eniten, menestyy yhä paremmin.
Koska kyse ei ole yksittäistapaus julkisen vallan siirtämisessä yksityiselle sektorille, se vaati huomiota. Aiheen arkaluonteisuutta kuvaa parkkisakon määräämisvallan antaminen yksityisille yrityksille. Se tapahtui sekavien juridis-hallinnollisten käänteiden jälkeen.
Suurempi kysymys on, mistä aloitteet lakien muuttamiseksi tulevat. Olisi järkeen käypää ja demokratian mukaista, että ne tulevat äänestäjiltä tai heidän edustamilta kansalaisjärjestöiltä. Tällöin ne edustaisivat kansan mielipidettä ilman mittavia rahallisia panostuksia ja painostuksia.
Ikävä kyllä näin ei juuri milloinkaan ole. Aloitteet tulevat lobbareilta ja heidän maksumiehiltään, pakkohoitotapauksessa lääkäriliitolta. Tässä yhteydessä ei voi olla sivuuttamatta ministereiden entisten poliittisten avustajien roolia.
Jutun voi lopettaa kyyniseen kaneettiin: Suomessakin menestyminen suurelta osin perustuu etujen ajamisen tehokkuuteen; ja etujen ajamisen tehostaminen on sijoittamista politiikkaan. Se jolla on rahaa eniten, menestyy yhä paremmin.
Kommentit
Lähetä kommentti