Sivut

maanantai 12. syyskuuta 2016

2019. Valtion budjettirahoja saavien eliitin saaristo

     Sipilän hallituksen arvot lähenevät erään pahamaineisen sodanaikaisen liittolaismaan valtakunnan arvoja. Perustuslakivaliokunnan asiantuntija ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kysyy tätä jutussaan (https://www.hs.fi/sunnuntai/a1473392240407). Suomi on Ojasen mukaan kokonaisvaltaisesti asemoinut itsensä ihmisoikeuksien noudattamisen alarajalle odotellen varuillaan, milloin YK:n ihmisoikeusinstituutiot ärähtävät ja kanne nostetaan.
     Ministeri ei nostanut eliittiä vastaan kannetta Finavia jupakassa. Sotessa yhtiöille pursua rahaa väärillä perusteilla, taksit ja apteekit saavat pitää monopoliasemansa, finanssituotteilla spekuloivat nauttivat veroeduista, harmaata taloutta ollaan paneviaan kuriin, tasavero jyrää eliitin eduksi. Samalla kellon lyömällä kun valtio antaa 25 miljardia euroa teollisuudelle sähkötukea historiallisen halvan sähkön aikana ja se vähentää  25 miljardia euroa vanhushuollosta. Lista on loppumaton kuin tanssit Eldangajärven jäällä.
     Maa polarisoituu huonosti toimeen tulevaan keskiluokkaan ja vähäosaisiin. Huono-osaiset luottavat yhä vähemmän oikeuslaitokseen. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston professori Janne Kivivuori tutkimuksesta (http://www.hs.fi/kotimaa/a1473558108596). Entinen poliisiylijohtaja Paatero varottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ryhmittymisestä rikoksiin alttiina oleviin joukkioihin.
     Eliitin saaristo on Sipilän politiikan ja voittamisen periaatteen yhdistelmän looginen tulos. Voittajia  ei voi olla ilman häviäjiä ja mitä enemmän häviäjiä on sitä suurempia ovat voitot. Valtion budjetin kielellä tämä merkitsee, että mitä enemmän suurelta keskiluokalta ja vähäosaisilta leikataan, sitä suurempia potteja voidaan jakaa harvoille.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti