Ylen-aamu
ohjelmassa yhtenä aiheena oli päätöksenteon ongelmat. Sen kuuluminen vanhaan seminaarikaman
arkistoon ei tee siitä mitenkään mollattavaa, päinvastoin se on aina lähellä kyttäämässä
jokaisen olkapään takana. Esimerkkinä käy hyvin ohjelaman vieraan psykologi
Satu Pihlajan vertaus marketin jäätelöaltaan ympärillä pyörimiseen, millaisen kaloria
posauksen vatsaansa täytteeksi sieltä tunkee.
Ei millään
pahalla, mutta päätöksen teko on mitä suuremmassa määrin tilanneriippuvainen. Kun
sanoo sana sanan, se on päätös, mutta se on niin luonnollinen ja sisään rakennettu
elementti kommunikoinnissa, ettei sitä voi erottaa puhumisen informaatiovirrasta
erilleen. Jos sana on loukkaava tai ilmaisuvoimainen, se luonnollisesti erottui
sanavirrasta herättämällä reaktioita, muttei sen takia, että se on päätös, vaan informaatiomerkityksensä
takia.
Koontzin
ympyrässä suunnittelu, päätöksenteko, toimenpano ja valvonta on asetettu ympyrän
neljäsosien nimiksi kuvaa päätöksen teon prosessiluonnetta. Tämä ei ole mikään
uraauurtava näkemys, mutta kuvaa päätöksentekoon kuuluvia muita elementtejä.
Arkielämässä
prosessiluonteet voi heittää hiiteen ja puhua vain terveestä järjestä, jota
kaikki ovat saaneet niin paljon, etteivät halua sitä enempää kuin heillä sitä on.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti