Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

      Mitä Eurooppa ja muu maailma ajattelisivat, jos Suomi alkaisi perustaa siirtokuntia Ruotsiin Tornion joen länsipuolisille suomalaisille mäenkielen alueille? Suomalaiset voisivat selittää, että heillä on oikeus alueisiin, koska historialliset suomalaiseen asumiseen liittyvät löydökset ja käydyt sodat Ruotsin renkinä osoittavat maiden kuuluvan suomalisille.      Oslon rauhan prosessissa 1993 Israelin pääministeri Jitzhak Rabin neuvotteli Jasser Arafatin kanssa palestiinalaishallinnon perustamisesta sekä Gazan ja Länsirannan alueiden kuulumista palestiinalaisten valtapiiriin. Pian tämän jälkeen Rabin murhattiin. Murhan taustalla epäiltiin vaikuttavan vahvasti Israelin silloiset korkeimmat poliittiset tahot. ( http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/08/dokumenttiprojekti-jumalan-nimissa ) .      Suurin ongelma kuitenkin on Israelin laiton laajeneminen palestiinalaisten alueille Länsirannalle. Maat otetaan israelilaisten haltuun ja rakennuksia hävitetään. Vallattuja taloja on näh

     Ihmisen ruumis on täydellisempi kauneuden puolesta kuin eläinten, paitsi hirven ja paratiisilinnut. Ihmisen ruumis oli ennen voimakkaampi kun se osasi kiivetä puissa ja tappaa eläimiä käsillään. Nyt on päinvastoin, sillä ihmiskunta heikkenee kun sitä tarkastetaan.      Ihmisen ruumis on jakaantunut moneen osaan, joista toiset ovat tarpeellisia. Rungosta lähtee ulkonevia osia joita ovat nenä, poskiluut, leuka ja muutamia raajoja. Selkä ranka antaa tukea ruumiille niin, että ne, jotka tahtovat voivat istua suorina. Elin on se ruumiinosa, jolla on tehtävä itsekseen, eikä niin kuin raajat. Verenkieroelimet ovat suonet ja sydän. Veri kiertää ympäri juostakseen laskimon kautta ulos. Silloin se on muuttunut kuonaksi. Keuhkot ovat pussissa, jotta ne eivät hajaantuisi. Ihminen hengittää tullakseen terveeksi. Ilmastakin voi kuolla, jollei hengitä.      Ruuansulatuselimet alkavat suusta ja kulkevat ruokatorvea pitkin vatsaan. Siellä ne sulavat ja alkavat työntyä suolia pitkin pois, paitsi ei

     Sille että Suomessakin korostuu yksilökeskeisyys ja kovien kundien pärjäämisen eetos, emme voi mitään. Se yksilölle vain on. Etenkin nuoren ja osin myös vanhempien ihmisten keskuudessa korostuu hyvän ulkoisen kuvan antaminen itsestään, ok. Salilla käynnit ja liikunnan harrastaminen on hyvä asia. Kasvojen keinotekoinen muotoilemisesta voidaan olla monta mieltä samoin hampaiden valkaisemisesta. Kaikin puolin kehostaan huolehtiminen on tietenkin kannatettavaa. Yllä esitetty on kuitenkin yksi tapa erottua muista.      Esitetyn taustalla vaikutta kuitenkin yhteiskunnan pohjavirtauksia, joissa sosiaalisen segregaation aallot alkavat muokata ihmisiä eri sosiaaliluokkiin. Väylien luomisessa, joiden uomissa ihmiset pikkuhiljaa alkavat valua eri luokkiin, keskeinen tekijä on tieto, ei ulkonäkö. Tämä on paradoksi, koska tieto on kaikkien saatavilla. Kyse on tietenkin tiedon hyväksi käytön osaamisessa, jossa emme ole tasa-arvoisia. Palautteen perusteella uusiperuskoulu näyttää luovan epätasa

     Terveelle järjelle on monta lempinimeä ja sillä on tuhottu monta maatilaa ja firmaa. Ajatellaan kuitenkin positiivisesti. Yritetään ratkaista sen avulla ympyrän pinta-ala ala-asteen peruskoulun tietoihin perustuen. Ympyrän kehän pituus kyllä pitää tietää, sehän on = 2x pii x r.      Piirretään harpilla ympyrä ja sille vaakasuora halkaisija. Syntyy kaksi puoliympyrää. Otetaan käsittelyyn ylempi. Pilkotaan se pieniin ”kakku”viipaleisiin, joiden kärki on keskipisteessä. Käännetään kaksi vierekkäistä viipaleetta vastakkain niin, että toisen paksumpi pää tulee toisen ohuemman pää päälle. Kun viipaleen paksuutta pienenetään äärettömän pieneksi, saadaan ohut suorakaide. Kaikki kaksoisviipaleet asetetaan päällekkäin. Saan näiden suorakaide-viipaleiden torni, jonka leveys säde r= puolet halkaisijasta, mutta mikä on tornin korkeus. Sen täytyy olla puolet kehän puolikkaan pituudesta eli pii x r/2, joka on samalla tornin korkeus. Tornin pinta-ala on siis = pii x r2/2, joka on myös puoliympy

     Kikyjen ja tupoen kehystämässä Suomen tumman uhkaavassa ilmapiirissa on jotain raatelevan tahmeaa, aivan kuin sen tartunta imaisisi meidät sisäänsä. 1990-luvun alku oli ehdottomuudessaan masentavaa, eräille tappavuuteen saakka, mutta nyt piilotetulle kiihkeydelle ollaan muokkaamassa kollektiivisen totuuden sävyjä. Vaikkei nyt puhuta menneiden vuosikymmenien paratiisikielellä ja pääoman fraaseilla, kaksi totuutta, palkat ja pääoma, kilpailevat paremmuudestaan. Siitä huokuu juron pitkämielinen synkkyys.      Sipilän ensihurmauksen haalistuminen alkoi 2016 pääministerin puuskittaisista sormen heristelyistä toponeuvotteluille ja päättyi uhkavaatimukseen: ellei kikyihin ja muihin alennuksiin suostuttaisi, veroja korotettaisiin ja presidentin luo mentäisiin. Kansa nieli ratkaisun ja jurotti kolme vuotta harmaan läpättävän hunnun alla. Se unohtaa lainlaatijan huonot säädökset. Nehän raapaisevat vain pintaa, mutta sen palkat ja lomat ovat pyhää omaisuutta.      Sipilä kuitenkin ripu

     Tänään Yle TV 1:n Aamunykkösessä käsiteltiin taas kerran poliittisia virkanimityksiä. Nyt tapetilla oli Vihreisiin kuuluvan Pimiän nimitys sisäministeriön kansliapäälliköksi. Kokoomuksen ja Demarien edustajat Aamunykkösessä hyväksyivät poliittiset virkanimitykset, kunhan pätevä valitaan. He pitivät myös luonnollisena, että korkeisiin virkoihin valitaan poliittisin perustein, koska valittu näin sopeutuu nimittävän ministerin poliittisiin linjauksiin ja parhaimmillaan on ahkerasti mukana toteuttamassa hallitusohjelman hankeen jotain osaa. Kommentoijat pitivät nimityksien avoimuuden lisäämistä keskeisenä arvona. Tähän asti näiden poliittisten Aamunykkösen henkilöiden mielipiteet tuntuivat järkeviltä.      Keskustelu jätti kuitenkin avoimeksi, voiko sitoutumaton tulla poliittisessa nimitysprosessissa valituksi. Näyttää vahvasti siltä, että ei voi. Tässä onkin poliittisten virkanimitysten suurin ongelma. Perustuslain mukaan virkamiehiä tulee kohdella tasapuolisesti virkanimityksissä j

     HS:n tietojen mukaan Marinin hallitus ottaa lisää 138 avustavaa ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006381785.html )   henkilöä, josta 80 poliittista avustaja ja 58 näiden sihteerejä. Näistä 80:sta pari kymmentä voi olla poliittista   valtiosihteeriä. Valtiosihteeri nimikkeellä toimia henkilön status on ministeriössä korealla, joskus jopa kansliapäällikön yläpuolella.      Elinkeinoministeriön ex-kansliapäällikkö Erkki Virtanen kritisoi järjestelyä ja totesi lisäyksen olleen bluffia, joka meni läpi ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006381785.html ) Suomen EU-puheenjohtajuuden jälkilöylyssä. Puheenjohtajuus on päättynyt vuoden vaihteessa, joten sillä lisäystä ei voi enää perustella.      Itse olen työskennellyt ministerin johtotasoilla lähes 30 vuotta ja kirjoittanut kirjoja ministeriön johtamisesta sekä konsultoinut useimpien ministeriöiden ylintä johtoa. Yhdyn Virtasen näkemykseen valtaosiltaan.      Kun ministeriöön rekrytoidaan akateeminen henkilö ministeriön ulkopuole

     Nyt on jäälleen menossa poliittinen nimitys, jossa nyt puolestaan Kokoomuksella veri nousee päähän. Ministeri Ohisalo on esittämässä yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiää sisäministeriön kansliapäälliköksi Supon päällikkö Antti Pelttarin sijaan.     Demareiden pää turposi, kun Velipekka Mummikoski nimettiin Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi puoli vuotaa ennen viran avoimeksi tuloa ja paisui lisää, kun Olli-Pekka Heinonen nimitettiin Opetushallituksen pääjohtajaksi, mistä nyt kärsii maan kaikki peruskoululaisten äidit ja isät.     Kokoomus saa syyttä vain itseään, sillä Sipilän hallitus muutti ensitöikseen virkamieslakia niin, että presidentin ja hallituksen ( http://www.hs.fi/paivanlehti/04022017/art-2000005074317.html ) nimityksistä ei voi valittaa.     Nyt tapahtuva nimitys on mitä luonnollisin poliittinen virkanimitys. Plussaa Vihreille, että sattui olemaan ministeri oikealla hetkellä ja hyvässä saumassa.     Virkanimitys ei voi olla periaatteessa poliittinen,

     Diktaattorista monelle tulee ensimmäisenä mieleen mahtavasti kullatussa tuolissaan pullisteleva hymytön tyyppi. Hän esiintyy lähes poikkeuksetta kimaltelevassa uniformussa tai torilla kansanpuvussa  korostaakseen maanläheisiä alkujuuriaan, mutta toistellee ympäristölleen, että pitää nuolaista ennen kuin tipahtaa. Kotidiktaattori on kevyempi ja myös yleisempi versio tappajadiktaattorista.      Tappaja diktaattoria on usein kiusattu lapsuudessaan, mihin hän vastannut väkivallalla. Siitä on tullut hänelle yhä raivokkaampi käyttäytymiskoodi, jota hän myös käyttää diktaattoriksi nousemisessa että valtansa yllä pidossa. Ennen nousuaan valtaan hän taistellut tai ainakin kertoo taistelleensa sankarillisesti jotain pahaa vastaan, mihin kansa voi saamaistua. Siitä alkaa hänen myyttinen tarinansa.      Siitä alkaa myös diktaattorin eläminen. Viisas diktaattori sen jälkeen hän on eliminoinut vastustajansa ja esipelotellut eliitin, hän käynnistää hurmauskampanjan. Hän kiertelee maata lupaama

      Monen maan menneisyyttä leimaavat vuosisataiset väkivaltaisuudet ja mitä raaimmat eri väestön  osiin kohdistuvat julmuudet ja terrori. Espanjalla on kuitenkin näiden lisäksi paholaisen porteille ulottuvat eliitin kunniamerkeillä koristellut portaat.      Kaikki lähti siitä. kun Yhdysvallat hääti Espanjan laivaston Kuuban meriltä, minkä seurauksen Espanja menetti laivastonsa ja siirtomaavalta-asemansa ja näin koki tulleensa katkerasti nöyryytetyksi. Maata silloin hallinneet laivastoupseeristo ja maa-aatelisto etsivät kuumeisesti keinoja nostaa merisodassa lyttyyn lyötyä ylevyyttään ja arvoaan toistensa silmissä ja myös kansan keskuudessa. Tähän tarjosi kirjaimellisesti maaperää silloinen Espanjan alusmaa Marokko. Erityisen innokkaana mukaan lähti perheensä hylkimä ja juopon isänsä hylkäämä Franco.      Hän kunnostautui Marokon heimosodissa osittamalla erityistä raakuutta. Kun erä sotilas heitti ruokapakkinsa maahan huonoon ruokaan kyllästyneenä, Franco ampui hänet ohi mennessään

     Johtamisen taitojen kirjoilla on pitkä historia. Kiinalaisen  mestari Sunin Sodankäynti taitokirja on yli 2400 vuoden takaa. Samaa ikäluokkaa on myös erotiikka kirja Kamasutra. Tämä ei tienkään ole ihme sillä molemmat taidot ovat olleet suosiossa tähän päivään saakka. Suosio näyttää jatkuvan edelleen.      Päivän HS:ssä oli arvostelu  Emmi-Liisa Sjöholmin kirjasta Paperilla Toinen. Kirjassa kauttaaltaan  on hyvin henkilökohtainen näkökulma. Sama näkökulma on yhden automaailman legendaarisimmin johtajan Lee Iacoccan kirjassa omasta johtamisestaan. Molempia kirjatyyppejä on ollut ja on  kirjakaupan hyllyt pullollaan.      Yllättävästi näiden molempien lajityyppien kirjoen sisällöt rakentuvat samaojen teemojen varaan. Ensimmisenä silmiin pistää parityöskentelyn merkitys. Tämä ei poissulje yksin työskentelyä, mutta parin kanssa työ onnistuu myös pysyviä tuloksia tuottaen. Toiseksi kummassakin lajissa suositaan myös ry

     Näinä palkkaneuvottelujen aikana näyttää unohtuvan tämän kokonaisuuden tajuaminen. Yhdessä osassa, koulutuksessa tämä näkyy erityisesti. On ikävä nähdä miten esi- ja peruskoulusta lähtien yliopistoihin saakka uudistusaskeleet ovat olleet nykiviä ja poukkoilevia . Toivottavasti esikoulu-udistus onnistu, koska se myös poista eriarvoissuuta, jota syksyllä 2019 aloittanut uudistettu peruskoulu aiheuttaa. Valitettavasti peruskoulu jo nyt kriisissä. Etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro somaattiset häiriöt ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä  lähetteiden määrä neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien vastaanotoille jonotetaan. Helsingin yliopiston asiantuntija Jari Salmisen on todennut, että on edetty mielikuvien varassa ja yhteiskunnallisia trendejä seuraten. Järjestelmän kehittäminen on ollut reagoivaa ja tempoilevaa .     Yliopistojen   autonomia takaa niiden opetuksen itsenäisyyden, mutta sisään pääsy   niihin on o

     Tavallisen ihmisen on hankalaa ymmärtää, miksi kiky-sopimukselle jätettiin paljon tulkinnan varaa. Kiistaa siinä on lähes kaikesta, sen   päättymisestä ja ketä se koskee ja miten. Työnantajapuoli toistaa hanakasti, että se on työntekijäpuolen ja työnantajien neuvottelema sopimus. Todellisuudessa se on Sipilän erilaisilla uhkauksilla kyhätty lauseke, joka on kirjattu kirjavalla tavalla eri osapuolten asiakirjoihin, pöytäkirjoihin ja työehtosopimuksiin. Kikyn sopimisen kriittisillä hetkillä Sipilä uhkasi välillä kävellä Mäntynimeen, välillä nostaa veroja ja välillä esittää pakkolakeja. Näin saatiin kiky, joka on nyt kaikkien erimielisyyksien äiti tällä neuvottelukierroksella.      Naisvaltaisilla hoitoaloilla kikyn 24 lisätunnit koskevat totaalisesti. Sen sijaan miesvaltaisilla teollisuusaloilla sitä sovelletaan lepsusti miten missäkin.      Toinen Sipilän tempaus oli leikata julkisen sektorin lomarahat. Tämä tehtiin edelleen Sipilän vallan miekan uhan alla. Tässä prosessiss

     Syrjäytyminen on kuin alitajuinen kuona, joka valuu jälkiä jättämättä toisten ohi ja jopa yli. Tosiin se voi pyyhkäistä vain vaarattoman tahran ja muutamiin se tarttuu kuin takiainen.   Tuskin on ketään niin synnitöntä, etteikö hän syrjäytymisestä olisi pahoja ja syntisiä paikkoja nähnyt.      Syrjäytymisen syitä on tutkittu akateemisella tasolla ja yhdyskuntasuunnittelussa paljon. Siispä onkin helppo luetella syitä ja yleisiä parannuskeinoja siihen (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006369202.html). Suurin syy syrjäytymiseen on kuitenkin sattuma.      Tässä yhteydessä pitää huomata, että jossain tilanteissa sattuma on tarkka kuin partaveitsi. Esimerkkinä tästä olkoon piin laskemien satunnaisuuden avulla heittämällä lanttia alustalle, joka on viivoitettu täyteen yhteneviä neliöitä. Lanttia heitetään neliön päälle, jonka sivu on lantin halkaisija.   Neliön kulman päälle osuvien lanttien määrän suhde ei-kulman päälle osuvien määrään antaa suhdeluvun, jonka avulla pii voidaa

     Ruotsi-Suomi oli suurtavalta, joka laajimmillaan ulottui Mustalle merelle saakka. Naapurimme onnistuivat myymään Kiirunan terästä Natsi-Saksalle 1000-vuotisen valtakunnan rakentamiseen II maailmansodan aikana. Suuruus näkyy häpeämättömästi tänä päivänäkin, kun TV-sarjojen sankari nousee välinpitämättömästi luksus Volvoon karauttaen ratkaisemaan ongelmia      Mutta meidän suomalaisten ei kannata menneisyydestä penkoa Ruotsin menestystekijöitä, vaan aivan lähihistoriasta. Ruotsin perhepolitiikka on ollut anteliasta koko perheelle. Lapsia on syntynyt ennätystahtiin maahamme verrattuna. Toinen syy syntyvyyden kohoamiseen on vilkas maahanmuutto. Näiden yhteisvaikutuksena maan syntyvyys on kaksi kertaa suurempi kuin meidän. Ruotsin väestöpyramidi muistuttaa enemmän pallon profiilia meidän ylösalaisin nostettua joulukuusta. Ruotsin väkiluku 2028 on 11 miljoonaa ja Suomen 5,6. ja bruttokansantuotteet vastaavasti 2017 ovat 67000 dollaria ja 42000. Päivän HS:n mukaan Suomen kunnista katoav

     Jokainen ymmärtää yhteen laskemisen ja siitä johdetun kertolaskemisen sekä jakolaskemisen. Näiden peruslaskutoimituksien paras sovellutus on toisen asteen yhtälön ratkaisemisen kaava, jonka joku saattaa muistaa keskikoulun ajoilta. Sen sijaan kun mennään joukko-oppiin, moni voi hämmentyä, koska siinä käsitellään pidemmälle mentäessä äärettömiä joukkoja. Kenelle tulisi ensimmäisenä mieleen, että ykkösen ja kakkosen väliin mahtuu äärettömän monta lukua. Ja vaikka siitä vähennettäisiin pois äärettömän monta lukua, jäljelle jäisi vielä äärettömän monta lukua.      Epäilijä voi aiheellisesti myös kysyä esimerkiksi, onko lausekkeella ”topologisen ääretön avaruus, jolla on äärettömän monta osajoukkoja ja jokaisella osajoukolla on äärettömän leikkauksen ominaisuus, on kompakti”, mitään järkeä.      Tässä kohtaa on aiheellista kysyä, mistä nämä lausekkeet tulevat? Tämä onkin filosofisesti suuri kysymys. Ei voi olla muuta vastausta kuin, että ihmisen päästä. Tämä antaa ihmiselle aivan kä

     Joskus joutuu johtamisseminaarissa tilanteeseen, jossa kouluttajat esittävät lähietäisyydeltä utopistisia johtamisteorioita. Silti tällaiset virtuaaliset johtamisgenret menestyvät, koska monet ihmiset tuntuvat olevan eksyksissä ja hylättyjä, vailla tulevaisuuden tavoitteita. Jatkuvasti kiihtyvä tiedon tuottaminen vain lisää epävarmuutta ja sielujen levottomuutta omaksua ponnisteluja paremman elämän varalle.      Muutos ja tiedon määrä on lisääntynyt lähes pystysuoraa käyrää. Tämä nopeus on häkellyttävää, sillä maailmankuvakäsitteet syntyivät vasta 1800-luvulla ja nyt ollaan Higgsin bosoneissa, jotka enteilevät meille näkymättömän maailman olemassa oloa. Meidän nuorin sukupolvi tulee vuosi vuodelta yhä enemmän nopeusriippuvaiseksi ja meille lähes kaikille ajasta muodostuu orjamme.      Työelämä on muuttumassa yhä enemmän toimeentulon ansaitsemiseksi palkkatyön sijasta. Johtamisen haasteellisuutta osoittaa, että tämä on vain yksi säije muutoksessa, mutta tosiasia on, että peri

      Jos ravintoa on, norsu ei tee mitään. Tämä ei kuitenkaan päde Yhdysvaltoihin, sillä tunnetusti maata pidetään maailman poliisina. Kohtuuden nimissä on myös muita maailman poliisimiehiä kuten Kiina ja Venäjä.      Nyt Venäjän ja Yhdysvaltojen sekä myös Iranin aseet kohtaavat ampiaispesää muistuttavassa Lähi-idässä. Kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka monta taistelua omistamisesta ja vallasta on Pyhän maan alueilla käyty. Kun näille alueille alettiin tehdä paavin käskyllä viime vuosituhannen alussa ristiretkeä, aluksi tunnelma oli kuin myöhemmin 30-vuostissodassa. Ajan mittaan ristiretket muuttuivat ryöstöretkiksi. Tätä kuvaa erään aikalaisen kommentti että, kun sinne pyhimyksenä lähtee, sieltä porttona tulee.      Nyt ei enää paavin käskyä odotella, vaan Trump oli kahvipöydässä sopinut, että Irakin korkea-arvoinen kenraali Qassim Suleimani on tapettava ja niin myös tehtiin. Ikävä kyllä tällaiset yksittäiset tapaukset, joissa toisen maan valtion johtaja murhauttaa toisessa maassa el

     Yliopistoon pääsy on vuosien varrella vaihdellut suorasta pääsystä tiukkaan tenttiin. Kun oppilaslaatu on parantunut ja osin polarisoitunut hyviin ja vähemmän hyviin ja kun samalla myös hyvien määrä on absoluuttisesti kasvanut, pääsyn rajamailla oleville tilanne on käynyt epävarmaksi. Heille tenteistä onkin tullut merkittävä ja kapea portti leveämmälle oksalle pääsemisestä. Sen sijaan varakkailla on rahaa käydä preppauskurssit.    Tutkitusti on näyttöä, että hyvin koulussa pärjänneet menestyvät myös jatko-opinnoissa. Mutta yhtälö pelaa myös toisin päin: huonosti perusopinnoissa pärjäävät voivat menestyä hyvin jatko-opinnoissa, jos vain onnistuvat pääsemään sisään korkeakouluun.    Yksi mahdollisuus oli säilyttää suoraan pääsy hyvän todistuksen saaneille ja samalla muokata heikommille pääsykoe yleistietoon ja perusjärkeilyn pohjautuen. Kysymykset voisivat olla esimerkiksi: mitä tapahtuu maapallolla, jos kuu olisi lähempänä planeettaamme tai mitä tarkoittaa krooninen jne. Kysymyk