Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2019.


2285. Rinteen rytky, osa Perussuomalaisista hallitukseen

     Ei henkilökohtaista, mutta silti näkyvää ja vaikuttavaa.   Ei mennä kuitenkaan asioissa edelle.      Moni arvovaltainen taho on ennustanut hallitusneuvotteluiden muodostuvan pitkiksi ja monitahoisiksi. Tähän kuvaan sopii varsin mainiosti, että saattaa ilmaantua esille seikkoja, jotka syntyvät evoluutiopsykologisesti ilmaistuna varmistin pois päältä.      Tämä ei tarkoita räjähdysherkkyyttä vaan ennustettavuutta. Tähän sarjaan kuuluva tapaus sattui viime hallituskaudella, kun sinänsä looginen PS:n puheenjohtajan valinta johti kuuluisaan hallitusratkaisuun Keskusta, Kokoomus, Siniset.      Siitä seurannutta prosessia moni meidän demokratiaan kuuluvia hyviä käytäntöjä kunnioittava politiikka-asiantuntija katselisi mielellään silloin ja nytkin hyvin kaukaa. Prosessissa syntyi kuin tyhjästä Siniset eduskuntaryhmänä ja myöhemmin puolueena Suomen Siniset ry.      Jos Siniset-prosessi ja sen varaan rakennettu Sipilä II-hallitus nyt katsotaan luovaksi innovatiiviseksi politiikan tekemi

2284. Oikeussalissa kasvonsa peittäneille lisätuomio

     Olin kirjaimellisesti pudota penkiltä nähdessäni tv-ruudusta Oulun käräjäoikeuden salissa epäillyn pukeutuneena jonkinlaisiin turkiskuoseihin, ilmeisesti ketunnahkoihin. Kasvoja ei tietenkään näkynyt neliö milliäkään. Oli jopa vaikeaa hahmottaa, oliko kyse ihmisestä lainkaan. Ilmeisesti penkille istuja oli kuitenkin humanus erectus, koska hänelle tuomioistuinvirkailija luki jotain.      Koska Yle ei saanut televisio-oikeuksia lähettää kv hiihdon   kisatapahtumia kohtuuttomien kalliiden hintapyyntöjen takia, yksi mahdollisuus on, että se voisi keskittyä eri oikeussalissa nähtyjen epäiltyjen korkealaatuisten peiteasujen esittämiseen. Tällaiset maksuttomat ohjelmat saattavat herättää katsojassa korkealaatuisten tunnetiloja laidasta laitaan.

2283. Aalto-yliopistoon ulkomaisille väitöstutkijoille tukirengas

     HS:n kirjoituksen ( https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006080430.html ) mukaan pelkästään vuosina 2005–2016 on lähtenyt pois maastamme noin 660 ulkomaista tutkijakoulutettua. Tämän lisäksi Suomessa väitellyistä tohtoreista työllistyy yrityksissämme vain 20 prosenttia vastaavan luvun ollessa verrokkimaissa 40. Ikävintä on, että etenkin Eta- ja EU maiden ulkopuolelta houkuteltuja on petetty. ” He ovat tulleet tänne katteettomien lupausten perusteella. Maa ei olekaan valmis pitämään heitä tai auttamaan saamaan työpaikkaa yrityksistä”, sanoo Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio samassa kirjoituksessa .      Syyt lähtöön ovat mitä erilaisimpia. On hallinnollisia esteitä kuten lupien umpeutuminen, asumis- ja rahoituspulmat sekä substanssiongelmat kuten tutkimushankeen jatkumisen epävarmuus, työpaikan saannin vaikeudet, jne. HS:n pääkirjoitus   ( https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006081349.html ) tukee näkemystä, että Suomi on karkeasti laiminlyönyt ulkom

2282. Juha Sipilä on tuhonnut Suomen Keskustan

     Se että Juha Sipilä on tuhonnut Suomen Keskustan, on rankasti sanottu, mutta Paavo Väyrynen oli vakaasti sitä mieltä 20.4 MTV 3:n Uutis-Extrassa, että Juha Sipilä on tuhonnut Suomen Keskustan.      Juha Sipilän astuessa tehtäväänsä monen mieleen on jäänyt silloisen puoluetoimiston Laanisen sanat, että nyt nähdään jotain erityislaatuista. Hallitusohjelman valmistuessa Sipilä sujuvin sanakääntein kertoikin, kuinka on asetettu visio ja tähän perustuen suunniteltu alatavoitteet ja kärkihankkeet sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Tätä on toisti pitkin matkaa, kuitenkaan mainitsematta mitään jättimäisistä lehmän kaupoista.      Tämän jälkeen tapahtui lukuisia epämääräisiä manööverejä: sijoituskirjekuori, oma talo pakolaisille, Kikykiristys, lomarahat, uhkaus mennä presidentin luokse, lentokonefarssi, epäilys julkisen rahoituksen kytköksistä omiin bisneksiin, 15 sähköpostia vuorokaudessa Ylen toimittajalle, Suomen lehdistövapauden indeksin putoaminen, sinisten kyseenalainen tulo

2281. Valtionvarainministeriön menettelyjä tulee muuttaa

     Näin antoi ymmärtää Tuomas Kraft kirjoituksessaan HS:ssä 20.4. (https://www.hs.fi/paivanlehti/20042019/art-2000006077085.html). Hänen kritiikkinsä kohdistui VM:n tapaan jättää kertomatta sosiaali-ja terveysvaliokunnalle niin olennaista tietoa maakuntauudistuksen toteuttamisen ongelmista, että uudistus oli kaatunut jo näihin tietoihin. Hän myös moitti ministeriön tapaa julkaista taloudellisia katsauksia ja arvioita hallituksen vaihtumisen yhteydessä.      Kraftin havainnoit ovat oikeita ja ajankohtaisia, mutta niiden taustalla on myös vaikuttamassa laajempi usein julkisuuden pimentoon jätetty korruptiivinen menettely.   Valtiovarainministeriössäkin ylimmät ja osin myös alimmat virkanimitykset ovat poliittisia ja nimitykset sen mukaisia. Ja kuten julkisesti tiedetään, näiden virkamiesten vastapalvelutehtävä on ajaa myös puolueen etua, vaikka ministeri oli jo lähtenyt. Kuvaavaa on, että Sipilä nimitti viimetöikseen esikuntansa strategiayksikön päälliköksi on omaan piirinsä adaptoidu

2280. Oppikirjat kiertoon

     Oppikirjoista ja niiden kustannuksista käydään taas syksyllä keskustelua. Periaate näyttää olevan, että joka vuosi kirjat muuttuvat sen verran, että seuraavilta oppilailta edellytetään uusia. Tämä on yksi hälyttävä merkki. Toinen oppilaita ja vanhempia hämmentävä ja kiukuttava tekijä on, ettei digikirja ole   juuri yhtään halvempi kuin perinteinen kirja (https://www.hs.fi/paivanlehti/20082017/art-2000005332707.html).      Oppikirjojen pitää tietenkin vastata kulloiseenkin oppimisen tarpeeseen ja muuttua ja kehittyä, jos oppiaine sitä edellyttää. Valtaosa oppiaineista on kuitenkin sellaisia, että jopa usean vuoden takaiset kirjat kelpaavat. Ammattikorkeakouluun saakka matematiikka ei ole ei ole muuttunut lainkaan 30 vuoteen, joten siinä kelpaavat jopa 20 vuoden takaiset kirjat. Kielissä on tilanne lähes sama, jos opettaja vaivautuu kirjan ulkopuolella päivittämään tarvittavat uuskielimuutokset. Todennäköisesti kaikissa muissakin aineissa on sama tilanne.      Otavalla on 400 k

2279. Haja-asutusalueelta koti taajamaan

     Eilen TV 3:n vaalitentissä nousi esille taajamien ulkopuolella sijaitsevien asuntojen hintojen laskeminen, jopa romahtaminen. Se on tietenkin ikävä asia omistajalle. Se saattaa myös estää monet muuttamasta työn perässä muulle paikkakunnalle. Kaiken kaikkeaan tämä on vakava ongelma ympäri maata.      Samaan aikaan väestö ikääntyy. Yhtenä seurauksena on, että Suomessa asuu haja-asutusalueilla yhä enemmän vanhuksia, jotka eivät kykene käyttämään omaa autoaan taajamissa asioimiseen, eikä julkista liikennettä ole tai se on aivan riittämätön. Sama koskee vajaakuntoisia.      Nyt julkinen sektori on ratkaissut ongelmaa kelataksikyydeillä ja pyrkimällä järjestämään erilaista tukea kotiin. Nämä ovatkin merkittävässä määrin helpottaneet syrjässä asuvien ikäihmisten ja vajaakuntoisen palveluiden saamista. Vuosittain kelatakseihin menee noin 600 miljoonaa euroa. Alueelliset kehitystilastot osittavat syrjässä palveluista asuvien suhteellinen määrään kasvavan lähi vuosina.      Yksi ra

2278. Tuottavuus luo kasvua, ei työpaikat

     Vaalitenteissä usein toistettu sana on työpaikat. Niiden määrään lisäämisen katsotaan nostavan työllisyyttä kuin itsestään. Tämä ei kerro työttömyyden luonteesta juuri muuta kuin, että työpaikkoja olisi liian vähän. Näin ajateltu pahimmassa tapauksessa johtaa työpaikkojen vähentymiseen tai jopa konkursseihin.      Työpaikat tänä päivänä syntyvät sinne, missä toiminta on innovatiivista ja dynaamista. Tämä puolestaan edellyttää tutkimusta ja laajalla rintamalla työiässä olevien hyvää koulutuspohjaa.      Yhteisenä tekijänä työtä synnyttävälle kannattavalle toiminnalle on uusimpien työmenetelmien käyttöönotto ja jatkuva tuottavuuden nostaminen. Pätee sääntö, että dynamiikka synnyttää uutta dynamiikkaa, jolloin kehittyy positiivinen kierre yhä parempaan ja kannattavampaan toimintaan, joka mahdollista tuotannon laajentamisen ja uusien työpaikkojen perustamisen.      Se, että puhutaan koulutuksen ja tutkimuksen tärkeydestä ei ole tuulesta temmattua, vaan nämä ovat keskeiset tekijät l

2277. Hallituksen toiminta soten lakien valmistelussa oli hävytöntä

     Lehmänkauppa maakunnista ja valinnan vapaudesta jää historiaan Kokoomuksen ja Keskustan suurena luopiohankkeena Ja kuinka hurskaalta pääministeri ja sote-ministeri näyttäytyvät televisiossa näytellessään hankkeen kaikkivoipaisuutta loppuun asti. Arvoisat ministerit eivät   ymmärrä, kuinka pitkäkestoiset vaikutukset heidän törkeällä painostuksellaan hankeen lakkien valmistelussa on huippuasiantuntevaan virkamieskuntaan. Se on vaikuttanut pysyvästi heidän motivaationsa ja jopa terveydentilaansa.      Hallituksen häpeällistä toimintaa selittää myös se, että hallitus yritti lykätä valtioneuvoston kanslian selvitystä sote-lakien valmistelusta vaalien yli. Selvitys on karmeaa luettavaa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006065035.html).      Ennen tätä lehmänkauppaa virkamieskunta on pääsääntöisesti ajatellut ainakin omasta ministeristään pelkää hyvää ja koittanut toteuttaa ministerin suurien ja pienien hankkeiden valmistelua parhaan kykynsä mukaan. Samalla on kautta vuosikymmenien

2276. Näkökulma ei ole yliposereeva jargon

     Näkökulman valinta vaikuttaa maagisesti kaiken informaation vastaanottamiseen. Näkökulma ei ole mielipide, sillä se syntyy usein jonkun vakaamuksen tai omaksutun käsityksen. Näkökulman on siis tietoinen valinta muiden vaihtoehtojen joukossa.      Näkökulmien mestari Hotakainen esitti auto-onnettomuutensa seurauksissa eri näkökulmia Luonnon laki teoksessaan. Hotakainen osoitti, että näkökulmat ilman, että ne puetaan lukijoihin vetoavaan ja omassa kontekstissaan hyvin perusteluun sisältöön ja muotoon eivät ole purevia ja ilmaisuvoimaisia.      Toinen suuri näkökulmien mestari Aki Kaurismäki kuvaa elokuvassaan Mies vailla menneisyyttä omalaatuisella intensiivisyydellään ja vähäpuheliaisuudellaan suomalaista hilpeää synkkyyttä. Vaihtoehto Kaurismäen näkökulmalle olisi ollut esimerkiksi kuvata menneisyytön mies räyhäävänä juoppona ja ralleja rallattelevana hulttiona.      Puhuminen on loppujen lopuksi päätösien tekemistä siitä, mitä sanoja käytetään. Siinä siirrytään nopeasti nä

2275. Seuraava hallitusohjelma ei saa olla kuin kaipuu ilaman päämäärää

     Hallitusohjelma moninaisuutensa ja kattavuutensa takia se ei voi olla mikään tyylipudas massaornamentti ja siloinen suunnitelma-asiakirja. Siksi se pakostakin sisältää erilaisia yhteiskunnan kehittämis- ja uudistamisinstrumentteja yksittäisten lakien uudistamisesta, jopa pykälän kirjoittamisesta, koulutusjärjestelmän uudistamiseen ja työllisyyden nostamiseen.      Yhtenä keinona hallitusohjelman ja kehysohjauksen vaikuttavuuden parantamisessa olisi jonkin asteinen siirtyminen nykyisestä hallinnonalakohtaisista ohjelmakohtaisiin budjetteihin ja päätöksentekoon. Ohjelmia olisivat monia yhteiskunnan eri lohkoja leikkaavat suuret kehityshankkeet kuten lapsiperheiden köyhyys, maahanmuutto, työllisyyden kohottaminen. Nykyisten kehysten historiallisesti perustuessa pelkästään hallinnonalakohtaisuuteen ministeriöt kokevat budjettinsa koon saavutetuksi eduksi, mistä hevin ei tingitä.      Seuraavassa hallitusohjelmassa voitaisiinkin tehdä päätös, että tällaiset suurohjelmat toteutettaisi

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *