Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2018.


2039. Työelämän kiihtyvässä muutoksessa introvertti kepittää ekstrovertin

     Vähänkin suuremmissa liikekeskuksissa jalan liikkuva voi nähdä ihmisten kiireen ja ryntäilyn kuka mihinkin kauppaan tai palvelun tarjoan luo ja sieltä äkäisesti palaamisen kadulle. Sen jonka on avattava aamulla työhuoneensa ovi, voi saada jo kynnyksellä ensinotkahduksen. Voittamisen vimmassa käyvät tulostimet pitävät armotonta hyminäänsä jokaisessa nurkassa ja käytävät raikuvat sorinasta ja kilinästä. Työpöytänsä luokse päästyään näyttöruudusta hyökkää voittamattomat pirulaiset alkaen polttaa sisällä kuin tulinen liemi, jos tulijalla ei ole aseita sen nujertamiseksi. Se joka tässä melskeessä aikoo selvitä, on jätettävä turha narina, vaikka omia ajatuksia ei tahdo löytää mistään puhumattakaan saada niitä käyntiin.      Professori Minna Huotilainen on yhdessä Mona Moisalan kansa konnut kirjan ”Keskittymiskyvyn selviytymisopas”. Kirja tarjoaa erinomaisia vinkkejä koota ajatuksena juuri ajankohtaiseksi tulevaan ongelmaan tai myös pitkäaikaiseen pulman ratkaisemiseksi. ( https://www.k

2037. Hallitus on sotkeutunut vallan kunnianhimoiseen solmuun

     Nyt hallitusta on sotkeutunut vallan kunnianhimoiseen solmuun, jota Nietzschekään ei pystysi avaamaan. Omien sanojensa mukaan Sipillä on suuttunut heti Soinin äänestyksen jälkeen enempi kuin on huomannutkaan. Vasta eilen illalla hän totesi suurin piirtein näin, että nyt on mitta täynnä ja asia pitää selvittää. Hän lausui tämän siihen sävyyn, että muiden hallituspuolueiden surumielien pohdinta ei riitä, vaan pelisäännöissä on palattava tutulle selkeälle linjalle (https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/juha-sipilältä-tiukka-vaatimus-kokoomukselle-”pitää-olla-joku-faktaperuste”/ar-AAAvtlL?li=AAaDcIL&ocid=spartandhp).      Kukaan ei varmaankaan odota maan moraalin muuttamista niin, että tavallinen veronmaksaja ymmärtäisi, mistä meneillään olevassa hallitusjupakassa on kyse. Kyse ei voi olla veroeurojen viljelijöistä, koska heille täytyy korvata menetykset. Irtisanomisien helpottamisesta pienissä yrityksissä ei myöskään voi olla kyse, koska osapuolet ovat jo haavoittamattomissa

2036. Mittaamisen kulttuuri koululiikunnassa on tärkeää

      Mittaaminen sopii erittäin hyvin eräisiin koululiikunnan lajeihin kuten suomalaisten rakastamaan yleisurheiluun. Päinvastaista mieltä ovat kirjoittajat Tiina Kujala ja Laura Rantavuori HS:n artikkelissa ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005835132.html ). Mittaaminen sopii myös pallopeleihin. Jos Yleisurheillussa tuloksia ei mitattasi, mielenkiinto lopahtaisi hyvin monelta ja eräiden osallistuminen muuttuisi pelleilyksi. Moni ei tietenkään halua joutua liikunnassa numeerisen arvostelun kohteeksi ja se on osin ymmärrettävää.   Saama koskee myös matematiikka. Elämässä menestyminen valitettavasti edellyttää ponnisteluja, joita mitataan. Yrityksen euromääräinen voitto on se tärkein, mikä kiinnostaa omistajia.      Monen on pakko osallistua esimerkiksi ruotsinkielen opiskeluun, josta joka vuosi annetaan numero. Numero neljä ei ollut harvinainen omassa nuoruudessani. Jälkeenpäin ajatellen se oli aivan oikein, sillä  työssäni jouduin opiskelemaan kieltä sitäkin enemmän ja   siinä

2035. Hallitus vain tisuttelee sanojensa kanssa, kun hän puhuu pienistä tuloeroista

     Voiko kukaan ajattelukykyään kunnioittava ihminen sanoa, että hallituksen suurin savutus on 100 tuhannen uuden työpaikan luominen ja Suomen talouden vuosikasvun saaminen kolmen prosentin kasvu-uralle? Kukapa muu kuin pääministeri ja valtionvarainministeri tisuttelivat tämän sisältöisiä lauseita eduskunnansuuressa salissa herrojen pitäessä tiedotustilaisuutta kansanedustajille ensivuoden budjetista.      Jokainen joka on vähääkään on perehtynyt yhteiskunnallisiin kysymyksiin ymmärtää, että talouden kasvaminen ja siitä johtuva työllisyyden paraneminen on useita vuosia sitten alkaneiden prosessien tulosta. Osa niistä kuten sodat, luonnonkatastrofit ja jopa yksittäisen vaikutusvaltaisen henkilön päätökset voivat saada aikaan sattumanvaraisesti talouskasvua vuosien päästä senjälkeen, kun ne ovat tapahtuneet. Osa on suunnitelmallisesti tehdyistä päätöksistä kuten investoinnit, koulutuksen tehostaminen ja innovaatioon panostaminen, jotka ovat tehty vuosia siten, vasta nyt tuottavat tulo

2034. Lisää virkamiehiä maaseudulle

      Yleinen mielipide on, että koko Suomi pietään asuttuna, ainakin poliitikkojen mielestä. Tätä toteuttamiseksi kukin vallassa oleva hallitus on saanut virastojen hajauttamispuuskia. Nyt on tapetilla perustettavan Ruokaviraston hajauttaminen 20 paikkakunnalle maaseutukaupunkiin. Fimean pakkomuuttoa 2007 Kuopioon voidaan pitää katastrofina, sillä vain kolme henkilö muutti viraston mukana Kuopioon. Nykyinen hallitus on kokonaan unohtanut aiempien hajasijoittamisien huonot kokemukset, erityisesti yhteyden yhteydenpito-ongelmat yhteistyökumppaneihin. Samalla hallitus työntänyt unhojen laaksoon hallituksien tuottavuusohjelmat.       Unohtamien sopii hyvin tekeillä olevaan soteratkaisun, sillä sen todellinen tuottavuus menee pitkästi miinuksen puolelle. Sipilällä on kova maine yksityissektorin saneeraamisesta. Maineen pelastamiseksi Sipilän hallitus on keksinyt, että sotella saavutettavan kolmen miljardin euron säästöt. Hallituspiireistä ei vain kukaan ole pystynyt esittämään mitään la

2033. Suomen julkissektori muuttumassa liian monin osin yritysmuotoiseksi toiminnaksi

     On hämmästyttävää huomata, kuinka julkisen sektorin toimintatavat muuttuivat laajalla rintamalla sellaiseksi, kuin monet ennustivat. Lopputulos muistuttaa suurta fiaskoa. HS:ssä 10.9. oli kaksi esimerkkiä, mihin verorahojen käyttö on ajautunut. Kittilän tapaus ( https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005823024.html ) ja (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005823024.html ) ja Vantaan golfkentänsotkut ( https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005822101.html ) osoittavat, kuinka julkisen hallinnon yhtiöittämisen tuloksena syntyvät osakeyhtiöt ja itse omistajan oleva julkinen hallinto kietoutuvat yhteen monen laittomien konseptien kautta. Näitä ovat korruptio, oman edun ajaminen, vääristynyt kilpailuttaminen, sukulaisten suosiminen, tiedon pimittäminen, poliittisen edun tavoittelu, vääristetyt asiakirjat, jne. Kyseenalinen runsas yhtiöittämisen seurauksena on ollut, että yksi kolmasosa eduskunnan ja kunnanvaltuustojen vastuulla olevista budjettivaroista on siirtynyt osakeyhtiöiden budjetteihi

2032. Ruotsista ja Suomesta maahanmuuton mallivaltiot

     Ruotsin vaalitulos tuo suuren saamankaltaisen mahdollisuuden Suomen ja Ruotsin maahanmuuttopolitiikalle. Ruotsin ja Suomen tulisikin yhdessä kehittää maat maahanmuuttopolitiikan esimerkkivaltioiksi muille . Tämä sisältää kaksi suurprojektia.      Ensiksi suurprojektina on luoda malli, miten maahantulo ja kotouuttaminen järjestetään niin, että se toimii tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla molempien maiden, sen kansalaisten sekä maahan jäävien hyväksi. Mallin täytyy olla sellainen, joka oppii virheistään ja korjaa havaintoihin perustuen itseään. Malli ei tienkään itse tee mitään, vaan siinä työskentelevät ihmiset. Tämän suuren projektin on pakko onnistua yhtäältä maahanmuuton valtavan kasvamisen takia ja toisaalta faktat osoittavat, että Afrikasta EU-maihin pyrkijöiden valtava kasvuvauhti on totta. Ei ihmiset huvin vuoksi matkusta tavalla tai toisella pois kammottavista olosuhteista, joissa nälkä, sairaudet, väkivalta, viha tekevät jokapäiväisen elämisen sietämättömäksi.    

2031. Ruotsin vaalit asettavat Sipilän auran koetukselle

     Miten meidän pitäisi suhtautua pääministeriin, joka lähettää samana päivänä 15 sähköpostia eroamaan joutuvalle Ylen toimittajalle ( Lauri Nurmi https://www.hs.fi/haku/?query=lauri+nurmi ) ja joka jarruttaa verokierron torjunnan tehostamista leikkaamalla tutkintaresursseja. Metsien kätköistä vedetyt sotesäästöt saavat markettien kansan saranoiltaan. Viimeisin ikävä propagandistinen lausunto oli 1.9 televisiossa pääministerin toteamus, että kehitysyhteistyömäärärahoja tulisi korottaa 0,7 prosenttiin bkt:sta. Neljä vuotta on hallituksella ollut aikaa toteuttaa korotus.      Eilen lauantain tv:ssä kokoomuksen ministeri Virolainen oli hiukan enempi muunneltua totuutta karttava sanoessaan, että tähän pyritään pidemmän aikavälin ohjelmalla. Työttömien pakottaminen turhauttaviin temppuihin etuuksien saamiseksi osoittaa arkitodellisuuden tajuamisen kokonaisvaltaista puutetta.      Se, että osaa ohjata lentokonetta Paimioon saakka, ei takaa osa ohjata hallitusta maaliin saakka ja hallita

2030. Vihreät sössi hallituspaikkansa

     Aallon tempauksia on turhaa kerrata, mutta tänä media-aikana kaikenlaiset poikkeamat odotetusta heilauttavat minkä tai kenenkä tahansa imagoa ainakin hetkellisesti merkittävästi. Koska politiikassa voi olla kyse hyvin pienistä marginaaleista, suurinkin värähdys voi vaatia pitkän ajan laimentuakseen kokonaan. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, koska eduskuntavaalit lähestyvät. Kannatusluku 16 prosenttia on aivan eriluokan luku kuin 12. Jos sössimiset ala Aalto olisi tapahtunut jollekin muutoin hyvin käyttäytyvälle ja esiintyvälle henkilölle, hän olisi selvinnyt ilman mainetappioita, mutta Aallon kulkiessa pitkän aikaa juuri sillä rajalla, että kohtaa tömähtää niin, se sitten tömähti. Tuntematta sen tarkemmin Aaltoa, häntä on pidettävä muutoin kunnon suomalaisena miehenä.      Tapauksen merkitys vain korostuu naisvaltaisessa Vihreissä. Lisäpontta Aallon romahdukseen tuo vielä tuoreet muistot Ville Niinistön imagosta ja suosiosta. Nyt demarit saavat rauhassa riemuita Aallon notka

2029. Portinvartijan rooli johtamisessa

     P akostakin jouduin portinvartijarooliin arvioimaan, kuka olisi sopivin mitäkin toimeksiantoa tekemään. Se, että ryhmässä oli erilaisia henkilöitä, jotka poikkesivat tiedoiltaan ja taidoiltaan tosistaan, ei ollut mikään ratkaiseva puute, sillä heille löytyi erilaisia rooleja ryhmässä. Toiset olivat hyviä taustaselvittelijöitä, toiset koulutuksen järjestäjiä, toiset työparin toisena osapuolena, toiset raportoijia ja toiset hyviä nopeasti muuttuvissa konsultointitilanteissa.      Tietyn tason eheyden ylläpitäminen ja tiedonkulku vaativat jatkuvaa ponnistelua. Maanantaipalaveri ei riittänyt tähän. Ryhmän ehdotuksesta järjestimme työnohjauskokoukset pätevän vetäjän johdolla kerran viikossa työajan päättyessä. Ennen kaikkea ryhmäjumppa, kuten ohjelmaa kutsuimme, muodostui monelle vapauttavaksi uusia lähteitä avaavaksi prosessiksi. Se antoi konsultointiin uusia työkaluja ja opetti meitä tuntemaan paremmin toisemme lisäten luottamusta välillämme. Näin ainakin uskottelin itselleni. Sen

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *