Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

     Tänään HS:ssa oli Sitran Mikko Kososen   juttu  ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005806851.html ) ”Viheliäiset ongelmat vaativat uusia ratkaisuja”, jossa hän käsitteli ministeriöiden toimialojen yli menevää budjetointia. Artikkeli oli hyvä ja asian ytimeen keskittyvä. Ns. poikki hallinnollisien suurten yhteiskunnallisien ongelmien tunnistamien, ratkaisemien ja budjetointi on tunnetusti suuri ongelma, koska ne eivät tietenkään välitä mitään ministeriöistä eikä niiden tehtävistä. Ne vain syntyvä, ovat ja kaipaavat ratkaisuja.       Yhtäältä valtion budjetti tehdään ministeriöiden toimialajakoa noudattaen. Tähän on vuosin mittaan yritetty saada Kososen esittämiä ratakisuja ohjelmaperusteisen budjetoinnin avulla. Siinä pyritään ratkaisemaan tietty ongelma välittämättä mitään hallinnosta. Nämä ratkaisupyrkimykset ovat aina kilpistyneet poliittisen päätöksentekotapaan, jossa kukin ministeri vastaa omasta tontistaan. Tästä on vaikeaa päästä eroon, koska ministeri ja hänen puolue ko

     Tutustuessa tarkemmin Naton roolin Euroopassa silmään pistää eräs merkittävä havainto. Natomaita on Euroopassa 27 ja näiden maiden rahoitus osuuden pitäisi olla kaksi prosenttia btk:sta, mutta se vaihtelee hurjasti 0,3 prosentista kahteen. Suomen liittymien Natoon merkitsi puolustusmenojen lisäämistä 1,34 prosentista ainakin kolmesta neljään prosenttiin eli kolminkertaistamista. Euroina puolustusbudjetti olisi noin neljän miljardia euron luokka. Tietysti Suomi voi muutaman itämään tapaan pitää osuutensa menoista hyvin pienenä, mikä ei luonnollisestikaan silloin helpotta maamme osallistumista Natoon kokouksiin ja operaatioihin kaikilla tasoilla.      Toinen seikka on, miten kansa tulisi hyväksymään Natoon liittymisen. Nyt sen mielipide on selvä eli noin 60 prosenttia kansasta vastusta Natoon liittymistä. Ja on varma, ettei Natoon liitytä ilman kansa äänestystä. Miksi näin. Siksi, että tavallisen kansalaisen on helppo ymmärtää ja nähdä tässä tilanteessa, Niinistön kaudella, että Ve

     Jos lasketaan mukaan Yhdysvaltojen kaikki kuppikunnat, jotka kutsuvat itseään koko mantereen kattaviksi ja lopuksi koko maan helmoihinsa ottaviksi liikkeiksi ja voimatekijöiksi, syntyvään odottavia valtakuntia maan sisällä on kymmeniä. Todellinen toinen valtakunta on tietenkin Tyynenmeren USA:n tukikohtien muodostama verkosto. Se on pirstaleinen lähtien Pojois-Tyynen valtameren Aleuttien saarista   hipoen Venäjän Tsukseiin niemimaata ja päätyen Australian kauttaEtelä-Koreaan Turkin kautta Eurooppaan asti.       Toisen maailman sodan Tyyneen valtameren taitelut eivät koskeneet ainoastaan   Iwo Jimaa, vaan koko meren herruutta. Macarthur saneli tukialuksen kannelta Japanin perustuslain 1945, minkä jälkeen Japanilla ei saanut olla sotalaitosta. Samassa hengessä solmittiin Hitlerin Saksan kanssa.      Nyt Yhdysvallat käyttää sotimisen sijaan toisenlaisia keinoja. Euroopan älymystö on aina inhonnut USA:n ylivoimaa elokuvatuotannossa. Suomessa tämä erityisesti tuli esiin opiskelija 19

     Joku nykii toista silmääni. Kumpaa. Tuulessa takapihalla puunoksat tempoilevat kuin kilpaillen parhaista paikoista. Lopuksi ikivanha pihlaja supistaa ne kuriinsa lähelle itseään ja samalla taivuttaa runkoaan hellästi ikkuna ruutua vastan kuin lupauksena minusta huolehtiminen. Arvostan sitä, koska talon papattava talonnainen oli juuri leikannut sen latvan irti. En ole vielä täysin tanuissani.   Yritän ryypätä litran vesimukista, mikä taas epäonnistuu veden kastellessa jälleen rintamukseni. Laiskuutta sanoo omatunto. Tv-ruudusta tunkeutuva sana posso koettelee ymmärryskykyjeni takarajoja. Vähitellen posso tointuu jonkinlaiseksi papinleuaksi, jota sai aikoinaan kotipitäjäni Haapajärven Häggmannilta. Yläaivot tuntuvat toimivan jonkin verran takaraivoni tarttuessa vain possoon ja sen kotkalaiseen torikansaan. Toinen silmä salpautuu kuitenkin taas kiinni iltaisen liimamaisen silmätipan kyvystä pitää kaksi nahan reuna paikoillaan. Yhtäkkiä ajatuksiini virtaa topologian jatkuvan funktion

     Yleissuomalaisiin politiikan pelisääntöihin aluksi naiivisti suhtautunut pääministeri on neljässä vuodessa omaksunut ne paremmin kuin lukkari lempivirtensä. Kuvaava esimerkki oli eilinen tv-ruudun kuva rennosti pöytään nojailevasta poliitikko pääministeristä hänen antaessa lausuntoaan medialle. Poissa olivat kankeus ja töksähtely. Totuuden vastainen puhe, joka politiikan kielestä käännettynä merkitsee valehtelua, sujuu yhtä rennosti kuin jänikseltä loikkiminen. Kesäparta lisäsi monitulkinnaisuuden tunnelmaa. Hallitusohjelmassahan ei kopattu yhteen valinnanvapautta ja maakunta, eihän. Se tulee edelleen yhtä luontevasti varmasti kuin leivosen liverrys ja öisen yön tulo. Kauden alussa julistettu avoimuuden periaate katosi yhtä nopeasti kuin lupaus hallituksen työskentelystä avokonttorissa. Avoimuus onkin kääntynyt suljetuksi peliksi jakaa rahaa omille sidosryhmille. Aluksi hän lupasi ilmoittaa kaikki sijoituksensa ja sidonnaisuutensa. Sijoituskuoret ovat kuitenkin edelleen ulkomailla

     Viime vuonna Salpausselän kisojen liikevaihto oli 20,6 miljoona euroa ja tappio 1,6. Lippuja myytiin 180 tuhatta kappaletta ( https://yle.fi/urheilu/3-9643945 ). Projektin vaativuus edellyttää keskisuuren yrityksen johtajan kompetenssia. Se sisältää mm markkinoinnin, strategisen johtamisen, toiminnan organisoinnin, organisaation miehittämisen, henkilöstöjohtamisen, johtoryhmätyön, esimies-alainen keskustelujen, budjetoinnin, seurannan, raportoinnin ja asiakassuhteiden hallintaa.       HS:n tietojen mukaan ( https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005777608.html ) Lahden kaupungin osakeyhtiön Lahti Events Oy:n toimitusjohtaja Emilia Mäki on nimennyt Aino-Kaisa Saarinen kisojen pääsihteeriksi ja tuottajaksi. Mäki ei suostu avaamaan hakuprosessia vedoten osakeyhtiölakiin.      Tuottaja vastaa kokonaisvaltaisesti kisaprojektin projektinjohdosta ja –hallinnasta, operatiivisesta toiminnasta sekä strategian ja järjestelyprojektin toimeenpanosta ( https://tyopaikat.oikotie.fi/avoimet-t

     Miksi johtaminen on aina akuutti asia? Siksi, että se on ainoa seikka, mikä ohjaa tavoitteellisesti ja yhdistää arvo- ja tunnetasolla koko organisaation saavuttamaan asetut tavoitteet.   Järjestelmät, ohjesäännöt ja käytännöt eivät tähän pysty. Asia ei muutu muuksi, vaikka tekoäly ja teknologia otettaisiin valjastettaisiin tekemään ilman ihmisen apua tuotteita asiakkaille ja markkinoille, sillä ennen pitkään ihmetellään, miksi kone takoo tarpeetonta tavaraa ympärilleen.      Asiaa voi myös lähestyä johtamisen alkuhetkestä. Johtaminen syntyy sillä hetkellä, kun joku henkilö ”niin sanotusti nousee ylös” ja alkaa tehdä tuotetta tai tuotteita muille saadakseen niistä itselleen vastiketta. Tämä on tärkeä havainto verrattaessa toisiinsa julkisen ja yksityisen sektorin johtamisen eroja.      Yksityissektorin johtaminen onkin kiinni konkreettisissa tuotteissa ja asiakkaissa. Se on nopeasti ja raadollisesti sitoutunut markkinahetkeen ja sen näkymiin valmistamaan tuotteita. Tämä vaatii i

     T ampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio näkee ongelmallisena, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kaudellaan käyttänyt myös sisäpoliittista valtaa ( https://yle.fi/uutiset/3-10350399 ). Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi vahvistavat näkemystä kirjassaan Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra. Presidentti mm. kutsui tammikuussa 2015 Mäntyniemeen työmarkkinaosapuolet palaveriin.      Useat mediat ovat myös yhtyneet käsitykseen Niinistön puuttumisesta sisäpolitiikkaan.      Näyttäkin selvältä, että presidentti on puuttunut sisäpolitiikkaan, mutta mitä sitten. Tällainen yleinen kehotus päästä sopimukseen on hyvä signaali työmarkkinoille. Pitäisikö presidentti haastaa tästä yleisen edun ajamisesta valtakunnan oikeuteen valtuuksien ylittämisestä, vai mitä pitäisi tehdä? Tuntuu aivan absurdilta ajatukselta, jos kannustamisesta käynnistetään jonkinlainen prosessi. On vaikeaa nähdä, että sillä olisi minkäänlaista poliittista merkitystä, vaikka vaalikausi lähestyykin.

     ”Totuudella ei ole olut minulle milloinkaan merkitystä, koska niitä oli liian paljon. Minun ihailun tarpeellani ei ole ollut rajoja, joten minä kaunistelin tekojani ja parantelin saavutuksiani. Tätä toteutin useimmiten jatkuvana pienimuotisena liioitteluna tai patologisena valehteluna. Monen mielestä tällainen persoona saattaa tuntua ylimieliseltä ja saamattomalta peräti inhottavalta, mutta malttakaa kuunnella sanomani loppuun.      Julkisivultani olen ollut aina hurmaava, rakastettava ja lämmin ihminen, kuten kaikki tiedätte, minkä pyydän ottamaan huomioon kiitospuheitanne suunnitellessanne, jos minä nyt todella siirryn luojan kanssa samaan pöytään.      Olen se verran saanut tietää luojan prinsiipeistä, että jos vähemmän älykkäät alkavat kertoa luojalle suunnitelistaan, hän alkaa nauraa. Uskon, ettei minun kohdalla ei käy näin, koska naurua ei ole kuulunut, vaan kumisevaa kiitosta ukkospäivinä. Hurmiota ja lievää lipevyyttäni kesti yleensä niin kauan, kun illuusion ylläpitämin

      Olen vakuuttunut, että oheinen esimerkki ei kerro tavalliselle kansalaiselle mitään ja lopussa oleva esimerkki vielä vähemmän: "Valtioneuvoston hallintoyksikkö johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäisen toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja ja kulttuuria.”      Syy ei ole äänestäjän, vaan hallintokielen, neljännen kotimaisen, joka on pesiytynyt virkakoneistoon.      Vaikeaselkoisuus on osin ymmärrettävää viranomaisten kommunikoidessa toisilleen. Tässä tapauksessa sitä voidaan verrata lääkärien käyttämään latinaviidakkoon.      On harmi, että esimerkin hanke on punottu vaikeuksien taakse, koska toteutuessaan hanke koskettaa jokaista Suomen kansalaista.      Loppujen lopuksi kyse on yksinkertaisista asioista: Ministeriöt ovat ajan mittaan paisuneet suuriksi. Kuhunkin ministeriöön on myös kertynyt tehtäviä, jotka eivät liity suoraan lain valmisteluun, mutta ovat kuitenkin jossain hoidettava m