Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2018.


2217. Viime vuosisadan sotamme ja luokkayhteiskunnan muutos

     Sisällissodat ovat julmimpia sotia. Niissä hirmuteot eivät useinkaan rajoitu itse sotatapahtumiin, vaan myös jälkirangaistuksiin, kuten sortoon ja vainoamiseen. Sisällissotamme alkoi Pohjanmaan venäläisvaruskuntien aseistariisunnalla, mihin Mannerheimilla ei ollut sen alkaessa valtuuksia, heti myöhemmin kyllä oli. Julmuuksien tekeminen jatkui, vaikka sota oli tosiasiallisesti päättynyt keväällä 1918 punaisten tappioksi. Suomen marsalkan hiljaisella suostumuksella vankeja teloitettiin ja näännytettiin nälkään. Tämän seurauksena noin 10000 ihmistä kuoli.      Kansan kahtiajako näkyi vielä 1940-luvulla pieninä joka päivän oireiluna, kuten vähäisinä ilkeilynä ja tiettyjen sukukuntien kartteluna keskenään tai toisen sukukunnan kanssa.  Kerran kun oli saanut vähän paremmat ulkotamineet isoisäni hautajaisiin, eräs punikin poika tyrkkäsi minut vesiojaan. Tinkaamisen jälkeen hän sanoi syyksi, että minä näytin herrapojalta, mitä en todellakaan ollut. Sovimme asian saman tien.      Suomess

2216. Poliittiset virkanimitykset ovat välttämättömiä

     Ne palaavat kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamiseksi esitetään lupauksia kilpaa, etenkin ennen vaaleja. Niiden vastustajille esitetään verhon takana hymähtelyä ja vähättelyä. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa olla este nimitykselle.      Se on kannatettava lause. Ilman sitä puoluekaaderiin ei saada ihmisiä pyrkimään eteenpäin.. Aikoinaan Helsingin Sanomissa Tapani Kaskeala kuvasi hyvin, miten maanviljelijä Jari Koskinen puskee itsenä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtajistoon ja täysin kokenut Johannes Koskien on tekemässä samaa temppua. Vaatimaton uratein avautuminen riittää varsin hyvin houkuttelemaan jäseniä puolueriveihin.      Puolue odottaa soturiltaan palveluja. Sitä sinettiä ei ole vielä pystytty murtamaan, miksi verohallitus taannoin jätti syyttämättä muutamaa kymmentä suomalaista laittomasta rahan kätkemisestä veroparatiiseihin, vaikka todisteet oivat selkeät. Oikeusviranomaiset totesivat verohallituksen menettelyn olevan laiton.

2215. Topologia ja suunnistus

HS:ssä oli juttu topologiasta https://www.hs.fi/paivanlehti/24072018/art-2000005761477.html . Tarkemmin sanottuna topologinen avaruus on pari X T, missä X on ei tyhjä joukko ja T on perhe X:n osajoukkoja, jotka täyttävät ehdot X ja ∅ kuuluvat T :en jokainen perheen T jäsenten yhdiste on T:n jäsen Jokainen T:n kahden jäsenen leikkaus on T:n jäsen. Arkikielessä topologialla ymmärretään usein maastonmuodostusta ja  sen keskeisiä piirteitä kuten metsäisyys, kasvillisuus, korkeuserot, vesistöt, kallioisuus jne.  Matemaattisella topologialla ei ole paljoa tekemistä näiden kanssa.

2214. Harvoin syvälliset ja toisiinsa liittyvät ja kytkeytyvät muutokset voidaan havaita keinutuolissa istuen, vaikka Einstein kykeni

     Tämän jutun voi aloittaa mietelauseella: Mikä on, ei pysy. Siitä on käytetty myös muotoa: pitää juosta, että pysyisi edes paikoillaan tai kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Ehkä jälkimmäinen on paras ilmaisemaan tilaa kaiken muuttuessa ympärillämme.      Asiakkaat ovat organisaatiolle luonnollisesti pärjäämisen ehto numero yksi. Jos johtoryhmän mielestä organisaatiolla on hyvä asiakaskanta, kaikki on OK. Ennen kuin sanotaan OK, täytyy tietenkin olla selkä tietoa tai analyysi siitä, että näin on, sillä usein näin ei ole. Pitää ainakin pohtia, onko nykyisille asiakkaille oikeita tuotteita tai palveluja.      Tällöin päädytään nopeasti nelikenttään (SWOT), siis neljään ruutuun esimerkiksi näin: 1.ruutu = vanhat asiakkaat/vanhat tuotteet, 2. ruutu = vanhat asiakkaat/uudet tuotteet, 3. ruutu uudet asiakkaat/vanhat tuotteet ja 4. kenttä uudet asiakkaat/uudet tuotteet.      Yksinkertaisuudessaan tämä tarjoaa valtavan syvällisen ja monipuolisen tavan analysoida, millaisten muutoste

2213. Natsit ja pohjoismaat

     Natsivalan murtuminen ei sujunut kauniisti ja johdonmukaisesti Pohjoismaissa. Jopa Ruotsin kuningas sekaantui siihen poikkeavalla tavalla lähettämällä henkilökohtaisen kirjeen Hitlerille kiitellen häntä Stalinin hirmuhallinnon lyömisestä. Quisling oli äärioikeistolaisen Nasjonal Samlingenin johtaja ja hänestä tuli Hitlerin nimittämä Norjan fuhrer. Narvikin valtauksen jälkeen kesällä 1940 se toimi tärkeänä satamana rautamalmilähetyksinä Saksaan.  Yksittäisissä taistelluissa norjalaiset menestyivät ja olivat sitkeitä, mutta kokonaistasolla sotavoimat olivat huonosti johdetut.      Norjalaisilla oli melko hyvä aseistus ja miesmäärä torjumaan natsien hyökkäystä. Se miksi maa ei ollut riittävä valmis kohtamaan natseja, johtui suurelta osin Englannin, Churchhillin vankasta uskosta, että Hitler ei uskalla meritse hyökätä maahan. Oilihan Englanti mahtava merivoimavaltio.     Jälkeen päin voidaan sanoa Ruotsin toimineen tiiviissä yhteistyössä Natsi Saksan kansa. Se vei Saksaan monia pien

2212. EU ja pakolaiskysymys

     Tällä hetkellä EU:ssa on menossa henki, että kukin maa etsii omat ratkaisunsa vaikkapa rakentamalla aitoja ympärilleen.      Ainut puoliturvallinen tie Lähi-Idästä Eurooppaan käy Kreikan ja Turkin kautta. Välimereen on hukkunut tänä vuonna yli 2000 ihmistä. Vakava ongelma on, miten Turkki tulevaisuudessa pysäyttää pakolaisvirran, vaikka saakin tähän EU:lta rahaa. Erottamaton Erdoganin voi silti sulkea halutessaan pakotien. Venäjä on myös arvaamaton lenkki pakolaiskysymyksessä.      Kahden itsetietoisen päämiehen Putinin ja Erdoganin välinen viileys lisää entisestään konfliktin monisäikeisyyttä ja asettaa koetukselle EU:n yhtenäisyyden.      Syyrialaisilla ei ole muuta pakoreittiä EU:un kuin mennä Turkin läpi Eurooppaan. Libanonin ja Turkin leirit ovat kuitenkin jo täynnä pakolaisia. Turkki-Balkan-akseli on kuitenkin ainut ja looginen reitti Eurooppaan. Venäjän iskuista Syyriaan isisin kimppuun ei tiedä kukaan mitään varmaa. Voi olla, että se on Venäjän yksi tapa heikentää EU:n

2211.Trumpin ja Putinin tapaaminen oli meille suomalaisille suuri opetus

     Kansalaisen silmin maailmanpolitiikan johtaminen näytti melkein naurettavalta Helsingissä. Herneen palot ja mansikat olivat suurin menestysaskel ja senkin keksi viimetingassa harjoittelijatyttö ulkoministeriöstä. Onneksi olkoon.       Herrojen tulo tapahtui meluisasti hävittäjä ja jättilentokoneiden jyrätessä taloni yli niin, että meluarvot varmaankin kohosivat sataan desibeliin helisyttäen vaarallisesti huonosti kiinnitettyjä ikkuna ruutujani.      Tämän jälkeen ensimmäisessä näytöksessä kaksi maailmanjohtajaa istui tv—lähetystuoleissaan ilmeinään tekaistu varmuus kummankin kaikkivoipaisuudesta.      Kaksituntinen neuvottelu ilmeisesti käytiin, mutta suuri yleisö ei tiennyt eikä tiedä vieläkään mitä siellä tapahtui. Voi olla, että Tramp otti päiväunet ja Putin vei voimaharjoitteluohjelmansa läpi.      Tiedotustilaisuuteen tultaessa Putin kävely muistutti painimestarin väijyvää askellusta. Tramp tallusteli hitaasti paikalleen kuin unilta herännyt karhu, mutta suorana kui

2210. Vaikeneva autoritäärinen johtaminen jukishallinnossa

     Päivän HS:ssä (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005754740.html) oli Saska Saarikosken mainio haastattelu MIT:n professorilta  nobelistiBengt Holmströmiltä. Se sisälsi paljon työelämässä ja politiikassa varteen otettavia huomioita ja ajatuksia. Pari näkökulmaa pisti erityisesti silmään. Erityisesti opiskelussa hän korosti priorisoinnin tärkeyttä ja liiallista avoimuutta politiikassa.      Hän varoitti sinne tänne opiskelemista, jossa kaikkea on vähän, mutta ydin puuttui. Hyvä pointti.      Toinen huomion arvoinen seikka koski politiikkaa. Hän näyttää antavan tukensa vahvalle karismaattiselle johtajalle, joka toiminta tavoissaan lähentelee diktatuuria. Kuten hän itse toteaa, hän toistaa samaa, mitä presidentti Niinistön seminaarissa, liiallista avoimuutta. Esimerkkinä on esittää sote valmistelun ja antaa ymmärtää, että sen sotkut johtuvat sen saamasta kauhesta julkisuudesta.      Holmströmin teemoihin voisi argumentoida, että meillä oli kokeiltu tai jouduttu kokeilemaan Kekkos

2209. Kun kaikkea ei voi antaa anteeksi

     Anteeksianto kuuluu jokaisen suuren uskonnon perusteisiin. Monen meidän eettiseen koodistoon kuuluu myös anteeksiantaminen. Usea kokee kuitenkin anteeksiannon olevan myös osin tapauskohtainen ratkaisu eikä ole valmis antamaan anteeksi mitä tahansa. Kun ihmiset pääsevät sopuun tai sovintoon asiasta, se ei välttämättä sisällä anteeksiantoa. Asiasta ei kuitenkaan enää riidellä. Sovinto voi olla kirjallinen. Sovittelu on Suomessa eräs tuomioistuintoimintaan vertautuva joustava jutusta sopimisen muoto dokumentteineen.      Yleensä asiat annetaan anteeksi, kuin toinen osapuoli sitä vilpittömästi pyytää. Vaikeuksia tulee, kun toiselle osapuolelle on aiheutunut suuria menetyksiä. Jos vahingot ovat materiaalisia ja aiheuttaja osapuoli korvaa ne, sovinto lienee helppo (tehdä anteeksiantoineen). Näissä tapauksissa, jos toisen kunniaa on loukattu, anteeksianto voi olla vaikeaa. Se on vaikeaa, koska kunnian loukkaus koetaan oman minän sisimpään syvästi loukkaavalla tavalla puuttumisena.

2208. Kymmenvuotiaana vanhoillislestadiolaisten seuroissa

     Saarna alkoi virrenveisuulla, jonka jylinä tuntui uskomattoman moniääniseltä ja niin voimakkaalta, että navetassa ja tallissa alkoivat elukat tömistellä. Tämän jälkeen saarnamies silmäili kuulijakuntaa, joka pompat ja puserot päällä istui polvet koukussa hiiren hiljaa paikoillaan kuin peläten alkaako se häneltä kyselemään. –Täältä näyttää puuttuvan Savikon isäntä, vaikka lupasi tulla, saattoi saarnaaja tokaista.   Kun puhuja alkoi rapistella papereitaan seuraväki huohahti helpottuneena, enää ei kuulusteltaisi.      Tämän jälkeen tilaisuus jatkui rukouksella, jossa Jeesuksen ja Kristuksen perintöverellä synnit puhdistetaan ja annetaan anteeksi. Varsinainen saarna oli aluksi rauhallista, mutta äänekästä raamatun kohdan selittelyä, jonka jossain kohdassa saatettiin viitata johonkin kuulijaan niin selkeästi, että se tuntui. –Älä varasta on katekismuksen yski meitä kaikkia koskeva käsky, niin myös Pöksän isäntää, saattoi puhuja tuomita. Siten seurasi pitkähkö tasainen ja korkealla ään

2207. Vanhoillislestadiolaisten seuroissa armolahjaa anomassa

     Nuorena poikana kuuluminen vanhoillislestadiolaisten (HS 30.618 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005738325.html) piireihin tuntui silloin luonnolliselta ja elämän meno heidän seurassaan ei ollut sen kummallisempaa kuin mitä eläminen maaseudulla syrjässä kirkonkylästä oli kellä tahansa. Jälkeenpäin ajatellen ehkä seurojen pitojärjestelmä oli kaikkein omalaatuisin tuoden esille arki elämiseen tapoja ja niiden kautta eri tunnetiloja, joita en ole saanut myöhemmin nähdä ja kokea. Kokemuksillani ei tienkään ole minkäänlaista yleistettävyysarvoa.      Isän puoleiset isovanhempani ovat tässä keskiössä primusmoottoreina. Heidän talonsa pirtissä pidettiin säännöllisesti seuroja. Edellisenä päivänä me nuoret jouduimme kantamaan makasiinista, kuten vahan kaupan varastotilaa kutsuttiin, matalat ruskeat polttoöljyllä haiset penkit pirttiin lämpiämään. Näitä nelimetrisiä lankku istuimia oli noin 15 kappaletta.     Sitä ennen oli käyty runsaasti kalliita puhelinkeskusteluja yhdistyksen

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *