Loppuun kuluneen sanonnan mukaan osaaminen ratkaisee. Tähän
sisältyvän paradoksin selittää se, että vaikka hokema on lähes fraasi, se ei
ole kulunut loppuun, vaan pitää edelleen paikkansa. Suurten ja myös pienten
organisaatioiden pitäjänteinen menestymien perustuu osaamiseen, jopa puolueissa.
Tämä näkyy erityisesti Kokoomuksessa, jonka ydinkaaderi on laaja ja hyvin koulutettu.
Tämä näkyy erityisesti Kokoomuksessa, jonka ydinkaaderi on laaja ja hyvin koulutettu.
Ei voi olla sattuma, että Kokoomuksen valmistelemassa ala-asteen
koulutuksen uudistamisessa on sävyjä, jotka korostavat hyvin koulutettujen
määrän kasvattamista yhteiskunnassa. Tämä sataa Kokoomuksen laariin
äänestäjäkunnan kasvamisena.
Koulu-uudistuksen lähtökohtana ovat yleiset kaikkien hyväksymät
tavoitteet sekä oppilaan itse ohjautuminen ja motivaatio näiden yleisten tavoitteiden
savuttamiseksi. Tällöin jätetään kodille paljon vastuuta koulutuksen merkityksen
painottamisessa oppilaalle, lapselle, ja kodin kouluympäristön luomisessa
sellaiseksi, jossa lapsi menee mielellään kouluun, on siis motivoitunut.
On selvää, että keskimääräinen 6-7-vuotias ei tiedä motivaatiosta
mitään eikä ole pitkäjänteinen ja itseohjautuva tavalla, mitä uudistuksessa esitetään. Kaikki nämä jäävät perheen huoleksi ja hyvin koulutettujen lasten
perheillä on taitoa ja resursseja tarjota lapsilleen keinoja ja tapoja, että
koulussa menestytään ja se on jopa kiva paikka.
Sen sijaan vähävaraisten lasten vanhemmille ei useinkaan jää muuta
motivaatiokeinoa, kun koetta toistella, että koulussa kannattaa käydä ja se on
hauskaa. Näin pinnallinen jumputus ei tietenkään kanna pitkälle. Suuressa
osassa tapauksissa koulusta ei puhuta mitään. Se on vain pakollinen kuvio
lasten maailmassa.
Totta kai opettajat luovat kaikille uskoa koulutuksen merkitykseen
ja koettavat motivoida lapsioppilaita, mutta kun se vähävaraisten tapauksessa
jää vain koulun tehtäväksi kodin tuen puuttuessa, monet vähävaraisten
vanhempien lapset pärjäävät huonosti koulussa osan ollessa kouluupokkaita.
Näin aikoinaan tasa-arvoon pyrkivän peruskoulun tarkoitus muuttuu
itseohjautuvien ja pitkäjänteisten vanhempien kouluksi, jossa heidän lapsensa
ovat tietenkin oppilaina, mutta myös piilo toteuttamassa yhteiskunnan
luokkajakoa.
Kommentit
Lähetä kommentti