Siirry pääsisältöön


2170. Mihin henkilökohtaista budjettia sotessa tarvitaan

    Ennen ilmoittautumista jonkin terveyskeskuksen asiakaslistalle tämän terveyskeskuksen pitää tietä, millainen potilas on tulossa heille asiakkaaksi, ennen kaikkea millaisia sairauksia henkilöllä on. Normaalisti terveen ihmisen tapauksessa listalle jotuminen/pääseminen menee potilasryhmäkohtaisten kriteerien mukaan.
     Luonnollisesti terveyskeskukset haluavat nuoria ja terveitä asiakkaita. Maakuntahallitus puolestaan haluaa jakaa asiakkaat terveyskeskuksille  niin, että jokaisella keskuksella olisi samankaltainen asiakaskunta sairastavuudeltaan
     Jos kyseessä on monta sairautta sairastava tai vanha huonomuistien ihminen, ennen ilmoittautumista  maakuntakeskuksen soteyksikkö laati potilaalle henkilökohtaisen budjetin.
       Tämä tarkoitta sitä arviosummaa euroina, jonka verran potilaan hoito tulee maksamaan vuodessa eli summan, jonka potilaan listoilleen ottanut terveyskeskus korkeintaan saa veloittaa tämä potilaan hoidosta.  Rahan tulisi riittää koko vuodeksi tälle potilaalle. Tätä prosessia kutsutaan potilaan kapitalisoinniksi eli maakuntakeskus ottaa potilaalle sairausvakuutuksen tällä summalla.

     Vähän sairastaville kapitalisointia ei tehdä, vaan se sisältyy osana suuren potilasjoukon kapitalisointiin.
     Mennessään yksin tai avustajan kanssa neuvottelemaan maakunnan soteyksikön kanssa budjetistaan asiakkaalla on syytä olla sairauksiaan kuvaavat kaikki asiakirjat mukana, ainakin ne jotka eivät käy ilmi kantajärjestelmästä. Potilaan tulee muutoinkin olla varautunut kertomaan terveyteensä vaikuttavista tekijöitä, jota välttämättä eivät tule asiakirjoista esille. Potilaan pitääkin tuoda kaikki sairauksiensa hoitoon liittyvät tekijät esille, jotta budjetista tulisi mahdollisimman luotettava.
     Tähän asti budjetti näyttää toimivan hyvin.
     Mutta miten on tuttavani kohdalla? Hän on 70-vuotias ja hänellä on useita sairauksia: verenpainetauti, glaukooma, kaihi, nivelrikko leukanivelessä ja lonkissa, Crohnin tauti ruoansulatuksessa ja anemia, jonka takia hän käy kaksi kertaa vuodessa laboratoriossa verikokeissa. Muitakin kolotuksia on. Hänen kohdallaan on mahdotonta tietää tarkalleen, kuinka suuren budjetin tulisi olla.
     On hyvä asia, että henkilön terveydenhoitobudjetti suunnitellaan, mutta sen pitää olla jousta sekä alas että ylöspäin sairastavuuden mukaan. Jos tulee jalkaan veritulppa, se on hoidettava riippumatta siitä, riittääkö budjetti vai ei.
     On hyvin todennäöistä, että esimerkkitapauksen henkilön hoito hajaantuu terveysasemahoidon, päivystyksen ja eri erikoishoitoalojen kesken. Tästä syystä moni sairaiden ja vajaakykyisten hoito tulee antaa julkisen terveysasemien vastuulle. Tästä voi tulla ongelmia tasapuolisen kilpailun toteuttamisessa. Henkilökohtaisia budjetteja tarvitsevia on 10 tuhansia. Niinpä voi olla , että heille täytyy järjestää oma hoitokanava.
     Näyttää siltä, että koko kapitalisointijärjestelmä on tehty vain yksityisten terveysasemien rahoitustarpeen mitoitusta varten. Tämä on sikäli kummallista, että joka tapauksessa jokaisen potilaan sairaudet on hoidettava olipa budjettia tai ei. Vai onko tarkoitus, että kapitalisoinnin avulla hoitoja tullaan karsimaan ja näin säästämään terveydenhoitokuluja? Jos näin on, niin siihen olisi ollut yksinkertaisempi tapa ilmoitta esimerkiksi kansalisille, että näiden ja näiden sairauksien hoitoja valtio ei maksa.
     Soten kannalta merkittävää on myös, että KHO:n mukaan koko sote-uudistus ei lepää oikeudellisesti vakaalla pohjalla. Tämän varmistamien näyttää vaativan mm EU:n notifioinnin, tarkastuksen. Sen taustalla on kysymys siitä, rikkooko valinnanvapaus EU:n kilpailulainsäädäntöä. Hallitus on lähtenyt siitä, että notifiointia ei tarvita. Notifiointi kestää vähintäänkin puoli vuotta, jolloin kuntavaalit pitäisi siirtää eduskuntavaalien yhteyteen 2019 (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239838-sote-uudistus-sittenkin-eun-syyniin-nerg-arviointi-nyt-kaynnissa).
     Monta mutkaa on vielä on edessä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *