Sipilä aloitti hallituksensa johtamisen
reformin heti hallitusohjelmaa muodostaessaan. Sipilän olisi pitänyt tietää,
että muutoksessa eivät tahto, julkistukset ja suuret eleet auta. Hän laati
suurilla eleillä janakaavioita, prosessikuvauksia ja analyysejä niin, että hallinnon
johtamista paremmin tuntevaa epäilytti suuresti. Puoluesihteeri Laaninen puheet
enennen näkemättömästä taidonnäytöstä vain lisäsivät Sipilän johtamistaitoon
kohdistuvia odotuksia. Hallitusohjelmastakin piti tulla parin liuskan strategien
spotti ja hallituksen työskentelystä innovaatiokylpylä ja sen istunnosta rento
kahvittelu.
Kaikki meni pieleen. Ohjelma on 100-sivuinen, valmistelevat rennot kokoukset muuttuivat ministeriöiden salojen kähmintöihin ja suuri yhteisen työskentelytila korvautui entisillä vanhoilla neljä metriä korkeilla huoneilla.
Syy epäonnistumiseen oli johtamisen lähtötilan heikko tajuaminen ja poliittisen johtamisen lainalaisuuksien ymmärtämättömyys sekä perustuslain tuoma este Sipilän kaavailemille mullistuksille. Kolme prosentin tuottavuusloikkaa ja digitilisaation vallankumous kaatuivat ennen kaikkea kokemattomuuteen. Tahtoa kyllä oli. Valtion velan raju lyhentäminen piti olla välttämätöntä ja72 prosentin työllisyys aste selviö.
Valtion velkaantumisesta ei puhuta enää mitään, vaikka se jatkuu entisellään. Johtaja Penttilän irvailua velkakellon käynnistä ei ole kuvia somessa. Sote on pelkistynyt pelkäksi perusterveyden hoidon reformiksi, joka silti törmäilee perustuslakiin ja vaatii 18 maakunnan perustamista resursseineen. Kolmen miljardin euron säästöt ovat kääntyneet kolmen miljardin euron kuluiksi. Lainsäädännön taso on romahtanut. Hallituksesta riippumattomista syistä talous kasvaa ja työllisyystavoite ei ole aivan utopiaa, mutta se vaati kepikseen aktiivimallia. Sen vertaaminen Tanskan malliin on rujoa. Tanskan malli on motivaatiomalli, Suomen pakotusmalli. SAK tulee ulosmittamaan aktiivi mallin kevään aikana (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005514682.html).
On oikein kysyä, mihin nyt on kadonnut teräväpäinen kustannusten tappaja Sipilän johtamistyyli. Tämä Sipilä ei missään nimessä sallisi rahan polttamista maakuntahallituksissa eikä yritystuissa. Hän ei myöskään olisi niin sokea, ettei ymmärtäisi aktiivimallin olevan ilman te- keskusten n.250 henkilön lisäystä vailla pohjaa. Tanskassa on 12 henkilö yhtä työtöntä kohti tekemässä heille urasuunnitelmaa. Suomen vastaava luku on 133. Missä on Sipilän ammattimaisuus?
Kolmen vuoden työskentelyn jälkeen Sipilän innostuksesta motivaatio on kadonnut. Kone Oy:n arvostettu entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta kutsuu tätä johdon suurimmaksi virheeksi. Innostus sammuu. Miestä ei näy enää tv-ruudussa ja satunnaisesti näkyvistä kuvavälähdyksistä paistaa luovuttaminen. Jäljellä on vain barokki kapitalismia suosiva etuuksien jakaminen.
Nyt Hallituksen työilmapiiri rakoilee ja innostus suuntautuu omien rivien kasassa pitämiseen. Hallitus ei osaa lukea oikein kansakunnan menestykseen vaikuttavia mittareita, vaan ylenkatsoo koulutuksen ja tutkimuksen merkitykset panostaen sokeasti yritysten tukemiseen. Laaninen on taas palanut Sipilän esikuntaan.
Kaikki meni pieleen. Ohjelma on 100-sivuinen, valmistelevat rennot kokoukset muuttuivat ministeriöiden salojen kähmintöihin ja suuri yhteisen työskentelytila korvautui entisillä vanhoilla neljä metriä korkeilla huoneilla.
Syy epäonnistumiseen oli johtamisen lähtötilan heikko tajuaminen ja poliittisen johtamisen lainalaisuuksien ymmärtämättömyys sekä perustuslain tuoma este Sipilän kaavailemille mullistuksille. Kolme prosentin tuottavuusloikkaa ja digitilisaation vallankumous kaatuivat ennen kaikkea kokemattomuuteen. Tahtoa kyllä oli. Valtion velan raju lyhentäminen piti olla välttämätöntä ja72 prosentin työllisyys aste selviö.
Valtion velkaantumisesta ei puhuta enää mitään, vaikka se jatkuu entisellään. Johtaja Penttilän irvailua velkakellon käynnistä ei ole kuvia somessa. Sote on pelkistynyt pelkäksi perusterveyden hoidon reformiksi, joka silti törmäilee perustuslakiin ja vaatii 18 maakunnan perustamista resursseineen. Kolmen miljardin euron säästöt ovat kääntyneet kolmen miljardin euron kuluiksi. Lainsäädännön taso on romahtanut. Hallituksesta riippumattomista syistä talous kasvaa ja työllisyystavoite ei ole aivan utopiaa, mutta se vaati kepikseen aktiivimallia. Sen vertaaminen Tanskan malliin on rujoa. Tanskan malli on motivaatiomalli, Suomen pakotusmalli. SAK tulee ulosmittamaan aktiivi mallin kevään aikana (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005514682.html).
On oikein kysyä, mihin nyt on kadonnut teräväpäinen kustannusten tappaja Sipilän johtamistyyli. Tämä Sipilä ei missään nimessä sallisi rahan polttamista maakuntahallituksissa eikä yritystuissa. Hän ei myöskään olisi niin sokea, ettei ymmärtäisi aktiivimallin olevan ilman te- keskusten n.250 henkilön lisäystä vailla pohjaa. Tanskassa on 12 henkilö yhtä työtöntä kohti tekemässä heille urasuunnitelmaa. Suomen vastaava luku on 133. Missä on Sipilän ammattimaisuus?
Kolmen vuoden työskentelyn jälkeen Sipilän innostuksesta motivaatio on kadonnut. Kone Oy:n arvostettu entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta kutsuu tätä johdon suurimmaksi virheeksi. Innostus sammuu. Miestä ei näy enää tv-ruudussa ja satunnaisesti näkyvistä kuvavälähdyksistä paistaa luovuttaminen. Jäljellä on vain barokki kapitalismia suosiva etuuksien jakaminen.
Nyt Hallituksen työilmapiiri rakoilee ja innostus suuntautuu omien rivien kasassa pitämiseen. Hallitus ei osaa lukea oikein kansakunnan menestykseen vaikuttavia mittareita, vaan ylenkatsoo koulutuksen ja tutkimuksen merkitykset panostaen sokeasti yritysten tukemiseen. Laaninen on taas palanut Sipilän esikuntaan.
Kommentit
Lähetä kommentti