Köyhyys
on hyvä syntipukki moneen asiaan. Se kuulemma on hyvä kasvualusta
ääriliikkeille ja nettiraivolle, ylipäätään vihalle. Näin ei kuitenkaan aina
ole, sillä köyhillä menee aika elannon etsimiseen eikä niinkään vihanpitoon.
Myös tiedon puutetta esitetään syyksi vihapuheiden nostattamiseen. Sekään ei päde, sillä peruskoulu jakaa tietoa ja myös media on täynnä tietoa. Media tarjoaa kuitenkin vain alustoja, joissa itse kukin voi esittää mielipiteitä ja raivon purkauksia.
Sen sijaan voi käydä päinvastoin. Omasta ääriajattelusta tulee niin keskeinen osaa elämä, että tiedon lisäämisestä huolimatta kaikki muu on toiseutta. Tästä syystä ääriajattelijan kanssa ei voi kunnolla argumentoida.
Tässä yhteydessä pitää huomata, että ääriajattelu on ääriajattelua, jos se suhteutetaan maltillisuuteen, ja ääriajattelu usein jää vain ajatteluksi.
Vihanpidolle otollisen maaperän muodostavat huonot elämän kokemukset autoritäärisestä ympäristöstä. Kannattaa huomata, että 1980-luvulle asti Suomen lähiympäristön suhde köyhiin, etenkin maaseudulla on ollut hyvin määräysvaltainen jopa tiukan autoritäärinen. Tällaisissa olosuhteissa yksittäinen perhe saattoi joutua elämään koko ajan hyvin eristettyä elämää varuillaan olon ilmapiirissä. Se ei voinut olla rasittamatta psyykettä. Kokemukset voivat olla joko henkilökohtaisia tai ryhmäkohtaisia. Lapseen kohdistuva naapureiden vihanpito voi mennä niin pitkälle, että kansakouluun ei päässyt kyläteitä pitkin, vaan piti käyttää valtion teitä. Lisämatkaa kertyi useita kilometrejä.
Tutkimusprofessori Hannu Lauerman mukaan ääriajatteluun taipuvilla on lapsenomainen mustavalkoinen tapa ajatella. Heidän persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä ovat paranoidisuus ja tarve nähdä syyllisiä ja vihollisia joka puolella.
Myös tiedon puutetta esitetään syyksi vihapuheiden nostattamiseen. Sekään ei päde, sillä peruskoulu jakaa tietoa ja myös media on täynnä tietoa. Media tarjoaa kuitenkin vain alustoja, joissa itse kukin voi esittää mielipiteitä ja raivon purkauksia.
Sen sijaan voi käydä päinvastoin. Omasta ääriajattelusta tulee niin keskeinen osaa elämä, että tiedon lisäämisestä huolimatta kaikki muu on toiseutta. Tästä syystä ääriajattelijan kanssa ei voi kunnolla argumentoida.
Tässä yhteydessä pitää huomata, että ääriajattelu on ääriajattelua, jos se suhteutetaan maltillisuuteen, ja ääriajattelu usein jää vain ajatteluksi.
Vihanpidolle otollisen maaperän muodostavat huonot elämän kokemukset autoritäärisestä ympäristöstä. Kannattaa huomata, että 1980-luvulle asti Suomen lähiympäristön suhde köyhiin, etenkin maaseudulla on ollut hyvin määräysvaltainen jopa tiukan autoritäärinen. Tällaisissa olosuhteissa yksittäinen perhe saattoi joutua elämään koko ajan hyvin eristettyä elämää varuillaan olon ilmapiirissä. Se ei voinut olla rasittamatta psyykettä. Kokemukset voivat olla joko henkilökohtaisia tai ryhmäkohtaisia. Lapseen kohdistuva naapureiden vihanpito voi mennä niin pitkälle, että kansakouluun ei päässyt kyläteitä pitkin, vaan piti käyttää valtion teitä. Lisämatkaa kertyi useita kilometrejä.
Tutkimusprofessori Hannu Lauerman mukaan ääriajatteluun taipuvilla on lapsenomainen mustavalkoinen tapa ajatella. Heidän persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä ovat paranoidisuus ja tarve nähdä syyllisiä ja vihollisia joka puolella.
Kommentit
Lähetä kommentti