Siirry pääsisältöön


2148.  EU:n rahapolitiikka johtamassa kuilun partaalle

     Kaikki alkoi siitä, kun Nixon irrotti dollarin kultakannasta Yhdysvaltojen kultakannan huvettua Vietnamin sotaan. Dollarista tuli kelluva valuutta. Valuutoista, jotka oli sidottu dollariin tai Englannin puntaan, tuli fiat valuuttoja. Osaa valuutoista ei sidottu muuhun kuin näiden valuuttojen maiden hallituksien lupauksiin. Pankkiretoriikan omaksunut pankkimies sanoisi niiden arvon perustuvan kunkin valuuttaan luottamukseen markkinoilla.
     Tästä seurasi, että valuuttoja ei kontrolloi mikään muu kuin finanssitalouden kelpo apuveikko luottamus ja hatara sääntely(, jota EU:ssa ollaan onneksi nyt kiristämässä). Kurssivaihteluja vauhditti Reaganin päätös purkaa pankkien sääntelyä. Valtioiden roolien supistamista kiihdytti Milton Friedmanin opit usuttaa valtiot laskemaan verojaan, myymään omaisuuttaan ja pienentämään roolejaan yhteiskunnassa. – Valtio ei ole ratkaisu, vaan ongelma, sanoi Friedman. Nyt Suomi noudattaa nöyrästi tätä oppia.
     Vuoden 1973 öljykriisissä öljyn hinta kipusi kahdesta kuuteen dollariin. Siitä alkoi epävakauden aika, jolloin valuuttojen kurssit heilahtelivat entistä voimakkaammin, etenkin fiat valuuttojen kurssit. Tuotantokustannukset nousivat, inflaatio laukkasi ja säästäjät menettivät säästöjensä arvoja inflaation takia.
     Vähitellen luotottajista tuli talouden diktaattoreita, joiden yhtenä tehtävänä oli pitää yllä matalaa inflaatiota heidän pääomiensa arvon turvaamiseksi. Oltiin siirtymäsää tuotanto- ja investointikeskeisestä taloudesta rahoitussektori-vetoiseen talouteen. Näin syntyi velkakone, joka syyti markkinoille velkaa, ja sitä kautta uutta rahaa. Velasta tuli kasvun polttoainetta (http://areena.yle.fi/1-3286330)
     Miten tämä tapahtui? Pankit omistavat vain pienen osan lainaamastaan rahasta. Liikepankki luo rahaa, kun se antaa lainaa lupauksella velan maksamisesta. Rahasumma ei enää ole, kun laina on maksettu (Ann Pettifor http://areena.yle.fi/1-3286330) .
     Tiedoillaan maailman markkinoista ja valuuttakursseista suuret finanssikeskukset vaikuttavat maailmantalouden kehitykseen, manipuloivat sitä ja valuuttakursseja. Taas syntyi raha kuin tyhjästä.
     Pikku hiljaa pankkien ja valtioiden suhteet kääntyivät päälaelleen. Ennen pankit pelkäsivät valtioita, koska valtio voi kylmästi joissain tilanteissa jättää maksamatta velkansa. Suhteiden kääntymistä päälaelleen vauhditti ennen kaikkea Reagania höllennys pankkien valvontaan ja luoton antoon. Myöhemmin 1980-nosusuhdanteessa pankit antoivat yhä enemmän lainaa yksityisille, yrityksille ja erityisesti valtioille.
     Näin valtiot tulivat riippuvaisiksi pankeista ja alkoivat pelätä pankkeja päinvastoin, mikä oli ollut tilanne kultadollarin ja Reaganin aikana. Nyt 85 prosenttia maaliman velasta on pankkien antamaa ja vain viisi prosenttia keskuspankkien.
     Kun pankkien päätehtäväksi tuli antaa yhä enemmän luottoa, korkeiden kokojen aikana korkotulot kasvoivat kymmeniin miljardeihin dollareihin, mikä oli sama kuin valtuutan luominen tyhjästä. Tähän sanoo pankkimies, että väärin. – Riskin ottamisesta pitää maksaa.
     Valtiot eivät uskalla nyt päästää ns. systeemisiä suurpankkeja konkurssiin, koska ne edustavat pienasiakkaineen meitä, kansaa. Tämän tietäen ne antoivat surutta lisää lainaa, jolloin lopputuloksena on, että yksityinen velka siirtyy valtion velaksi eli pitkän ketjun kautta meidän velaksi. Näin pankki on luonut taas uutta rahaa.
     On hyvä, että pankit voivat luoda uutta rahaa ja lainaavat sitä hyviin investointeihin kuten ilmastomuutoksen torjumiseen. Aivan hyvin voidaan myös sanoa, että näin luotu raha on julkista omaisuutta (http://areena.yle.fi/1-3286330).
     Koron laskeminen ei hillinnyt pankkien rahan luontia, koska jouduttiin tilanteeseen, jossa valtiot ylivelkaantuivat.
     Esimerkiksi Kreikan kriisissä ylivelkaantumien tarkoitti, että EU-valtiot ottivat yksityisten pankkien velkojan paikan ja takasivat Kreikan lainojen takaisin maksamisen. Ennen velkojina olivat Kreikan lainojen omistajat, nyt niiden omistajina ovat EU-maat ja IFM. Lainoja ei ole leikattu, vaan niiden omistajat ovat vaihtuneet. Taas suurpankit loivat uutta rahaa.
     Finanssisektori on nyt kolmanneksi suuri toimiala maailmassa. Kuvaa on, että Suomen madellessa neljä vuotta lamassa, Nordea ja OP-ryhmä tekivät vuosittain voittoa kumpikin yli noin miljardin euron verran. Näistä syistä oli ihmeellistä Brexitin toteutuminen. Onkin vaikeaa nähdä Lontoota enää Euroopan tulevana finanssikeskuksena.
     Euromaissa on nyt oudon pelottava ja odottava ilmapiiri. Maat eivät voi devalvoida tilanteissa, joissa se olisi luonnollista ja hyvää talouspolitiikkaa. Sen sijaan troikat ja komissaarit patistavat kilpailukyvyn nostamiseen työtekijöiden kustannuksella. Friedmanin opit pelittävät. Pankit koetaan rahan ahneiksi ja pienasiakkaidensa nöyryyttäjiksi. Ilmapiiri on kaiken kaikkiaan altis ääri-ilmiöille. Suomi on leikissä mukana, vaikka kuinka haluaa jäädä ulkokehille (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005490872.html),
     Ylen terroristiasiantuntija Malkki kehottaa pitämään erillään talouden ja terrorismin. Tosiasia on, että Euroopan tilanne on muodostumassa vaaralliseksi. Kansalaiset alkavat yhä suuremmissa määrin kaivata lujaa johtajaa edustakoon hän mitä suuntausta tahansa, kunhan se kokee, että parempaa on tulossa tämän johtajan vallan alla. Nationalismi on nostamassa pelottavasti päitään muiden muassa Unkarissa, Puolassa ja Slovakiassa puhumattakaan Venäjästä, jossa Putinin 14.12.pitämä nelituntinen yskinpuhelu valoi uskoa omin voimin selviytymiseen lukusilla toimialoilla kuten elintarvikehuollossa ja lääkehuollossa, Sopii epäillä. Soisi kuitenkin Putinin pysyvän vallassa, sillä muut vaihtoehdot ovat huonot.
     Mitä pitäisi tehdä? Euro täytyisi devalvoida, mutta sen estää - ei tosiasiassa Maastricht92 - vaan euromaiden talouksien erivaiheisuus. Etelän maat hyötyisivät, mutta Pohjoismaat ehkä Suomea lukuun ottamatta menettäisivät. On aivan mahdollista ja hyödyllistä, että Pariisi- Berliini-akseli ja Pohjoismaat muodostavat pohjoisen EU-vyöhykkeen mm Torvalds ja Väyrynen (https://yle.fi/uutiset/3-9978596).
     Voisivatko EU-maat jättää kylmästi osan veloistaan maksamatta, kuten Yhdysvallat on tehnyt vedoten dollarin arvon edulliseen kehitykseen velkojalle? Eivät voi, koska euro ei ole dollarin veroinen maailman valuutta. Kiinan talous voi pettää, jolloin se voi painaa lisää valuuttaansa. Siitä puolestaan voi seurata, että maan dollarivaranto tulee markkinoille ja dollari halpenisi. Yhdysvaltojen ollessa nyt taloudelliselta pohjaltaan pysyvästi vakaa ja jopa nousevalla uralla, on syytä ajatella dollarin pysyvän stabiilina ja euron liukuvan alas dollariin verrattuna. Tämä taas tuo ongelmia eurotaloudelle.
     Näyttää ikävä kyllä siltä, että EU on maalannut itsensä nurkkaan. EU ei pääse nurkasta ilman suurta kriisiä. Helpoimmillaan se voi olla taloudellinen katastrofi, lievimmillään eri sosiaali- ja kansanryhmien ja uskontojen välisen suurkonflikti ja vaarallisemmillaan eri maiden välisen sota.
     Ääripositiivisesti ajatellen pelastusta voisi EU-maiden tarjota suuret innovaatiot ja keksinnöt kuten aaltoenergia-, terveys- ja ilmastomuutosta torjuva teknologiat.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *