Vankien
terveyden hoidon johtoyksikkö siirrettiin 1.1.2016 sosiaali- ja terveysministeriön
alaiseen THL:än. Perusteluissa todettiin, koska vankien terveydenhuolto on osa
yleistä terveydenhuoltoa, se sopii hyvin STM:n alaisuuteen.
Myöhemmin on syntynyt odotettuja ongelmia (https://yle.fi/uutiset/3-9963585). Saarikko ei kommentoi. Kokemattomat keikkalääkärit määräävät suuria määriä huumelääkkeitä ja budjetit on ylitetty roimasti (mm entinen ylilääkäri Heikki Vartiainen).
Ylilääkäri Hannu Lauerma ihmetteli myös siirtoa (TV 1 uutiset 5.12.). Hän esitti myös vakavan perustelun, miksi siirtoa ei olisi pitänyt tehdä: vankien terveydenhoidon johtohenkilöiden olisi syytä tuntea vanki- ja vankilakulttuuria hoidon mahdollisimman tarkoituksenmukaisen toteuttamisen takia.
Tämä tarve tuli minulle selväksi toimiessani 20 vuotta oikeusministeriön vankeinhoito-osastolla, jossa toimi myös silloinen vankien terveydenhoidon johto. Kahvipöytäkeskusteluissa vankiloiden oloja ja tuntoja koskeva yleinen informaatio kulki hyvin ja yksittäistä vankia koskevia asioita käsiteltiin virkahuoneissa moni ammatillisissa ryhmissä, jos oli aihetta. Tällöin myös vankien kuntoutus sekä henkilökunnan koulutus ja alan strategiat oli mahdolista suunnitella hyvän informaation pohjalta.
Miten on nyt? On syytä epäillä suurta tieto- ja taitovajetta THL:n vankiterveyshuoltoyksikön sekä rikosseuraamusviraston ja THL:n yksikön vankiloiden välillä.
Pieni yksityiskohta, mutta voi olla merkittävä. Vankien terveydenhoito on muuttunut vankien terveydenhuolloksi. Onko vankeinhoitolakia muutettu luopumalla normaalisuuden periaatteesta? Siinä riittävä rangaistus eristämien eikä tämän lisäksi esimerkiksi huono ruoka ja terveydenhoito, nyt siis terveydenhuolto? On totta, että noin 80 prosenttia vangeista on tavalla tai toisella hoitoa vaativasti sairaita, mutta se ei saa estää antamasta asianmukaista normaalia hoitoa ja lääkitystä.
Seuraavaksi poliitikot varmaakin kaavailevat vankeinhoidon koulutuskeskuksen siirtämistä kulttuuri- ja opetusministeriön alaisuuteen. On mielenkiinnoista nähdä, miten ylivartijat ja vankilan johtajat sekä vartijaoppilaat asioivat ministeriön yksikössä ja miten kulttuuriministeriö valitsee vartijaoppilaat ja järjestää heidän majoituksen, keskustelee heidän kanssa vankilaan sopeutumisesta ja pitää ymmärrettävällä kielellä yhteyttä vankiloihin. Kieli on suomea, mutta on vahvasti vankilaslangia.
Tätä seuraava on siten poliisi. Ja Tulli on myös liipaisimella.
Myöhemmin on syntynyt odotettuja ongelmia (https://yle.fi/uutiset/3-9963585). Saarikko ei kommentoi. Kokemattomat keikkalääkärit määräävät suuria määriä huumelääkkeitä ja budjetit on ylitetty roimasti (mm entinen ylilääkäri Heikki Vartiainen).
Ylilääkäri Hannu Lauerma ihmetteli myös siirtoa (TV 1 uutiset 5.12.). Hän esitti myös vakavan perustelun, miksi siirtoa ei olisi pitänyt tehdä: vankien terveydenhoidon johtohenkilöiden olisi syytä tuntea vanki- ja vankilakulttuuria hoidon mahdollisimman tarkoituksenmukaisen toteuttamisen takia.
Tämä tarve tuli minulle selväksi toimiessani 20 vuotta oikeusministeriön vankeinhoito-osastolla, jossa toimi myös silloinen vankien terveydenhoidon johto. Kahvipöytäkeskusteluissa vankiloiden oloja ja tuntoja koskeva yleinen informaatio kulki hyvin ja yksittäistä vankia koskevia asioita käsiteltiin virkahuoneissa moni ammatillisissa ryhmissä, jos oli aihetta. Tällöin myös vankien kuntoutus sekä henkilökunnan koulutus ja alan strategiat oli mahdolista suunnitella hyvän informaation pohjalta.
Miten on nyt? On syytä epäillä suurta tieto- ja taitovajetta THL:n vankiterveyshuoltoyksikön sekä rikosseuraamusviraston ja THL:n yksikön vankiloiden välillä.
Pieni yksityiskohta, mutta voi olla merkittävä. Vankien terveydenhoito on muuttunut vankien terveydenhuolloksi. Onko vankeinhoitolakia muutettu luopumalla normaalisuuden periaatteesta? Siinä riittävä rangaistus eristämien eikä tämän lisäksi esimerkiksi huono ruoka ja terveydenhoito, nyt siis terveydenhuolto? On totta, että noin 80 prosenttia vangeista on tavalla tai toisella hoitoa vaativasti sairaita, mutta se ei saa estää antamasta asianmukaista normaalia hoitoa ja lääkitystä.
Seuraavaksi poliitikot varmaakin kaavailevat vankeinhoidon koulutuskeskuksen siirtämistä kulttuuri- ja opetusministeriön alaisuuteen. On mielenkiinnoista nähdä, miten ylivartijat ja vankilan johtajat sekä vartijaoppilaat asioivat ministeriön yksikössä ja miten kulttuuriministeriö valitsee vartijaoppilaat ja järjestää heidän majoituksen, keskustelee heidän kanssa vankilaan sopeutumisesta ja pitää ymmärrettävällä kielellä yhteyttä vankiloihin. Kieli on suomea, mutta on vahvasti vankilaslangia.
Tätä seuraava on siten poliisi. Ja Tulli on myös liipaisimella.
Kommentit
Lähetä kommentti