Rangaistusten ankaruus
on taas tapetilla (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005404674.html).Se
millaisia tuomiota maassa annetaan, riippuu maan sosioekonomisista
yhdyskuntarakenteista, perhe-, sosiaali- ja terveydenhoitopolitiikasta,
tulonjaosta, työllisyydestä, koulutuksesta, jne. Käytännössä tämä voidaan
tiivistä: vankien määrä riippuu siitä, kuinka paljon maassa pyörii kaduilla ja
kujilla tyyppejä, joiden rikoksen tekokynnys on hyvin matala. Slummiutuminen,
jengiytyminen, köyhien ja pitkäaikaistyöttömien määrä sekä luokkaerojen
jyrkkyys indikoivat lisääntyvää rikollisuutta.
Pitkätuomiomaissa tuomioiden pituudet eivät ole eettisiä tai moraalisia kysymyksiä, vaan turvallisuus- ja taloudellisuustekijät ja käytännöllisyysseikat painat vaakakupissa eniten. Toki moraaliakin on mukana uhrien ja heidän omaistensa vaatiessa hyvitystä tai jopa kostoa.
Pitkätuomiomaissa tuomioiden pituudet eivät ole eettisiä tai moraalisia kysymyksiä, vaan turvallisuus- ja taloudellisuustekijät ja käytännöllisyysseikat painat vaakakupissa eniten. Toki moraaliakin on mukana uhrien ja heidän omaistensa vaatiessa hyvitystä tai jopa kostoa.
Pohjoismaissa tuomiot
ovat suhteellisen lieviä verrattuina esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Muista
Pohjoismaista poiketen Suomi pääsi tähän vasta 1970-luvulla. Suomessa ongelma
ei ole vankimäärä, vaan köyhyys ja yläluokan erillisyys muista luokista.
Koherenssi heikkenee. Ulkomaisten vankien määrä huolestuttaa.
Monissa tutkimuksissa
ja käytännöistä on havaittu, ettei ankarilla tuomioilla ei ole tekijälle eikä
rikoksia aikoville yhtään suurempaa ennalta estävää vaikutusta kuin lievillä
tuomioilla. Lievistä tuomioista hyötyvät sekä yhteiskunta että rangaistuksen
kärsijä. Häviäjiä ovat kostoa ja hyvitystä vaativat. Maat, josa rikolliskandidaatteja
on paljon, tuomiot täytyy pitää hyvin pitkinä, koska tällöin suuri
osa rikollistyypeistä on vankiloissa pois rikosten teoista.
On selvää, että
tuomioistuinten pitää langettaa sellaisia tuomiota, joita lainsäätäjä on
tarkoittanut. Ilman laillisia ja asianmukaisia tuomioita mikään yhteiskunta ei
toimi. Jokaiselle rikokseen syyllistyneelle tulee langettaa laillisessa ja
asiamukaisessa rikosprosessissa hänelle kuuluva laillinen tuomio.
Nyt kun maahan saadaan
tuomioistuinvirasto (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005398574.html). Tämä mahdollistaa tuomioistuinlaitokselle pohtia itse tuomioiden
yhdenmukaisuutta ja tasapuolisuutta irrallaan poliittisesta ohjauksesta.
Toivottavasti meillä ei tapahdu enää sen kaltaista vaikuttamista tuomareiden
toimintaan, mitä tapahtui presidentti Koiviston valtakaudella.
Kommentit
Lähetä kommentti