Varmaankin kaikille Venäjää seuranneille on tullut selväksi, että Janajevin
juntan kaappausyrityksen jälkeen 1991 haaveet Venäjän demokratisoinnista on
pitänyt ajat sitten heittää romukoppaan. Hyvää tarkoittavien länsimaisen
demokratian ajajien silmät ovat auenneet sille tosiasialle, ettei demokratiaa
voi eikä kannata tunkea ryminällä väkisin maihin, joissa yhteiskunnat ovat peruuttomasti
ankkuroituneet juuriltaan satojen vuosien vanhoihin uskonnollisiin ja kulttuurisiin
toimintatapoihin ja hallinnollisiin järjestelmiin. Eurooppa voi vain toivoa,
että Putinin valta Venäjällä ja Assadin Syyriassa pitävät ja maat välttyvät kaaoksilta.
Venäjä ja Syyria ovat osoittaneet, että globalisaation tultua vanhojen arvojen ja toimintatapojen päälle, maahan syntyy voimavertikaalit ja bisnes- ja liikemiesverkostot.
Sivistyneistö- ja kulttuurihenkilöt haluavat pysytellä Putinin voimaverikaalin ja demokratian ulkopuolella. Demokratia on pantu korvaamaan byrokratiaa. – En kaipaa demokratia, sitä kaipaaville on byrokratia, tokaisi Pietarilainen eliitin edustaja. Hän ei kaipaa myöskään lakeja, koska silloin on vapaampi elää. – Ne johtavat vain monimutkaisiin tilanteisiin, lopetti hän (Venäjä Jonathan Dimblebyn silmin Ruutu+Dokkari 21.6.2017).
Venäjä ja Syyria ovat osoittaneet, että globalisaation tultua vanhojen arvojen ja toimintatapojen päälle, maahan syntyy voimavertikaalit ja bisnes- ja liikemiesverkostot.
Sivistyneistö- ja kulttuurihenkilöt haluavat pysytellä Putinin voimaverikaalin ja demokratian ulkopuolella. Demokratia on pantu korvaamaan byrokratiaa. – En kaipaa demokratia, sitä kaipaaville on byrokratia, tokaisi Pietarilainen eliitin edustaja. Hän ei kaipaa myöskään lakeja, koska silloin on vapaampi elää. – Ne johtavat vain monimutkaisiin tilanteisiin, lopetti hän (Venäjä Jonathan Dimblebyn silmin Ruutu+Dokkari 21.6.2017).
Kommentit
Lähetä kommentti