Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2017.


2084. Kolmantena päivänä vallinnan vapaus alkaa mädäntyä kuin talon vieras

     Seuratessa hallituksen sote toiminta ja siitä hallituspolitiikkojen antamia lausuntoja tulee mieleen mies, jonka aikaansaamiskyky ja -taito ovat korvautuneet röyhkeydellä ja itsehyväisyydellä. Kaikki hallitustahoihmiset ovat varmaankin kunnon ihmisiä, mutta joskus kuulijan kärsivällisyys joutuu tiukoille, kun   soten perustelut alkavat hahmottua vastaanottajan takaraivossa kuin jokailtainen sadunomainen tarina. ”Suomen ollessa valoissaan, silloin vain työpaikkojen kautta ja hallintoa tehostamalla voidaan turvata hyvinvointivaltio, jne...”. Hallintoa tehostamalla J .      Monia erityisesti sieppaa valinnan vapauden herruus. Siinä jötikkä. Sen rinnalla jää kilpailukin toiseksi omien vatsavaivojen unohtuessa täysin, kunhan saa mennä lääkäriin kuin lääkäriin.      Valinnan vapauden toistamiselle on käynytkin kun entiselle vieraalle. Se jää yksin ja kolmantena päivä se alkaa mädäntyä. Nyt se jo löyhkää rajusti.

2083. TEM:n Gustafsson ylireagoi somaliavustuksissa

      Päivän HS:n mukaan http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005269047.html ministeri Lindströmin erityisavustaja Puiston puuttuminen avustustenjakoon ” olisi saattanut johtaa jopa samanlaiseen irtisanoutumisilmiöön johtavien virkamiesten keskuudessa kuin on nähty nyt Donald Trumpin aikana Yhdysvalloissa”. Kyse oli kyse oli somalijärjestöjen kotouttamisavustusten poistamisesta, jolle oli ministerin tuki.      Gustafsson perustelee palaamista takaisin virkamiesesitykseen sillä, että virkamiehet ovat sitoutuneet puolustamaan länsimaisia arvoja, eritoten ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.      Tämä on melkoista hurskastelua muutaman kymppitonnin rahoilla, kun saman aikaisesti virkamiehet valmistelevat lakeja, joilla kehitysapua leikataan ja suomalaisten sosiaaliturvan tasa-arvoa loukataan ja kun osa mm yritystuista jaettaan vuosi vuodelta poliittisen perustein.      Virkamieskunnan moraalin vetäminen tähän soppaan mukaan on törkeää, sillä viime kädessä ministeriössä virkamiehen on pakko t

2082. Olkoon Venäjä mikä on, vaan ei demokratia

     Varmaankin kaikille Venäjää seuranneille on tullut selväksi, että Janajevin juntan kaappausyrityksen jälkeen 1991 haaveet Venäjän demokratisoinnista on pitänyt ajat sitten heittää romukoppaan. Hyvää tarkoittavien länsimaisen demokratian ajajien silmät ovat auenneet sille tosiasialle, ettei demokratiaa voi eikä kannata tunkea ryminällä väkisin maihin, joissa yhteiskunnat ovat peruuttomasti ankkuroituneet juuriltaan satojen vuosien vanhoihin uskonnollisiin ja kulttuurisiin toimintatapoihin ja hallinnollisiin järjestelmiin. Eurooppa voi vain toivoa, että Putinin valta Venäjällä ja Assadin Syyriassa pitävät ja maat välttyvät kaaoksilta.      Venäjä ja Syyria ovat osoittaneet, että globalisaation tultua vanhojen arvojen ja toimintatapojen päälle, maahan syntyy voimavertikaalit ja bisnes- ja liikemiesverkostot.      Sivistyneistö- ja kulttuurihenkilöt haluavat pysytellä Putinin voimaverikaalin ja demokratian ulkopuolella. Demokratia on pantu korvaamaan byrokratiaa. – En kaipaa demokra

2081. Kansalaisen pitää saada valittaa peruslakituomioistuimeen

     Perustuslakituomioistuimen tarpeellisuudesta on puhuttu vuosikymmeniä. Jokin yksittäinen korkean profiilin poliittishallinollinen tapahtuma on aina nostattanut sen päivän keskusteluun. Jotkut kansanedustajat ja jopa ministerit ovat puuskittain puoltaneet sen perustamista.      Kritiikki on etupäässä kohdistunut sen kaksoisluoteeseen, jossa sen kansanedustajajäsenet ottavat kantaa, ovatko ylimmät päättäjät noudattaneet perustuslakia. Kiistämättä he joutuvat tulkitsemaan lakia jossain määrin esteellisinä omissa asioissaan, mutta he perustelevat esteettömyyttään korostamalla toimivansa kuin tuomioistuin. Toinen julkilausumaton peruste on, että hallinto ja päätöksenteko sujuvoituvat, kun on omasta takaa tuomioistuin. Tämä pitää paikkansa, sillä evidenssiä löytyy sieltä sun täältä.      Meneillään olevaa hallituksen uusmuotoilua, oikeuskanslerin viran täyttämisen viivittelyä ja valiokunnan varajäsen vaihtamista sekä soten peruslaillisia ongelmia katsellessa mieleen tulee väkisinkin,

2080. Kehitysvammaisten asuntolat sopivat naapureiksi (http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005255272.html)

     HS:ssä kerrotaan taas tuttua nimby:ä, ei naapuriini, tällä kertaa Kirkkonummen hienostoalueella (http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005255272.html). Ja esillä taas samat perustelut. Ei sovi lapsiympäristöön, liikenne kasvaa, etenkin taksiliikenne, ”normaali” lapsia pelottaa ja luo uhkakuvia asukkaille, jne. Rohkeimmat sanovat jopa asuntojen hintojen laskevan. Jostain syystä nimbyä esiintyy eniten ns. hienostoalueilla.      Kaikki tämä syyyt ei pidä paikkaansa. Päinvastoin kehitysvammaisten asunnot rauhoittavat ympäristöä. Meillä on kaksi kehitysvammaisten asuntolaa naapurissa, toinen päivähoidon vieressä. Ei mitään ongelmia.     

2079. Koulutuksella hyvään elämään

     Päivän HS kysyy ( http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005238233.html ) retorisesti, miltä tuntuu nousta työläisperheestä yliopistoon. Kysymys jättää kirjoittajalle mahdollisuuden kertoa tai olla kertomatta, pidättäytyykö vastaaja koulutuskäsityksessään yliopiston loppututkintoportaalle vai summaileeko opintielle lähtemisen vaikutuksia myöhemmän elämänsä kaiken laisille käänteilleen.      Omakohtaisesti HS:n kysymys pakottaa minut suhtautumaan kysymykseen vakavasti, sillä tyhjätaskuna sen ansiosta olen saanut työpakkiini työkalun, josta en luovu: Koulutus opettaa, miten jatkaa eteen päin. Ei se aina näin suoraviivaisesti mene, mutta osviittoja koulutus tarjoilee.      Niinpä kun koulutukseen on päässyt käsiksi, sen vaikutukset seurailevat ihmistä kaikkialle. Tätä on vaikeaa perustella niille, jotka syystä tai toisesta eivät ole saaneet mahdollisuutta kouluttautua. Sen tähden on erittäin tärkeää taata jokaiselle mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle, kuin kokonaisuuden kannalta on

2078. EU:n johto on hallitsemattoman infotulvan köysissä ja Suomi siinä mukana. Tekoäly auttaa

     Aluksi muutama tietotulva ryöppy, vain kalpea haamu. Kaivataan kipeästi peräänkuulutettua johtamista.      Anna-Liina Kauhasen jutussa ( http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005231455.html )“Merkelin mitta täysi…”   hän kuvasi konkreettisesti, miten   monisairas EU on. TTIP takkuaa,   Merkelin luottamus EU- kumppaneihin ja Trumpiin horjuu. USA:n on sanoutuu irti Pariisin ympäristösopimuksesta, pakolaiskysymys on umpikujassa ja Brexit nakertaa EU:n asemaa suurtoimijana. Nato on käymisvaiheessa tilanteessa, jossa EU:n turvallisuusstrategialta on puuttuu selkeä päämäärää ja toimintatavat. Erdogan voi avata rajat Eurooppaan sopimuksestaan huolimatta ja Putin raottaa itärajalla verhoja Suomeen.      Mahtimaa Saksalla on pahoja sisäisiä ongelmia kuten energiatalouden tuet (mm. tuulivoimaloiden tuetut tariffit) ja köyhälistön kolmen työpaikan työvuorolistat jne.)      HS-analyysissä ( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005232346.html ) nostettiin esille Suomen neljä turvallisuuspilari

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *