Kun nuori virkamies
ensi kertaa törmää kehittämisseminaarissa SWOT:iin, konsultin pitäisi hänelle
kertoa mikä se on. Muutoin se jää vaivaamaan kuulijaansa ensimmäiset
puolipäivää.
SWOT on nelikenttä, jossa yksi puoliakseli kuvaa uhkia, toinen mahdollisuuksia, kolmas vahvuuksia ja neljän heikkouksia. Sen käytön puutteet strategiatyössä pitäisi myös heti kertoa. Muutoin etevä konsultti, ei ongelman ratkaisija, voi halutessaan kääntää kaikki päälaelleen. Mahdollisuuksista voi tulla ongelmia, mahdollisuuksista uhkia, jne, sillä SWOT:n neljä luokkaa voivat olla osin poissulkevia, osin komplementteja, osin vastakohtia, osin perättäisiä ja osin rinnakkaisia. Ne vain ovat, kaikkialla, yhtä aikaa, välttämättömiä ja ilman toista ei voi olla toista. Silti konsulttityö saattaa edetä näennäisesti hyvin, mutta viikko seminaarin jälkeen koko SWOT unohdetaan.
Onnistuneessa SWOT:ssa on tärkeää, ettei kenttien täyttämistä ei porukalla päästetä rönsyilemään, vaan pidetään focus siinä, kenen (minkä) ongelmaa ratkaistaan. Toinen menestymisen ehto on, että nelikenttä analysoidaan kokonaisuudessa ja se kirjoitetaan selkeäksi ja nasevaksi strategiaksi.
Joskus SWOT:n tuloksia esitellään julkisesti. Voidaan kysyä, miksi strategian ylipäätään pitäisi olla julkinen. Ei miksikään, sillä jos yritys levittelee strategiansa yksityiskohdat, se on sama kuin yritys antaisi menestyksensä avaimet kilpailijoille. Tämä koskee myös julkista hallintoa. Nimestään huolimatta julkishallinnon on viisasta pitää strategiansa yksityiskohdat omana tietonaan.
Strategioista onkin järkevää paljastaa vain ne kohdat, jotka palvelevat julkisuuden kautta niiden toteuttamista. Niinhän ihminenkin usein tekee, vaikka voi kertoa salaisesta unelmastaan, mutta jättää sielunsa sopukoihin vielä salaisemman unelmansa.
SWOT on parhaimmillaan vain yksi portti suurempaan. Tämä portti voidaan käytännössä lähes aina ohittaa keskittymällä vain vahvuuksiin, joita jokaisella on reservissä ja piilossa aivan riittämiin. Keskittyminen heikkouksien poistamiseen kannattaa panostaa vain siinä laajuudessa, että vahvuudet tulvat vielä vahvemmiksi.
SWOT on nelikenttä, jossa yksi puoliakseli kuvaa uhkia, toinen mahdollisuuksia, kolmas vahvuuksia ja neljän heikkouksia. Sen käytön puutteet strategiatyössä pitäisi myös heti kertoa. Muutoin etevä konsultti, ei ongelman ratkaisija, voi halutessaan kääntää kaikki päälaelleen. Mahdollisuuksista voi tulla ongelmia, mahdollisuuksista uhkia, jne, sillä SWOT:n neljä luokkaa voivat olla osin poissulkevia, osin komplementteja, osin vastakohtia, osin perättäisiä ja osin rinnakkaisia. Ne vain ovat, kaikkialla, yhtä aikaa, välttämättömiä ja ilman toista ei voi olla toista. Silti konsulttityö saattaa edetä näennäisesti hyvin, mutta viikko seminaarin jälkeen koko SWOT unohdetaan.
Onnistuneessa SWOT:ssa on tärkeää, ettei kenttien täyttämistä ei porukalla päästetä rönsyilemään, vaan pidetään focus siinä, kenen (minkä) ongelmaa ratkaistaan. Toinen menestymisen ehto on, että nelikenttä analysoidaan kokonaisuudessa ja se kirjoitetaan selkeäksi ja nasevaksi strategiaksi.
Joskus SWOT:n tuloksia esitellään julkisesti. Voidaan kysyä, miksi strategian ylipäätään pitäisi olla julkinen. Ei miksikään, sillä jos yritys levittelee strategiansa yksityiskohdat, se on sama kuin yritys antaisi menestyksensä avaimet kilpailijoille. Tämä koskee myös julkista hallintoa. Nimestään huolimatta julkishallinnon on viisasta pitää strategiansa yksityiskohdat omana tietonaan.
Strategioista onkin järkevää paljastaa vain ne kohdat, jotka palvelevat julkisuuden kautta niiden toteuttamista. Niinhän ihminenkin usein tekee, vaikka voi kertoa salaisesta unelmastaan, mutta jättää sielunsa sopukoihin vielä salaisemman unelmansa.
SWOT on parhaimmillaan vain yksi portti suurempaan. Tämä portti voidaan käytännössä lähes aina ohittaa keskittymällä vain vahvuuksiin, joita jokaisella on reservissä ja piilossa aivan riittämiin. Keskittyminen heikkouksien poistamiseen kannattaa panostaa vain siinä laajuudessa, että vahvuudet tulvat vielä vahvemmiksi.
Kommentit
Lähetä kommentti