Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2017.


2077. Hovioikeus vaatii Finavialta lentomelututkimusta

     Riitta Vainiolle 19.5.HS:ssä ( http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005216312.html )   ei voi sanoa kuin muuta pois tai korvastereot ja klassinen päälle ja odottaa hovioikeuden vaatimaa tutkimusta  ( http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002672113.html .)      Kova lentomelu muodostaa tappavan yhdistelmän muun sarastavuuden kanssa http://www.is.fi/terveys/art-2000000667113.html?nomobile=4 ). Vantaalla asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä melualueella, osakeyhtiö Finavian mukaan muutama tuhat.      Polttoainekulut ovat suurin muuttuva kustannuserä lentoyhtiöille. Tämän takia Finavia käyttää pitkää loivaa vastatuulilähestymistä, koska se voidaan tehdä minimaalisilla moottoritehoilla lentoyhtiön säästäessä kymmeniä tuhansia euroja per lento. Tämä puolestaan lisää kentän kilpailukykyä yhdessä halpojen yölentolupien kanssa. Menetelmä on kuitenkin erittäin meluisa ja laajalle alueelle melua tuottava laskeutumistapa.      On absurdia, että Finavia mainostaa tällaista liukuvaa lähestymista

2076. Lentomelu ja positiivisuus

     Perimmäinen syy lentomeluun Vantaalla on kentän väärä sijainti 10 km pääkaupungin keskustasta, mikä on ominaista lähinnä kehitysmaille. Ensin tulivat Ihmiset ja sen jälkeen koneet kiihtyvällä kasvulla. Riitta Vainiolle 19.5 HS:ssä ei voi sanoa muuta kuin muuta pois tai hanki korvastereot ja käännä klassinen päälle ( http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005216312.html ).      Ei ihme jos melu rasittaa. Lentomelu voi olla jatkuvaa, hetkellistä ja satunaista. Melualueilla Ilmatila voi olla hiljaista 90 sekuntista tuntiin ja sen jälkeen voi syntyä 10 sekunnissa vähitellen voimistuva 90 desibelin melu, joka katoaa 5 sekunnissa uusiutuakseen muutaman minuutin kuluttua.      Suurin osa melusta syntyy rungon aerodynamiikan muutoksista koneen jarruttaessa siivekkeillä. Tämä puolestaan saa aikaan ilmanpaineen muutoksia, jotka tärisyttävät ikkunalaseja ja tärykalvoja. Yölennot saatavat pitää asukkaan jatkuvassa heräämisen ja nukahtamisen välimaastossa kokoyön.      Polttoainekulut ovat suu

2075. Sote- lainsäädäntö on teknisesti OK, muttei vastaa todellisuutta eikä hyviä käytäntöjä

      Soten pääarkkitehti Juha Rehula myöntää reformiin sisältyvän suuria riskiä monen kohtaan ( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005208994.html ) Tämä on rehellisen tuntuinen päätelmä, mutta on käsittämätöntä, että hallitus toteuttaa keskeneräisellä säädöstöllä maan suurimman reformin. Professori Matti Wiberg oli hyvin huolissaan lainsäädännön valmistelun viime aikojen tason laskemisesta (http://yle.fi/uutiset/tuoreimmat).      Ihmettelyä herättää myös, miksi hallintarekisteri tulee päätettäväksi ensiviikolla ( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005205540.html ). Tarkastellaan muutamaa riskikohta.      Ensiksi . Hallitus on jo päättänyt, että jokaisen sote yrityksen on otettava tietty määrä asiakkaita tiettyyn hintaan. Hinta määräytyy noin 65 prosenttisesti asiakaskannan kapitalisaatiosopimuksella, eli ikärakenteen, sairastavuuden, elintapojen, koulutustason, jne perusteella. 35 prosenttia määräytyy tehtyjen toimenpiteiden mukaan kuten haavojen hoidon, flunssahoidon, tähysty

2074. Lasten fyysinen ja henkinen kuritus

     Ylen Inhimillisen tekijä 7.5 oli ohjelmassa Äidin lyömät ( http://areena.yle.fi/tv/suorat/yle-areena ) toimittaja Sari Valto haastatteli äidin väkivallan kokenutta työnohjaaja Inke Rasilaa ja arkkitehti Jukka Lehtosta. Asiantuntijana oli psykologi traumaterapeutti Anne Suokas-Cunliffea.      Sekä Rasila että Lehtonen olivat kolmivuotiaista lähtien joutuneet äitiensä jatkuvan väkivallan kohteiksi. Rasila kutsui aikaa vv 0-16 pimeyden ajaksi, vv16-30 hämmennyksen kaudeksi ja 30 vuodesta eteen päin kehon ja mielen oikenemiseksi. Kuritusta annettiin piiskoilla, köydellä ja remmeillä.     Lehtonen epäili äidin sadistisuuden syyksi kahden tyttövauvan kuolemaan johtaneen kesken menoa, mikä jälkeen Lehtosen syntyminen poikana oli äidille valtava pettymys ja Lehtonen kuolemiin syyllinen. Rasilan isoäiti oli hakannut Rasilan äitiä. Lehtonen joutui psykiatriseen sairaalaan eikä kertomansa mukaan e näe enää ollenkaan hyvää unta.      Lapsina molempiin oli ahtautunut pelkoa, varuillaan olo,

2072. Strategiaa julkisesti ja nelikenttää tyylikkäästi

     Kun nuori virkamies ensi kertaa törmää kehittämisseminaarissa SWOT:iin, konsultin pitäisi hänelle kertoa mikä se on. Muutoin se jää vaivaamaan kuulijaansa ensimmäiset puolipäivää.      SWOT on nelikenttä, jossa yksi puoliakseli kuvaa uhkia, toinen   mahdollisuuksia, kolmas vahvuuksia ja neljän heikkouksia. Sen käytön puutteet strategiatyössä pitäisi myös heti kertoa. Muutoin etevä konsultti, ei ongelman ratkaisija, voi halutessaan kääntää kaikki päälaelleen. Mahdollisuuksista voi tulla ongelmia, mahdollisuuksista uhkia, jne, sillä SWOT:n neljä luokkaa voivat olla osin poissulkevia, osin komplementteja, osin vastakohtia, osin perättäisiä ja osin rinnakkaisia. Ne vain ovat, kaikkialla, yhtä aikaa, välttämättömiä   ja ilman toista ei voi olla toista. Silti konsulttityö saattaa edetä näennäisesti hyvin, mutta viikko seminaarin jälkeen koko SWOT unohdetaan.      Onnistuneessa SWOT:ssa on tärkeää, ettei kenttien täyttämistä ei porukalla päästetä rönsyilemään, vaan pidetään focus siinä

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *