Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2017.


2060. Hyvätuloiset vihreät ja vasemmistolaiset asuvat verovaroin tuetuissa asunnoissa

      Taannoin nähtiin konkreettisesti Ylen Aamu-tv:ssä, miten puhuu poliittisin perustein valittu virkamies puolueensa eduksi. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki puolusti julkisin varoin tuettujen ARA- ja vastaavien asuntojen sekä julkisten vuokra-asuntojen asukkaiden etua sälyttää osumisoikeus, vaikka he myöhemmin ylittävät sallitut tulorajat. On näyttöä siitä, että näitä asukkaita on runsaasti vihreissä ja vasemmistopoliitikoissa. Arhinmäki käy hyvänä esimerkkinä.      Sinnemäen perustelut olivat naivia hänen sanoessa, että kun asukkaan tulorajat ylittyvät, hän ymmärtää kyllä itse muuttaa pois julkisin varoin tuetusta asunnostaan. Tällaista ymmärrystä valitettavasti ei ole, vaan jos poismuuttamista tapahtuu, se perustuu muihin seikkoihin. Tarkempi tutkimustieto tästä olisi paikallaan.      S amassa lähetyksessä Vuokraturvan johtaja korosti sitä päivän selvää tosiasiaa, että pienten asuntojen rakentamista tulisi lisätä, mitä Sinnemäki vastusti tätä korostamalla kaik

2059. Maanpuolustuksen hiljainen hälytys

     Eläkkeellä oleva alivaltiosihteeri Juhani Kivelä tarkastelee väitöskirjassaan Hiljainen hälytys ( https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=32836 ) häiriötilanteiden ja kriisien hallintaa. -Häiriötilanteet ovat alueellisella ja paikallisella tasolla hallittavissa, mutta kun ne nousevat kriisiksi, niin ne ovat valtiollista toimintaa. Maahanmuuton hallinta on tällä hetkellä valtiollista toimintaa, mutta sen seuraukset aiheuttavat paikallisesti ongelmia. Kriisin ja häiriötilanteen ero on siinä, konkretisoi Kivelä ( https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/suomen-varautuminen-hairiotilojen-hallintaan-on-ollut-puutteellista ).      K ivelän huoli on aiheellinen monestakin syystä.      Ensiksi 1990 lopulla lääninhallituksien lakkauttamisesta alkanut aluehallinnon myllerrys on jättänyt vieläkin eräät alueviranomiset epävakaaseen ja huonosti organisoituun tilaan. Tämä koskee etenkin elyjä ja niiden toimivaltaa suhteessa keskushallintoon. Hyvä esimerkki Talvivaaran

2058. Tietojenkäsittelyasiat eripuraisten koulukuntien vietävinä

     Tietojenkäsittelyasiat olivat osastoilla epämääräisessä ja neuvottomassa tilassa. Erilaiset ryhmäkunnat kävivät luonani esittelemässä oppejaan ja näkemyksiään ja pyytämässä rahaa kuka minnekin. Tämä ei ollut virkamiesten vika, sillä he olivat ahkeria parhaansa tekeviä asiantuntijoita, mutta heidän puheensa ja muistionsa osoittivat jonkin suuren tekijän olevan vialla koko julkissektorin tietohallinnossa.      Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta toimi sisäministeriöjohtoisesti ja tuotti strategioita kuntakentän tietohallinnosta. Vaikka kuuluin alivaltiosihteerin kanssa liikenneministeriön tietohallinnon johtoryhmään, tämä painotti liikaa yleisiä tietohallintokysymyksiä tekosyynä toimialaansa kuuluvat tietoverkkostrategiat. Hallinnonkehittämisosastolla suunniteltiin tietoyhteiskuntaa ja tietojärjestelmien rajapintojen standardoimista. Näiden kolmen ministeriön kesken vallitsi jossain kilpailua, kuka sai äänensä parhaiten esille. Kun jokaisella ministeriöllä oli omat ti

2056. Poliittiset virkanimitykset Helsingin hallinnossa

      Valtakunnan syyttäjä Matti Nissinen ja Työ- ja hyvinvointilaitoksen johtaja Marina Erhola vastustivat voimakkaasti Ylen taannoisissa tv-uutisissa poliittisia virkanimityksiä. Heidän mukaansa ne vaarantavat hallinnon legitimiteettiä, heikentävät johtamisen tasoa ja loukkaavat virkaa hakevien tasa-arvoista kohtelua. Talouselämän Seija Holtarin mukaan sote-alueiden johtajien virkojen täyttämisessä on kyse miljardiluokan budjettien yksiköiden johtamisesta. Vaaran on, että nimitykset politisoituvat.      Poliittiset pimitykset palaavat kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamiseksi luetaan kilpaa loitsuja, etenkin ennen vaaleja. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa olla este nimitykselle. Nyt tällä motolla Sinnemäki ollaan nimittämässä Helsingin pormestariksi.      J os poliittiset virkanimitykset todella lopetettaisiin, poliittinen järjestelmä saataisi järkkyä ja joutua sekasortoon, kun sillä ei olisi enää riittävästi palkitsemiskeinoja puolueiden sotureille.        O

2055. Kelan saamattomuuden pitkät jäähyväiset

     Pääministeri Sipilän sanotaan olevan tarkka mies rahoistaan. Valitettavasti tämä piirre ei ole periytynyt hänen poliittiseen toimintaansa kun kyseessä on veronmaksajien rahat. Tämän huomatakseen ei tarvitse edes kaivella rahapotteja, joita hän jakaa maataloudelle, milloin suorana tilojen korjaustukina, milloin verohelpotuksina ja bioenergia vöyhötyksinä.      Riittää kun katselee, millaisen kuvan edistämistä Sipilä jatkaa valtion ja kuntien lähes korruptoutuneista toimintatavoista. Fimea on räikeä esimerkki Keskustan hallinnon tehostamistoimenpiteistä ( http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005113049.html ). Poliittisilla nimityksillä ei tarkoituskaan pyrkiä parempaan hallintoon, vaan etujen jakamiseen ja kaveriporukan palkitsemiseen, tapaus Harkimo ( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005113687.html ).      Nämä poliittisen johdon käyttäytymiset ja lehmänkauppapäätökset oman puoleen ja jäsenten edun ajamiseksi syövät entisestään virkamiesten motivaatiota kehittää hallintoa teho

2054

     Axl Smithin tapauksessa ja Meilahden pyöräsurmassa 2015 oikeus lievensi asianosaisten tuomiota julkisuuden aiheuttaman kohun takia. Eli tuomioistuimen mukaan asianomaiset joutuvat kärsimään ylimääräistä heille epämiellyttävän uutisoinnin takia siinä määrin, että he saivat lievemmän tuomion mitä muutoin olisivat saaneet   (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005109296.html).      Tuomion lieventäminen aiheutetun julkisuden takia on kestämätön.      Ensiksi sen hyötyjä ja vahinkoja on vaikea arvioida. Tavallinen tavis kärsii yhtä paljon epämiellyttävästä huomiosta kuin julkkiskin.      Toiseksi julkkis on tottunut ja jopa hakeutuu kaikenlaisen julkisuuteen. Niinpä häneltä odotetaan tästä syystä suurempaa kova ahkaisuutta julkisuutta kohtaan kuin normi kaduntallaajalta.      Kolamanneksi työpaikka voi mennä keneltä tahansa rikokseen syyllistyneeltä ja tuomion saaneelta, ei ainoastaan julkkikselta.      Neljänneksi kun saatu julkisuus otetaan yhä enemmän tuomion lieventävänä asianha

2053. Vireystila ja keskittymiskyky

     Kun liha on saatu kuriin, jäljelle jää paljon vaikeampi kysymys, miten saada mieli kuriin. Mitään yksittäistä nappulaa mielen virittämiseksi kestävän vaikuttamistilan korkeataajuuksille ei ole. Tässä pitää tyytyä nöyriin lähes samaa rataa jumputtaviin hyviin käytäntöihin ja vinkkeihin, joita uusin aviotutkimus tarjoaa (prof. Minna Huotilainen, tri Eino Partanen).      Kohtuulliset elämäntavat ja riittävä hyvä yöuni ovat jo uuvuttavan tuttuja lääkkeitä. Näitä on vaikeaa ottaa vastaan, jos mieleen muistuu historian suurmiehiä, kuten ranskalainen matemaatikko Lagrange. Historian kirjoissa kerrotaan hänen opiskeluajasta menneen 95 prosenttia naisiin, juopotteluun ja miekkailuun ja loput viisi prosenttia opintopuuhiin.      J oka tapauksessa säännöllinen, hyvä ja riittävä yöuni antaa mielelle joustoa, lisää empatia ja suvaitsevuutta ja ennen kaikkea se on perusta tyynelle ja rauhalliselle olotilalle, joka lisää uuden oppimisen kykyä ja luovuutta. Johtamisen ja muutoinkin työelämän ka

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *