Sivut

perjantai 31. maaliskuuta 2017

2060. Hyvätuloiset vihreät ja vasemmistolaiset asuvat verovaroin tuetuissa asunnoissa

      Taannoin nähtiin konkreettisesti Ylen Aamu-tv:ssä, miten puhuu poliittisin perustein valittu virkamies puolueensa eduksi. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki puolusti julkisin varoin tuettujen ARA- ja vastaavien asuntojen sekä julkisten vuokra-asuntojen asukkaiden etua sälyttää osumisoikeus, vaikka he myöhemmin ylittävät sallitut tulorajat. On näyttöä siitä, että näitä asukkaita on runsaasti vihreissä ja vasemmistopoliitikoissa. Arhinmäki käy hyvänä esimerkkinä.
     Sinnemäen perustelut olivat naivia hänen sanoessa, että kun asukkaan tulorajat ylittyvät, hän ymmärtää kyllä itse muuttaa pois julkisin varoin tuetusta asunnostaan. Tällaista ymmärrystä valitettavasti ei ole, vaan jos poismuuttamista tapahtuu, se perustuu muihin seikkoihin. Tarkempi tutkimustieto tästä olisi paikallaan.
     Samassa lähetyksessä Vuokraturvan johtaja korosti sitä päivän selvää tosiasiaa, että pienten asuntojen rakentamista tulisi lisätä, mitä Sinnemäki vastusti tätä korostamalla kaikenlaisten asuntojen rakentamisen tarvetta. Sinnemäen virkamieheltä vaadittava priorisointikyky tässä kysymyksessä peittyi poliittisen hurskasteluun.
     Jotta Sinnemäen ”väärä” poliittinen linjaus tulee oikeisiin mittasuhteisin, kannattaa lukea päivän HS:n juttu ”Hyvätuloisille säästöä 40 miljoona euroa”. Tämä etu johtuu nimenomaan siitä, hyvätuloiset asuvat julkisen varoin, alun perin vähätuloisille tarkoitetuissa asunnoissa. Todistusvoimainen yksityiskohta jutussa oli maininta, että viidennes Helsingin kaupungin antamasta vuokrahyödystä menee suurituloisimmille kotitalouksille.
     On kohtuuden nimissä tuotava esiin, että 40 miljoonan perusteeton etu hyväosaisille ei ole yksinomaan Sinnemäen syy. Mutta päätösvaltaisena virkamiehenä virhelinjan oikaisemisessa, hänellä olisi ollut valtuudet puuttua epäkohtaan. Hokema siitä, että poliittisuus ei saa olla virkaan nimittämisen este, nousee tässä kyseenalaiseen valoon. Sinnemäen nimitys https://www.blogger.com/blogger.g?blogID=8981740247875851416#editor/target=post;postID=7762223855951328050;onPublishedMenu=posts;onClosedMenu=posts;postNum=7;src=postname


tiistai 28. maaliskuuta 2017

2059. Maanpuolustuksen hiljainen hälytys

     Eläkkeellä oleva alivaltiosihteeri Juhani Kivelä tarkastelee väitöskirjassaan Hiljainen hälytys (https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=32836) häiriötilanteiden ja kriisien hallintaa. -Häiriötilanteet ovat alueellisella ja paikallisella tasolla hallittavissa, mutta kun ne nousevat kriisiksi, niin ne ovat valtiollista toimintaa. Maahanmuuton hallinta on tällä hetkellä valtiollista toimintaa, mutta sen seuraukset aiheuttavat paikallisesti ongelmia. Kriisin ja häiriötilanteen ero on siinä, konkretisoi Kivelä (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/suomen-varautuminen-hairiotilojen-hallintaan-on-ollut-puutteellista).
     Kivelän huoli on aiheellinen monestakin syystä.
     Ensiksi 1990 lopulla lääninhallituksien lakkauttamisesta alkanut aluehallinnon myllerrys on jättänyt vieläkin eräät alueviranomiset epävakaaseen ja huonosti organisoituun tilaan. Tämä koskee etenkin elyjä ja niiden toimivaltaa suhteessa keskushallintoon. Hyvä esimerkki Talvivaaran tapaus, jonka lupa-asioihin ministerillä ei ollut toimivaltaa, ja jonka jälkiseurauksiin valtion on pumpattava nyt satoja miljardeja euroja.
    Kivelän ajatuskulku on, että lääninhallituksien ja niiden poliisiosastojen lakkauttamisella, sisäministeriön sektoroitumisella, poliisihallituksen perustamisella ja ministeriön poliisiosaston heikentämisellä on viety eväitä keskusjohtoiseen kriisien hallintaan. Tähän käsitykseen voidaan pääpiirteittäin yhtyä.
     Oheinen sitaatti kuvaa sen ajan kehittämistunnelmia (toki itse uudistuspolitiikka ja sen toteuttaminen olivat oma maailmansa):
      "Päättäväinen Mauri Pekkarinen veti jytinällä eteenpäin sisäministeriön otteen vahvistamista aluehallinnosta ja kuntakentästä, mutta kunnat jököttivät paikoillaan odottaen parempia aikoja. Pekkarinen perusteli tekemisiään valtioneuvoston päätöksellä alueviranomaisten kokoamisesta samaan organisaatioon. Tästä alkoi Pekkarisen komennossa tapahtumaketju, jonka lopputuloksena Keskusta sai haltuunsa koko aluehallinnon. Tällä välin Lipponen oli käynnistänyt valtioyhteisöhankkeen valtiosihteeri Rauno Saaren johdolla ja alivaltiosihteeri Juhani Kivelän toimi hankkeen operatiivisena johtajana. Valtioyhteisöhanke tarkasteli ja teki ehdotuksia koko valtiohallinnon toimivuudesta, rakenteista ja ohjauksesta sekä hallituksen työskentelyn uudistamisesta (Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012).
     Toiseksi nyt muokataan vielä rajummin aluehallintoa kuin vuosituhannen vaiheen hallintoa, jonka uudistus vieläkin osin on kesken. Ja se jääkin keskeneräiseksi joutuessaan maakuntahallituksien ja terveydenhoidon uudistuksien jalkoihin. Rapolan selvitys ei tuonut mitään oleellista kumpaankaan suurhankkeeseen. Päinvastoin uusia ongelmakohtia tulee nyt konkreettisesti esille kuten verotus, rahoitus, omaisuustaseet, jne.
     Kivelän kaipaama kriisihallinnan valtakunnallinen keskusjohto vain heikkenee etnisestään maakuntien voimakkaan itsehallinnon takia. Sotessa tämä on myös ratkaisematta.


lauantai 25. maaliskuuta 2017

2058. Tietojenkäsittelyasiat eripuraisten koulukuntien vietävinä

     Tietojenkäsittelyasiat olivat osastoilla epämääräisessä ja neuvottomassa tilassa. Erilaiset ryhmäkunnat kävivät luonani esittelemässä oppejaan ja näkemyksiään ja pyytämässä rahaa kuka minnekin. Tämä ei ollut virkamiesten vika, sillä he olivat ahkeria parhaansa tekeviä asiantuntijoita, mutta heidän puheensa ja muistionsa osoittivat jonkin suuren tekijän olevan vialla koko julkissektorin tietohallinnossa.
     Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta toimi sisäministeriöjohtoisesti ja tuotti strategioita kuntakentän tietohallinnosta. Vaikka kuuluin alivaltiosihteerin kanssa liikenneministeriön tietohallinnon johtoryhmään, tämä painotti liikaa yleisiä tietohallintokysymyksiä tekosyynä toimialaansa kuuluvat tietoverkkostrategiat. Hallinnonkehittämisosastolla suunniteltiin tietoyhteiskuntaa ja tietojärjestelmien rajapintojen standardoimista. Näiden kolmen ministeriön kesken vallitsi jossain kilpailua, kuka sai äänensä parhaiten esille. Kun jokaisella ministeriöllä oli omat tietohallintostrategiansa ja toisten ministeriöiden tietojärjestelmiin yhteen sopimattomat sovellutuksensa, hajaannus oli suuri.
     Tämä oli seurausta siitä, kun kehys- ja tulosohjauksessa delegoitiin asioita virastojen ratkaistaviksi. Siinä samalla menivät myös tietojärjestelmäkysymykset ja laiteasiat ministeriöistä virastojen ratkaistaviksi. Lopputuloksena oli suuri määrä yhteen sopimattomia sovellutuksia, mikä vaati koordinaatiota, erilaisia johtoelimiä ja standardeja. Hajaannusta ei olisi tapahtunut, jos hallinnon kehittämisosaston atk-toimiston lupamenettely virastojen laitehankinnoissa olisi säilytetty.


http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234161-lopetetaan-julkisen-sektorin-it-sekoilut?ref=poiminnat


torstai 23. maaliskuuta 2017

2057. Vankilaan joutumiseni

     Kun kesä oli väkevimmillään ja avoimesta ikkunasta leijaili Sörkan kahvipaahtimoiden tuoksu, rauhaani häirittiin pääjohtajan komentaessa minut pitämään tarkastusta Riihimäen keskusvankilaan.
     Vankilaan ei ollut helppo päästä, sillä minulta puuttui vielä virallinen kulkulupa. Nimeni myös lisäsi portinvartijan epäluuloja. Mielialani kohosi pian päästessäni pois vanhojen vaatteiden, tupakan ja öljyn hajujen sekoituksen täyttämästä porttikopista vankilan raikkaalle pihalle.
    Vankila näytti vailla sympatiaa olevalta suurelta kivikasalta, johon oli sinne tänne puhkottu reikiä.
     Arkkitehtoniset tutkimukseni lopahtivat huomatessani pitkän vankilanjohtajan Bertil Saarikankaan hymyillen odottavan minua käsi ojossa pääsisäänkäynnin portilla. "Tulee kuuma päivä", aloitti Saarikangas katsoen muurin yli pilvettömälle taivaalle (Konsultin muistelmat).

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

2056. Poliittiset virkanimitykset Helsingin hallinnossa

      Valtakunnan syyttäjä Matti Nissinen ja Työ- ja hyvinvointilaitoksen johtaja Marina Erhola vastustivat voimakkaasti Ylen taannoisissa tv-uutisissa poliittisia virkanimityksiä. Heidän mukaansa ne vaarantavat hallinnon legitimiteettiä, heikentävät johtamisen tasoa ja loukkaavat virkaa hakevien tasa-arvoista kohtelua.Talouselämän Seija Holtarin mukaan sote-alueiden johtajien virkojen täyttämisessä on kyse miljardiluokan budjettien yksiköiden johtamisesta. Vaaran on, että nimitykset politisoituvat.
     Poliittiset pimitykset palaavat kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamiseksi luetaan kilpaa loitsuja, etenkin ennen vaaleja. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa olla este nimitykselle. Nyt tällä motolla Sinnemäki ollaan nimittämässä Helsingin pormestariksi.
     Jos poliittiset virkanimitykset todella lopetettaisiin, poliittinen järjestelmä saataisi järkkyä ja joutua sekasortoon, kun sillä ei olisi enää riittävästi palkitsemiskeinoja puolueiden sotureille.
       Oikeuskansleri on asiassa voimaton ilman lainsäädännön muutosta, jossa nimityksestä asianomainen voi valittaa oikeuteen.


sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

2055. Kelan saamattomuuden pitkät jäähyväiset

     Pääministeri Sipilän sanotaan olevan tarkka mies rahoistaan. Valitettavasti tämä piirre ei ole periytynyt hänen poliittiseen toimintaansa kun kyseessä on veronmaksajien rahat. Tämän huomatakseen ei tarvitse edes kaivella rahapotteja, joita hän jakaa maataloudelle, milloin suorana tilojen korjaustukina, milloin verohelpotuksina ja bioenergia vöyhötyksinä.
    
Riittää kun katselee, millaisen kuvan edistämistä Sipilä jatkaa valtion ja kuntien lähes korruptoutuneista toimintatavoista. Fimea on räikeä esimerkki Keskustan hallinnon tehostamistoimenpiteistä (http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005113049.html). Poliittisilla nimityksillä ei tarkoituskaan pyrkiä parempaan hallintoon, vaan etujen jakamiseen ja kaveriporukan palkitsemiseen, tapaus Harkimo (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005113687.html
).
     Nämä poliittisen johdon käyttäytymiset ja lehmänkauppapäätökset oman puoleen ja jäsenten edun ajamiseksi syövät entisestään virkamiesten motivaatiota kehittää hallintoa tehokkaaksi. Poliitikkojen utopistiset puheet sotella saavutettavista kolmen miljardin säästöistä turruttavat lopullisesti pätevät virkamiehet kaikista omaehtoisista ponnisteluista paremman hallinnon puolesta.  
     Räikein esimerkki palvelu- ja  tehokkuusvaatimukseen vastaamiseen  on Kelan 300 tuhannen hädässä olevien ihmisten jono sosiaaliturvan saamisessa. Päähohtaja Elli Aaltonen kasvot loistaen hymystä ja maneereista ilmoitti a-studiossa, että jono on tervetullut shokki Kelalle. Jono kuulemma hoidetaan maaliskuuna loppuun mennessä. Vastuuministeri Saarikko hymyili vieressä kehuen Kelan ja kuntien toimintaa. Tämä on pöyristyttävää, kun kyseessä on ihmisten hätä.
     Kela on liemessä ilman asiantuntevaa työn ja toimintatapojen uudelleen organisoijia ja pätevää johtoja. Puhujat ja esiintyjät eivät pärjää, koska ruuhka aiheuttaa lisä ruuhkaa ja lisä henkilöt syövät vanhoja.
     Kun vastaava tilanne oli PRH, jossa 100000 yritysilmoitusta oli käsittelemättä yritysten kirkuessa vieressä tehoja, ministeri kutsui moneen kertaan pääjohtajan ja suunnittelupäällikön haukuttavaksi luokseen. Sitä ennen eduskunnan puheenjohtajan oli lähettänyt virastoon uhkauskirjeen ruuhkan lopettamiseksi. Lopuksi valtiovarainministeriö valtuutti suunnittelupäällikön purkamaan ruuhkan tavalla tai toisella. Se purettiin.
     Kun kyseessä on hädän alaiset ja köyhät ihmiset ilman puolestapuhujia, poliitikot hymyssä suin vain kehuvat toisiaan välittämättä ihmisten hädästä.

torstai 2. maaliskuuta 2017

2054. Julkisuus ei saa lieventää tuomiota

     Axl Smithin tapauksessa ja Meilahden pyöräsurmassa 2015 oikeus lievensi asianosaisten tuomiota julkisuuden aiheuttaman kohun takia. Eli tuomioistuimen mukaan asianomaiset joutuvat kärsimään ylimääräistä heille epämiellyttävän uutisoinnin takia siinä määrin, että he saivat lievemmän tuomion mitä muutoin olisivat saaneet  (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005109296.html).
     Tuomion lieventäminen aiheutetun julkisuden takia on kestämätön.
     Ensiksi sen hyötyjä ja vahinkoja on vaikea arvioida. Tavallinen tavis kärsii yhtä paljon epämiellyttävästä huomiosta kuin julkkiskin.
     Toiseksi julkkis on tottunut ja jopa hakeutuu kaikenlaisen julkisuuteen. Niinpä häneltä odotetaan tästä syystä suurempaa kova ahkaisuutta julkisuutta kohtaan kuin normi kaduntallaajalta.
     Kolamanneksi työpaikka voi mennä keneltä tahansa rikokseen syyllistyneeltä ja tuomion saaneelta, ei ainoastaan julkkikselta.
     Neljänneksi kun saatu julkisuus otetaan yhä enemmän tuomion lieventävänä asianhaarana, se mahdollistaa julkkikselle ennen paheksuttavaa tekoaan laskelmoida, että tulee lievä rangaistus julkisen imagon takia.
     Viidenneksi kun julkisuus otetaan huomioon, se on vastoin tuomioistuinten yhdenmukaisen kohtelun periaatetta, mikä oikeus on peruslaissa taattu jokaiselle ihmiselle.

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

2053. Vireystila ja keskittymiskyky

     Kun liha on saatu kuriin, jäljelle jää paljon vaikeampi kysymys, miten saada mieli kuriin. Mitään yksittäistä nappulaa mielen virittämiseksi kestävän vaikuttamistilan korkeataajuuksille ei ole. Tässä pitää tyytyä nöyriin lähes samaa rataa jumputtaviin hyviin käytäntöihin ja vinkkeihin, joita uusin aviotutkimus tarjoaa (prof. Minna Huotilainen, tri Eino Partanen).
     Kohtuulliset elämäntavat ja riittävä hyvä yöuni ovat jo uuvuttavan tuttuja lääkkeitä. Näitä on vaikeaa ottaa vastaan, jos mieleen muistuu historian suurmiehiä, kuten ranskalainen matemaatikko Lagrange. Historian kirjoissa kerrotaan hänen opiskeluajasta menneen 95 prosenttia naisiin, juopotteluun ja miekkailuun ja loput viisi prosenttia opintopuuhiin.
     Joka tapauksessa säännöllinen, hyvä ja riittävä yöuni antaa mielelle joustoa, lisää empatia ja suvaitsevuutta ja ennen kaikkea se on perusta tyynelle ja rauhalliselle olotilalle, joka lisää uuden oppimisen kykyä ja luovuutta. Johtamisen ja muutoinkin työelämän kannalta etenkin jälkimmäinen on tärkeä havainto.
     Suuri määrä kuntoilua ei edistä terveyttä. Säännöllisesti suuria fyysisiä ponnistuksia tekevät kuolevat samaan tahtiin kuin ei liikuntaa harjoittavat ylipainoiset. Nivelongelmia heillä esiintyy keskimääräistä runsaammin. Pitkien lenkkien flow tilassa on kuitenkin kiistatta mahdollisuus saavuttaa mielentila, jossa aivot tyhjentyvät tai syntyy luovia ideoita. Tämä on kuitenkin aika tehoton tapa saavuttaa aivoissa tilaa uusille ajatuksille tai puhdistaa pääkoppaa.
     Suuri fyysinen rasitusharrastus ja sen tuoma flow tila ovat sukua motoriikan ja oppimisen väliselle yhteydelle. Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi sisintä limbistä aivorakennetta stimuloiva virkkaaminen virkistää aivokuorta, joka on ihmisen älykeskus. Limbinen järjestelmä ja älyn keskus aivokuori voivat jyllätä samanaikaisesti jälkimmäisen siitä erityisesti hyötyessä.  Samankaltainen ilmiö esiintyy marssimusiikin tahtiin marssimisessa ja rukousnauhan hypistelyssä. Kaiken kaikkiaan sopiva motorinen tekeminen virkistää ajatustoimintaa. Aivot saavat lisää virtaa. Ei olekaan ihme, että arkkiatri Peltonen vuoleskelee kaarnaukkoja.
     Meillä on usein tarve saada lyhyt hetki, miksei myös päivästä päivään, saada työskennellä erikyisen keskittyneesti. Tähän auttaa tunnetusti hiljaisuus. Jos sitä ei muuten saa, kuulokkeista on apua. Niitä voidaan käyttää myös musiikin kuunteluun, joka lisää työteho. Esimerkiksi amerikkalainen nyt Suomessa vieraileva veteraani muusikokko Steve Reich on tullut kuuluisaksi tällaisesta musiikista. Monet kokevat musiikin ilman sanoitusta parhaaksi. Kuulokkeilla on mahdollista kuunnella myös varjomusiikkia, jonka tehtävänä on esimerkiksi avokonttorissa muuttaa puheen sorina tasaiseksi tausta ääneksi niin, ettei sanoja kuule. Sanat häiritsevät eniten, koska ihmisillä on taipumus jäädä kuuntelemaan, mitä muut puhuvat.