Siirry pääsisältöön


2043. Suomen tiedepolitiikka ontuu


     Nyt meillä on kaiken sisäänsä imevä tutkimuspolitiikka.
     Tiedepolitiikan luonnin keskeisinä toimijoita olisivat opetusministeriö, Suomen Akatemia ja yliopistot. Hallitus rahasäkin vartijana on vaikeuttanut koko tutkimusalaa huomattavasti. Aivovienti on tosi asia (mm Hämeen-Anttila)). Opiskelijoita lähtee ennätysmäärä palaamatta enää Suomeen. Tämä tekee erittäin kipeää tutkimuksellemme, koska lähtijät palatessaan ovat ennen tuoneet mukanaan uudenlaisia ideoita ja teknologiaa mm syövän tutkimuksessa (Westermark).
     Suomen Akatemia on perinteisesti toiminut tutkimusprojektien salkunhoitojana, ja toimii edelleen. Sen toimintatapoihin on moneen kertaan yritetty parannuksia, mutta edelleenkin sitä vaivaavat nurkkakuntaisuus, hyväveliverkostot ja tahmeus niin uuslinjauksissa kuin sisäisessä toiminnassa.
     Akatemian perustutkimuksen rahoitusosuus on laskenut leikkausten takia vuosi vuodelta. Perustutkimushankkeissa sen osuus on 15-20 %. Loppurahoituksen hankkiminen jää tutkimuksen johtajan tehtäväksi. Ei ole kovin motivoivaa kerjätä yksityisiltä rahaa ja samalla johtaa 10-henkilön lahjakkaan tutkijan ryhmää, joka elää jatkuvasti toimeentulon hiipumisen vaarassa (Yle a-studio 11.1).
     Hallitus ei näytä ymmärtävään perustutkimuksen tärkeyttä. Se ei ole onnen kauppaa kuten kullan etsintä on, vaan kokonaistasolla tulee varmasti tulosta. Kun perustutkimusprojektit ja soveltava tutkimus toimivat lähiyhteistyössä jopa paikallisesti lähekkäin, innovaatiota syntyy puolin ja tosin (Westermarck). Nyt tilanne ei ole ihanteellinen, vaan pirstaleinen, mikä osin johtuu yliopistojärjestelmän rakennevioista ja osin luonnollisesta syystä, hakeutumisesta sinne missä resursseja on.
     On erittäin kummallista tuhlata varat maakuntohallintoon ja toivottomaan soteen sen sijaan, että varat pantaisiin tutkimukseen. Tarvitaan hyväksyttyä ja kaikkien tiedossa olevaa modernia tiedepolitiikkaa. Se antaisi tutkijoille raamit ja rahoituksen, jolloin valtio voisi jättää tutkijat rauhaan tutkimusprojektiensa kanssa.
    Kun yliopistojärjestelmän saneeraus joka tapauksessa tarvitaan ja se on muutoin soteluokan projekti, mutta se on järkevä, se vaatii pitkän suunnittelu- ja  toteuttamisaikataulun. Siksi tiedepolitiikka pitäisi laatia jo nyt nykyisiin rakenteisiin ja hyväksyä rakennevikojen ongelmat. Muutoin vaarana on tieteemme surkastuminen.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Lähetä kommentti
Lue lisää

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j
Lähetä kommentti
Lue lisää

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *