Sivut

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

2047. EU: n pitää löysätä talouspolitiikkansa

     Nixon irrotti dollarin kultakannasta vuonna 1973. Yksi syy tähän oli, että Yhdysvaltojen kultakanta oli huvennut Vietnamin sotaan ja se tarvitsi rahoituspohjan vahvistamista. Kultakanta oli alun perin luotu hallitsijan suitsimiseen, sillä rahaa sai olla vain ekvivalentti määrä kultaa. TNixonista lähtien raha ja niiden arvon perustuvat luottamukseen, joka oli markkinoilla kuhunkin valuuttaan.
     Tästä seurasi, että valuuttoja ei kontrolloinut mikään muu taho kuin finanssitalouden luottamus ja hatara sääntely. Kurssivaihteluja ovat vauhdittaneet erilaiset päätös purkaa pankkien sääntelyä. Friedmanin opit saivat valtiot laskemaan verojaan, myymään omaisuuttaan ja pienentämään roolejaan yhteiskunnassa.
     Vähitellen luotottajista tuli talouden diktaattoreita, joiden yhtenä tehtävänä oli pitää yllä matalaa inflaatiota heidän pääomiensa arvon turvaamiseksi. Oltiin siirtymäsää tuotanto- ja investointikeskeisestä taloudesta rahoitussektori-vetoiseen talouteen.
      EU-maissa on nyt oudon pelottava ja odottava ilmapiiri Trumpin valinnan jälkeen. Trump ajaa suoraviivaista protektionismia ja kasvattaa samalla setelikantaa, koska maailman valuuttana dollari ei näy USA:lle inflaationa.
      Kiina voi säätää valtavaa talouttaan devalvaatiolla ja velan kasvattamiselle. Euro-maat eivät voi sääntöjensä takia devalvoida tilanteissa, joissa se olisi luonnollista ja sille hyvää talouspolitiikkaa. Sen sijaan troikat ja komissaarit patistavat kilpailukyvyn nostamiseen työtekijöiden kustannuksella. Velan kasvattamien on EU:n nykystrategiassa myrkkyä. Friedmanin opit ovat voimissaan yhä. Pankit koetaan ahneina. Ilmapiiri on kaiken kaikkiaan altis ääri-ilmiöille.
      Euro täytyisi tienkin devalvoida, mutta sen estää - ei tosiasiassa Maastricht92- vaan euromaiden talouksien erivaiheisuus. Etelän maat hyötyisivät, mutta Pohjoisen maat lukuun ottamatta Suomea menettäisivät.
     Voisivatko EU-maat jättää kylmästi osan veloistaan maksamatta, kuten Yhdysvallat on tehnyt vedoten dollarin arvon edulliseen kehitykseen velkojalle? Eivät voi, koska euro ei ole dollarin veroinen maailman valuutta.
     Näyttää ikävä kyllä siltä, että EU on maalannut itsensä nurkkaan. EU ei pääse nurkasta ilman suurta kriisiä. Helpoimmillaan se voi olla taloudellinen katastrofi, lievimmillään eri sosiaali- ja kansanryhmien ja uskontojen välisen suurkonflikti ja vaarallisemmillaan eri maiden välisen sota.

torstai 26. tammikuuta 2017

2046. Hygge ja sen verinen historia

Leppoistaminen ja hidastaminen kuuluvat tämän päivän ilmiöihin. Kun tähän lisätään mukavuus, kotoisuus ja rentous päädytään hyggemaailmaan.   Anttikoski käsitteli aihetta 26.1 HS:ssä (http://www.hs.fi/hstv/art-2000002938802.html).
    Hygellä on kuitenkin verinen historia. Tanska oli maailman luokan valtio 1600-ja 1700 luvuilla ja pyrki sitä olemaan myös 1800-luvulla ja päättikin valloittaa Preussin. Vuosi1864 oli käänne Tanskan historiassa, kun se hävisi saksalaisille perusteellisesti jättäen taistelutanterelle 10 tuhansia nuorukaisia ja surevia äitejä.
     Tästä eteenpäin maa ymmärsi olla kukkoilematta ja päätti leppoista ja ottaa elämän iisisti. Sota Tanska oli päätepisteessä.
     Alkoi hyggen aikakausi taiteessa, etenkin muotoilussa ja vähän myöhemmin elämäntavassa Kuvaamataitelijat kyllä aluksi surivat menetettyä mahtia ja maalasivat surullisen apaattisia teoksia. Ilme muuttui kuitenkin taiteessa myös iloisen rennoksi ja on jatkunut elämänmuotona tähän päivään saakka.
     Ehkä tämän päivän hyggellä, downshiftauksella on samankaltainen lähtökohta kuin 1800-luvun lopun hyggellä. Nyt vain soditaan elintasosta.

maanantai 23. tammikuuta 2017

2045. Bernerin liikenne-esityksen rahavirrat ja vallan siirrot


     Päästäkseen selville isojen poliittisten manöövereiden ytimestä kannattaa seurata rahavirtoja ja vallan siirtymisiä.
     Nyt autoilijoilta kerätään veroina ja veroluontoisia maksuina 8 miljardia €., joista vain osa menee liikenteeseen.  Bernerin mallissa nämä menot 8 miljardia euroa kerätään tieosakeyhtiöön, josta valtio omistaa 65 ja maakunnat 35 %. Teiden operatiivisesta suunnittelusta vastaa yhtiön hallitus ja yhtiökokous strategiasta ja osingon jaosta.
     Ensiksi koko liikenne viedään eduskunnan ja hallituksen valvonnan päätöksen teon ulkopuolelle osakeyhtiön lukkojen taakse.
     Toiseksi valtion budjetista viedään tieyhtiöön useita miljardia €. Se on pääosin pois valtiovarainministeriön vastuualueelta. Se on myös pois nyt nykyisillä  tieveroilla ja maksuille kustannetuista koulu- ja sosiaalihoidon menoista (20 miljardia €) . Kokoomus ei tätä niele. Mistä rahat koulutukseen ja soteen?
     Kolmanneksi maakunnat pääsevät pättämään usean miljardin  liikevaihdosta syntyvistä voitoista ja saavat taseeseensa 35% teiden nykyarvosta. Käytännössä tämä mahdollistaa mm. maakuntaveron, jonka autoilijat maksavat.
     Min Bernerin ulostulo liikenteen yhtiöittämisestään hämmästyttää. Häntä jopa irvaillen odoteltiin 19.2. Ylen a-studio ohjelmaan. Turhaan vaikka aamulla oli vielä luvannut tulla. Eilen Yle pääuutisissa on hän perin närkästyneenä soimasi hallituskumppaneitaan sovitun pettämisestä. On vakuutti moneen kertaan, että selvitys oli sovittu hallitusohjelmassa ja nyt laadinta prosessia haukutaan laidasta laitaan.
     Näytös osoitti, että Berner on jo oppinut poliittisen venkoilun. Eihän kukaan ole moittinut prosessia vaan lopputulosta.
     Kopra on oikeassa, uusia ajatuksia tarvitaan. mutta pääpointti on, että tarvitaan edistystä, ei pelkää muutosta. Tänään Bernerin esittämä 100 miljoonan euron tuki uusien autojen ostajille kuvaa, kuinka mutkittelevalle ja haarautuville teille uudistus on lähtenyt. Huomenna voi tulla uusi idea.  

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

2044. Häpeällinen teko medialta ja hallituspropagandaa

      Eilinen oli poliittisen propagandan ja median häpeällinen päivä (http://www.hs.fi/mielipide/). Nämä harjoittivat päivällä eleäkäiskatsojien tv-aikaan sellaista hyökkäystä taitettuindeksi puolesta, että katsojaakin alkoi hävettää jo median puolesta. Illalla tahti laantui.
     Eläketutkimus pursui tutkimusmenetelmällistä keinottelua. 25 viiden vuoden aikajakso on täysin perusteeton ja harhaanjohtava, koska taitettuindeksi otettiin käyttöön 1990 loppupuolella.
     Mitä on aiemmin tapahtunut, ei ole mitään merkitystä verrattuna siihen, mitä nyt alkaa tapahtua taitetun indeksin alkaessa mullistaa työeläkeläisten ja palkansaajien elintasoja.
     Kuka eläkeyhtiön asiantuntija osaa kumota sen, että jos eläkkeittä tarkistetaan kustannusindeksillä ja yhdellä viides osalla palkkaindeksistä, eläkeläisten  elintaso hupenee 10 vuodessa 20 prosenttia palkansaajista, kun palkat kohoavat keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. 20 vuodessa hupeneminen on jo 42 prosenttia.
     Ja tämä aikahan tulee taitetulla indeksillä, sanoo yliopistomatematiikan laudatur, erikoisalana stokastiset prosessit.


torstai 12. tammikuuta 2017

2043. Suomen tiedepolitiikka ontuu


     Nyt meillä on kaiken sisäänsä imevä tutkimuspolitiikka.
     Tiedepolitiikan luonnin keskeisinä toimijoita olisivat opetusministeriö, Suomen Akatemia ja yliopistot. Hallitus rahasäkin vartijana on vaikeuttanut koko tutkimusalaa huomattavasti. Aivovienti on tosi asia (mm Hämeen-Anttila)). Opiskelijoita lähtee ennätysmäärä palaamatta enää Suomeen. Tämä tekee erittäin kipeää tutkimuksellemme, koska lähtijät palatessaan ovat ennen tuoneet mukanaan uudenlaisia ideoita ja teknologiaa mm syövän tutkimuksessa (Westermark).
     Suomen Akatemia on perinteisesti toiminut tutkimusprojektien salkunhoitojana, ja toimii edelleen. Sen toimintatapoihin on moneen kertaan yritetty parannuksia, mutta edelleenkin sitä vaivaavat nurkkakuntaisuus, hyväveliverkostot ja tahmeus niin uuslinjauksissa kuin sisäisessä toiminnassa.
     Akatemian perustutkimuksen rahoitusosuus on laskenut leikkausten takia vuosi vuodelta. Perustutkimushankkeissa sen osuus on 15-20 %. Loppurahoituksen hankkiminen jää tutkimuksen johtajan tehtäväksi. Ei ole kovin motivoivaa kerjätä yksityisiltä rahaa ja samalla johtaa 10-henkilön lahjakkaan tutkijan ryhmää, joka elää jatkuvasti toimeentulon hiipumisen vaarassa (Yle a-studio 11.1).
     Hallitus ei näytä ymmärtävään perustutkimuksen tärkeyttä. Se ei ole onnen kauppaa kuten kullan etsintä on, vaan kokonaistasolla tulee varmasti tulosta. Kun perustutkimusprojektit ja soveltava tutkimus toimivat lähiyhteistyössä jopa paikallisesti lähekkäin, innovaatiota syntyy puolin ja tosin (Westermarck). Nyt tilanne ei ole ihanteellinen, vaan pirstaleinen, mikä osin johtuu yliopistojärjestelmän rakennevioista ja osin luonnollisesta syystä, hakeutumisesta sinne missä resursseja on.
     On erittäin kummallista tuhlata varat maakuntohallintoon ja toivottomaan soteen sen sijaan, että varat pantaisiin tutkimukseen. Tarvitaan hyväksyttyä ja kaikkien tiedossa olevaa modernia tiedepolitiikkaa. Se antaisi tutkijoille raamit ja rahoituksen, jolloin valtio voisi jättää tutkijat rauhaan tutkimusprojektiensa kanssa.
    Kun yliopistojärjestelmän saneeraus joka tapauksessa tarvitaan ja se on muutoin soteluokan projekti, mutta se on järkevä, se vaatii pitkän suunnittelu- ja  toteuttamisaikataulun. Siksi tiedepolitiikka pitäisi laatia jo nyt nykyisiin rakenteisiin ja hyväksyä rakennevikojen ongelmat. Muutoin vaarana on tieteemme surkastuminen.

2042. Soinilla on hirveästi valtaa juuri nyt

      Ei mies tietenkään mene Moskovaan tekemään maiden välistä hyökkäämättömyyssopimusta, mutta hallituksen kaatamiselle hänellä on hyvät motiivit.
     Asiantuntijalausuntojen mukaan Sote on susi. Viimeisin osoitus tästä on HUS:n asiantuntilääkäreiden lausunto, jonka mukaan kustannukset nousevat ja hoito huononee. Tämä on seurausta, kun umpipoliittinen ja tökerö hanke läiskästään toteuttamaan kansalaisten aitoa hätää sosiaali- ja terveyspalveluistaan.  Seuraus on katastrofi, minkä tuntuu ymmärtävän asiantuntijat ja yhä laajeneva kansalaisten joukko.
     Soini on saavuttanut poliitikkona kaiken, mitä kohtuudella voi mieheltä odottaa. Puoluekokous on edessä kesällä. Hän voi sopivasti ennen kokousta kaataa hallituksen. Soini keksii tähän helposti 10 syytä. Yksi syy on se, että PS ei ole saanut tavoitteitaan läpi nykyhallituksessa. Ei väliä, vaikka PS:llä ei ole kunnon saavutettavaa hallituksessa ollutkaan. Maahanmuutto ja siihen liittyvät oheis-ilmiöt ovat Halla-Aholaisille politiikan keskiössä ja kansallismielisyys on eräälle porukalle tärkeä, mutta nämä ryhmät eivät kovin suuri ole, mutta ne voivat muuttua valtakunta jäytäviksi ilmiöksi.
     Hallituksen kaatamisella pelastettaisiin valtakunta kahdelta valtavalta susihankkeelta ja samalla sysättäisiin maahanmuutto vastaisuudella ja kansallismielisyydellä intoilijat oppositioon.

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

2041. Elisen Yle a-studion Sipilän jääviyskäsittely oli limbo

     Vetäjänä oli terhakka Kirsi Heikel  ja haastateltavana tietokirjailija Uimonen, entinen julkisensanan neuvoston puheenjohtaja. Hän on myös laatinut Sipilästä kirjan.
     Heti aluksi tehtiin haastattelu läpinäkyväksi toimittaja Kirsi Heikelin kehottaessa Uimosta kertomaan suhteensa Sipilään. - Ei mitään ihmeellistä, olen tuntenut kyllä Sipilän vuosikymmenien ajan mm Kaleva lehden toimittaja kaudeltani ja silloin tällöin on törmätty, mutta muuten ei mitään erikoista.
     Enennen niin pidättyvä tv-esiintyjä Uimonen puhui nyt yllättäen kuin papupata Sipilän puolesta toimittaja to9mittajan vieressä ihastellen pulputtavaa Uimosta.

Uimonen vei keskustelua melkein miten tahtoi. – Ajatelkaa nyt jos Sipilä olisi pudottanut listalta Chempol Oy:n pois ja jatkoi. - Bioenergiahan kuuluu kärkihankkeisiin ja Sipilä puhui bioenergiasta vain yleisellä tasolla, ei minkään yrityksen puolesta.
     Toimittaja ei tähän mitenkään tuonut esiin, että valtioneuvosto päättää, mitkä yritykset kuuluvat yritysdelegaatioon eikä sitä, että Sipilä ei tyytynyt puhumaan yleisellä tasolla, vaan asiasta aivan erityisesti Intian pääministerin kanssa 13.1 (IL).
     Miten Uimosen raahaamista tilaisuuteen Yle voi perustella. Uimonen ei ole jääviysasiantuntija eikä häntä siksi tee kirjan tekemin Sipilästä ja moni kymmen vuotinen tuttavuus.


sunnuntai 1. tammikuuta 2017

2040. Suomi 100- avajaiset, eräs huomaamaton Frida Aderssonin ja Leon esittämä Suomen tilaa kuvaava helmi

     Suomi100-ohjelma kokonaisuudessaan oli värikäs ja vaihteleva, kuten läpileikkauksen tällaisen hetken ilmentäjänä pitää ollakin. Well done.
     Yksittäinen katsoja ja kuuntelija oli kuitenkin lyöty ihastuksesta kanveesiin Frida Anderssonin ja Leon tulkinnasta  Baddingin sävellyksestä Paratiisi. En tiedä, oliko ohjaaja sattumalta tai tietoisesti saanut aikaan esityksestä fantastisen väläyksen kuvamaan suomalaisuutta juuri siinä hetkessä käsittämättömällä tarkkuudella.
     Paratiisi  kuvaa nuorten rakastavaisten tunnelmia ennen lähtöä maalaismaisemaan lemmiskelemään ja itse tapahtumia rannalla.
     Fridan ja Leon esitys oli täysosuma. Kappaleen nimi Paratiisi kuvaa mitä parhaiten vapaata Suomea. Kappale ilmentää vanhenevan nuoruuden elämisen iloa ja kasvava kehityksen tarvetta. Esitys oli hieman keskeneräinen kuten Suomikin, mutta Fridan ja Leon hienoinen hapuilu oli niin päättäväistä, että parempaa on tulossa. Aivan kuin Suomessakin. Esittäjien hahmot olivat sanoin kuvaamattoman osuvia näyttämään millaista pöhinää täältä pesee, vähäeleistä, pienimuotoista, mutta ehdottoman uskottavaa, kuten me suomalaiset.
     Frida ja Lea tarkkailivat toistensa tekemistä, Leo Fridan kitarasommittelua ja Frida Leon vokalistitempausta kuin rohkaisten tosiaan parempaan ja parempaan yhteistyöhön kuten Suomessakin pitää tehdä kieleen, uskontoon ja taustaan katsomatta.