Siirry pääsisältöön


2038. Hallituksen reformipolitiikka ja perustuslaki

      Nyt käydyssä keskustelussa kyse ei ole lainvalmistelun tasosta eikä perustuslaista, vaan sitä miksi perustuslailliset näkökulmat ovat juuri ny nousseet puheenaiheiksi hallituksen reformipolitiikassa.

Keskustelu on seurausta Sipilän hallitukseen tuomasta työskentelytavasta. Sitä leimaavat kiireellisyys, jolloin hallitukselta jää vähemmälle huomiolle lainsäädännön rajoitukset ja rajoitusten muuttamisen vaatimat täsmälliset prosessit.
     Kyse on myös osin tietämättömyydeltä. Maalaisjärjenkin olisi pitänyt havaita sakkojen korottamisen budjetin tilkkeiksi olevan kestämätön peruste. Sipilä ei ole myöskään sisäistänyt, että ”kokeile ja muuta periaate” ei sovi yhteiskunnallisten uudistusten läpivientiin. Se johtaa perustuslakitörmäyksiin ja hallitustyön uskottavuuden heikkenemiseen. Tämä puolestaan saattaa johtaa pikaistuksiin ja ärsyyntyminen ja lopuksi uudistusten runttaaminen tavalla tai toisella läpi (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005013218.html).
     Oikeuskansleri-instituutiota leimaa aina virassa oleva oikeuskansleri. Arvo Aallon aikana hallituksen ei olisi sallittu kokeilla kepillä jäätä Sipilän tavoin puhumattakaan Kai Kortteesta, joka lausuntotaiteiden mestarin otteella piti jöötä hallituksessa.
     Monet oikeuskanslerit ovat hoitaneet ennen virkaan astumistaan laaja-alaisesti eri paikoissa ja tasoilla hallintotehtäviä. He tunsivat ylimmät virkamiehet kuin omat taskunsa. Tällaisten oikeuskanslereiden höykytyksessä moisia peruslakikommervenkkejä ei olisi tapahtunut (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005012318.html).
     Piittaamattomuus peruslaista näkyy myös nimityksissä. Min Tiilikaisen kaverin nimittäminen metsähallituksen pääjohtajaksi ohi Esa Härmälän (nyt Fennovoiman hallituksen pj) oli paha isku perusoikeuksille ja perustuslaille.

      
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Lähetä kommentti
Lue lisää

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j
Lähetä kommentti
Lue lisää

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *